Jäähypenkki, onko kellään käytössä?
Siis sen seurauksena, että jos lapsi kiellosta/kielloista & varoituksesta huolimatta tekee selvästi tahallaan pahaa.
Kauanko istutatte? Missä jäähypaikka on? Näkösällä vai eri huoneessa? Entä millä olette lapsen saanut istumaan/olemaan jäähyllä sovin ajan?
kukka
Kommentit (10)
Lapsilla on ikää tällä hetkellä 7v, 5v ja 1v ja pienimmäistä ei tietenkään vielä istuteta tuumaustuolilla kuin joskus vähän näön vuoksi isompien takia.
Meillä tuumaustuolina toimii paikasta riippuen mikä tahansa lähistöltä löytyvä tuoli, penkki, sohva, sängynreuna tms. Pääasia ettei kosketusetäisyydellä ole mitään mielenkiintoista tai näprättävää.
Ensi alkuun meni jonkin aikaa, että lapset oppivat, että tuumaustuolilla pitää oikeasti istua eikä siitä lähdetä pois, mutta oikeastaan se meni yllättävänkin kivuttomasti kun vain oli tiukka ja raahasi lapsen aina takaisin tuolille ja piti vaikka kiinni. Nykyisin ipanat marssivat itse nurisematta tuumaustuolille kun käskee ja istuvat siinä tasan niin kauan kuin antaa luvan poistua.
Meillä istunta-aika on aina ollut suhteessa siihen, miten lapset miettivät ja keskustelevat asiasta. Ensin lapsi aina istuu itsekseen tuolilla jonkun aikaa ja miettii hiljaa asiaa, mitä tuli tehtyä. Yleensä sitten jossain vaiheessa lapsi itse sanoo miettineensä asiaa tarpeeksi ja sitten keskustellaan siitä, mitä lapsi teki, kysytään lapsen mielipidettä asiaan, pyydetään tarvittaessa anteeksi ja luvataan ottaa opiksi. Kun tämä kaikki on järjestyksessä saa lapsi luvan poistua tuolilta.
Yleensä lapsi miettii aika nopeasti, koska on kiire leikkeihin. Joskus miettimisestä ei tule mitään ja silloin lapsi tietysti istuu tuolilla niin kauan, että asia tulee selvitetyksi. Ja joskus lapsen kanssa tietysti pitää puhua enemmän ja joskus vähemmän. Joskus lapsi saattaa ihan oma-aloitteisesti sanoa, ettei ole vielä miettinyt tarpeeksi ja haluaa miettiä vielä vähän aikaa ja silloin lapsi saa tietysti istua tuolilla niin kauan kuin miettiminen kestää. Pääasia on että lopuksi asia puhutaan ja keskustellaan ennen kuin lapsi pääsee tuolilta pois.
Tuoli meillä on yleensä ollut näkyvillä, mutta toki olen itse jatkanut askareitani sillä välin kun lapsi istuu tuolilla ja ollut siis välillä myöskin vähän sikaa pois näkyvistä. Useimmiten tuolina toimii ihan ruokailuryhmän tuoli olohuoneessa.
Vaikka aina johdonmukaisesti jäähy (meillä aresti) viedään loppuun saakka, tyttö (3v) ei suostu nyt vuodenkaan jälkeen uskomaan, että siellä täytyy tosiaan olla ja miettiä. Haluaisinkin kysyä, miten muilla, esiintyykö tällaisia:
- Lapsi karkaa. Ja karkaa. Ja karkaa. Se ei lopu mistään lapsen sisäisestä halusta totella tai olla kiltti vaan kerta kaikkiaan uupumukseen tai kun lapsi vahingossa raivoaa niin pitkään, että unohtaa karata ennen kuin aika menee umpeen.
- Normaalisti varsin " fyysisesti kiltti" lapsi alkaa tuhota kaikkea ulottuvilla olevaa ja potkia ja lyödä vanhempia jos vain ylettyy.
- Lapsi ottaa koko homman leikkinä.
- Lapsi pyytää selkeästi anteeksi vain muodon vuoksi, ei siksi, että kokisi tehneensä väärin vaan siksi, että pääsisi pois arestista. Ja on muuten ihan hyvä näyttelijä, kopioi ilmeet ja eleet ihan täysin.
Varsinkin tuohon viimeiseen kohtaan kaipaisin vinkkejä...
Luulen, että tuo karkaaminen johtuu vielä lapsen iästä. 3-vuotias ei välttämättä vielä ole hahmottanut asian ehdottomuutta - varsinkaan, kun teillä taitaa olla esikoinen. Seuraavilla lapsilla se menee aina helpommin, kun on isoja sisaruksia, joiden toimia seurataan ja matkitaan. Muuta neuvoa en osaa antaa kuin että jatkaa vaan sitkeästi ja olla tiukka - sitten yhtenä päivänä huomaatkin, että lapsi tottelee (ja sitten ehkä joku huono päivä taas ei, mutta eteenpäin mennään kuitenkin).
Potkimiseen, huitomiseen, lyömiseen ja tuhoamisvimmaan meillä on otettu se linja, että niin kauan kuin toiminta on silmitöntä, pidetään tiukasti kiinni. Jos lapsella on tarve hakata, lyödä ja huutaa, niin annetaan tyyny tai pari, peitto tms. ja sanotaan, että sitä saa lyödä ihan niin kauan kuin haluaa ja huutaakin saa. Sitten kun kohtaus menee ohi, keskustellaan. Meillä on siis ollut siis se linja, että esim. tuon tyynyn hakkaaminen on sallittua, kunhan homma on kontrollissa, eli mitään muuta ei lyödä tai viskellä. Ei meillä kyllä ole tapahtunut kuin ihan muutaman kerran, että lapsi olisi sitten lopulta halunnut hakata sitä tyynyä...
Muodon vuoksi anteeksi pyytämisestä lohduttaisin, että niin tekevät kaikkien muidenkin lapset ja varsinkin vielä 3-vuotiaat. Lapsen omantunnon kehittymiseen menee aika kauan aikaa ja vielä kouluikäinenkin saattaa tehdä asioita ihan vain muiden mieliksi. Eipä siihen kai kauheasti voi vaikuttaa, koska toisen ajatuksia et voi muuttaa. Itse luotan siihen, että kun asiat toistetaan tarpeeksi monta kertaa, niin kyllä ne tunteetkin tulevat toivottavasti mukaan jossain vaiheessa.
Olen kyllä vähän ajatellutkin tuosta muodon vuoksi -asiasta, että miten tuonikäinen *voi* muka tajuta, mitä anteeksipyyntö tarkoittaa. Ketään muuta tämä vain ei tunnu vaivaavan, että lapsi opetetaan näyttelemään, tai että yritetään opettaa asiaa, mitä lapsi ei voi vielä osata.
Niinhän se on, että esikoinen on koekappale... Kuinkahan monta näitä pitää kasvattaa, ennen kuin osaa? ;D
meillä tyttö 2v4kk ja joskus vähän meinaa olemaan pirullinen. nyt on tullu jo arestipenkinsäännöt selviksi, eli jos piruilee niin siihen pariksiminuutiksi (olen jostain kuullu että minuutti/ ikävuosi), jos se siinä temppuilee minuutit lisääntyy. tyttö nykyään istuu siinä jo ihan hyvin ja joskus jopa menee ko käsketään. Eilen tyttö heitteli pihalla hiekkaa kaverinpäälle niin laitoin hänet hetkeksi puistonpenkille jäähylle ja toimi siinäki samat säännöt=)
Meillä siis kerätään kiltteys pisteitä. Reippaasta ruokailusta, hapaiden pesusta ja vaatteiden pukemisesta yms. saa pisteen. Jos on tuhma menettää pisteen ja joutuu sänkyyn arestiin. Kun on monta pistettä taulukossa saa etuja. Pääsee elokuviin tai uimaan, tai saa kaupasta jotain PIENTÄ kivaa. Tärkeää, että lapsi saa itse vaikuttaa palkintoonsa.
Karkailusta otin ensin tv:n pois, sitten lempilelun, sitten koko lelulaatikon. Niin, että joka kerralla harmittaa pikkuisin enemmän. Kyllä se viesti menee perille kun viimeisenä vie unilelut. Jos oikein paha on karkailemaan täytyy ansaita hyvillä jutuilla edut takaisin.
Ei karkaa monena päivänä, kyllä ne jossain vaiheessa ymmärtää, koska kannattaa olla kiltti tai ainakin sängyssä. Sitten kun on oikein superkiltti ko. lapselle hankalassa paikassa (joillekin esim. kaupassa), niin pääsee taulukossa muutaman ylöspäin ja saa jonkun/kaikki takaisin jo ennen taulukon täyttymistä. Näin meillä oppi, että kannattaa olla superkiltti joskus edes. Ja muutoin ainakin rauhoittua arestissa karkailematta.
meidän 4v poika osaa kyllä monenlaiset temput, joten jäähyttelyä tarvitaan. ja melkolailla kaikissa lähipiirin lapsiperheissä on myös käytössä, eli ei ole mitenkään tavatonta.
meidän jäähypaikka oli aluksi vanhempien makuuhuone, koska se oli muuten rakas paikka, eikä siis tullut ahdistusta, vaikka nukkumisen suhteen. nyt myöhemmin jäähypaikka on oma huone. siellä pitää istua ja miettiä ja tulla ulos kun on miettinyt/haetaan lapsi pois (kummin on sovittu)...
joskus voidaan laittaa myös ovi kiinni, riippuu tilanteesta.
jok.tap. aina lopuksi sovitellaan, sovinnon suukot halit, sylikkäin keskustelua.
ja toiminut hyvin. ennen sitä olimme kokeilleet sylirauhotuksia jne mutta ne eivät sopineet meille. jäähyaika on lapsen ikä minuutteina, eli 2v 2min ja 4v 4min. penkki ts tuoli on samassa tilassa missä muutkin. penkillä saa itkeä tai huutaa mutta jos karkaa, jäähy pitenee eli toiset 4 min päälle. jäähyn jälkeen ei asiaa puida, mutta jos lapsi jatkaa esim lyömistä, tulee toinen jäähy perään. usein jo pelkkä maininta jäähystä riittää, vaikkei se tämän kamalampi paikka olekaan. meillä juuri lyöminen ja toisen tahallinen satuttaminen ovat syitä jäähypenkille joutumiseen. suosittelen kokeilemaan sopisiko teille.
Tyttö joskus riehaantuu ja otteet koiraa kohtaan menevät liian koviksi. On esim. heittänyt koiraa potalla, ei onneksi osunut, ja potkaissut. Jäähyllä saa hyvin tilanteen rauhoittumaan. Penkki on eteisessä, mutta niin, että sen näkee koko ajan. Pysyy hyvin siinä sen vajaa 2min. kun vahdin, mutta jos en pidä silmällä niin karkaa. Näissä tilanteissa en välttämättä edes varoita, vaan jos satuttaa koiraa, joutuu heti häpeämään. Jäähyn jälkeen yleensä menee silittämään koiraa ja pyytää anteeksi.
Meillä alkoi mennä ihan mahdottomaksi. Ei enää auttaneet mitkään kiellon ja komennukset.
Otettiin jäähy käyttöön. Poika menee sänkyyn kun on riehuvalla tuulella. Jos tavarat lentää tai nyrkit heiluu tai tulee tappelu vaatteista yms.
Meillä toimii todella hyvin. Pojalle on sanottu, että pois saa tulla kun on kiukku loppunut ja mietinyt asioita. Niin kauan siellä ollaan kun tarvetta on. Saa itse päättää haluaako huutaa puoli tuntia vai minuuttia, mutta ennen ei ole pois asiaa.
Sängystä pitää tulla suoraan äidin syliin halata ja pyytää anteeksi. Ja lisäksi keskustellaan mikä on sallittua ja kiellettyä.