Lue keskustelun säännöt.
Kun pieni asia harmittaa liikaa siksi että ne pienetkin tunteet mitätöidään.
26.01.2021 |
Mä en kovin monesta asiasta nillitä, mutta on joitain sellaisia mitkä ovat mulle tärkeitä.
Mun mies ei niitä noteeraa tai vähättelee mun harmitusta mm. sillä ettei reagoi tai vastaa, tai sitten vain katsoo oudosti jos sanon jostain asiasta.
Tiedättekö mitä tarkoitan?
Pienetkin asiat kasvaa isoksi kun huomaat että toiselle ei ole väliä sillä mikä on sulle tärkeää. Tai hän antaa ymmärtää että "teen nyt näin mutta huomaathan että tää on mun mielestä naurettavaa". Ja kyseessä on usein asia josta mä huolehdin, vaikka pyykinpesu (huono esimerkki koska on monia vakavampiakin juttuja ollut). Ja ei, en ole kaikesta marmattaja.
Mun äiti oli vähättelevä aina ja on vieläkin. Ihan sama onko iso vai pieni tunne, hän mitätöi sen jos ei se sovi hänelle.
Olen kai löytänyt samanlaisen miehen. Hän ei paljoa tunteista puhu muutenkaan.
Tosi raskasta tuntea olevansa mitätön.
Kommentit (3)
Kyse on siis sellaisita asioista jotka ovat mun ajatuksia tai tunteita, joilla ei ole kovin suurta vaikutusta miehen elämään.
Ja jos olen usein sanonut jostain asiasta miehelle että haluaisin vaikka tietää etukäteen jos joku asia on tapahtumassa, niin en saa tietää ja se tulee miehelle ihan yllätyksenä että olisin halunnut tietää.
Ja hänen mielestään ylireagoin koska on hölmöä haluta tietää etukäteen.
Ymmärrättekö, on kummallisen vaikea selittää tätä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No ei niihin arjen pieniin valituksiin kuulukaan reagoida mitenkään ihmeellisesti. ”Onpa kurja ilma ja auraajakaan ei ole käynyt”. Saa toki todeta noin tai jotain muuta vastaavaa, mutta ei siitä mitään hernettä vedetä nokkaan, jos toinen ei vastaa tai kohauttaa vain olkapäitään.
No en todellakaan tarkoittanut mitään tuollaista yleisluontoista, vaan jotain joka liittyy mun tunteisiin ja mulle tärkeisiin asioihin.
No ei niihin arjen pieniin valituksiin kuulukaan reagoida mitenkään ihmeellisesti. ”Onpa kurja ilma ja auraajakaan ei ole käynyt”. Saa toki todeta noin tai jotain muuta vastaavaa, mutta ei siitä mitään hernettä vedetä nokkaan, jos toinen ei vastaa tai kohauttaa vain olkapäitään.