Mistä saisin apua laihtumiseen? Terveyskeskus ei auta. BMI 36.
Olen lopettanut siiderin tissuttelun jo muutama kuukausi sitten mutta kiloja on lähtenyt tasan yksi. Yritän syödä edes jotenkin lautasmallin mukaan tai hiilareita vähemmän. Pyrin liikkumaan joka päivä ainakin 5000 askelta. Istumatyö ja noin viitenä päivänä lähden puolen tunnin kävelylle, että saan askeleet. Mitään ei tapahdu ja olen raihnainen ja väsynyt enkä jaksa enää enempää tehdä tämän eteen.
Kommentit (72)
Vaikuttaisi vähän, ettet joko tiedä tai välitä, mitä todellisuudessa syöt. Eli selvitä se ensin, niin sitten voi miettiä onko vika enemmän laadussa vai määrässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä se auttaminen ap sun mielestä tarkoittaa? Että pt tulee ilmaiseksi joka päivä hakemaan sut kotoa lenkille, tekee sulle valmiit ateriat ja syöttää ne sulle, ja vahtii ettet syö muuta? Sulle on jo annettu apua, kyse onkin vain siitä, teetkö sä ohjeiden mukaan.
Lähetetäänkö alkoholisti sun mielestä kotiin lapun kanssa, jossa lukee ”älä juo” tai ”juo vettä kun tekee mieli kaljaa”? Kirjoitin jo aikaisemmin tuonne tästä mutta ottaa niin vihaksi ihmisten asenteet ylipainoisia kohtaan.
T:Psykiatrinen sairaanhoitaja
Ei vertaudu. Ennemmin siihen, että alkoholistille olisi annettu vastaanottoaika mielenterveys- ja päihdepuolelle. Hän olisi käynyt ja saanut sieltä mukaansa ohjeita ja seurantakäynnin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kävin siis ”itkemässä” tätä asiaa terveyskeskuksessa ja sainkin ajan ravitsemusterapeutille. Laski mun kaloritarpeen ja ohjeisti lautasmalliin jne. Harvalla ylipainoisella ylipaino on siitä kiinni ettei tietäisi asioista. Työterveyshuoltoa mulla ei ole koska olen töissä sen verran pienessä firmassa että sitä ei tarvitse järjestää.
Mä tarvitsisin siis jonkun auttamaan tästä suosta ylös. Olen jo näitä pieniä muutoksia tehnyt. Lopettanut esimerkiksi viikonloppuiset sokerisiiderit ja alkanut kävellä edes tuon 5000 askelta.
ApEli ohjeet on saatu, nyt vain pitäisi sitten noudattaa niitä. Sitä ei oikein kukaan voi sinun puolestasi tehdä, joten ehkä sittenkin tarvitsisit jonkun vertaitukiryhmän tsemppiä. Löytyisikö netistä joku ryhmä? Oletko etsinyt. Tai saistko jonkun kaverin innostettua mukaan elämäntapamuutokseen, niin voisitten tuke toisianne?
Tästä on jo kohta kaksi vuosikymmentä. Itselläni oli ongelma tunnesyömisen ja ahmimisen kanssa. Kävin terveydenhoitajalla, kävin ravintoterapeutilla. Käytiin läpi sitä, kuinka paljon margariinia laitan leivälle, paljonko kaloreita, lautasmallia, mitä pitäisi syödä, mikä on hyvä paino, jne. Pidin tunnollisesti ruokapäiväkirjaa ja käytiin sitä sitten siellä läpi.
Ensinnäkään siitä ei ollut apua, koska se sai koko elämän yhä enemmän pyörimään ruoan ja syömisen ympärillä, olin todella onneton koko ajan, ja heti kun oli taukoja käynneissä, repsahdin taas ahmimaan. Lopetin sen homman ja kärsin ahmimisesta vielä siihen päälle vuoden.
Sitten pikkuhiljaa aloin itse todella työstää tätä asiaa ja havainnoida omaa kroppaani ja miten reagoin eri ruokiin ja verensokerin heilahteluun. Ja siitä se vyyhti lähti pikkuhiljaa aukeamaan.
Purin myös pääkopasta ajatuksen siitä, että ruoka on palkinto, tai rangaistus- eli en voinut olla "hyvä" enkä "huono" ruoan kautta, kuten olin kokenut aikaisemmin ravintoterapeutilla käydessäni. Aloin ajatella, että ruoka on vain ruokaa, polttoainetta keholle ja ajoittainen nautinto, mutta muilla tavoin en käytä sitä itseni määrittelyyn, tai tunne-elämäni kontrollointiin.
Ainiin, ja myös se että vaikka sain ahmimisen tällä tavoin käytännössä kokonaan loppumaan, niin vuosia sen jälkeen sain tk-lääkäriltä masennuslääkereseptin uniongelmiin. Se lääke laukaisi ahmimiskohtaukset uudelleen ja ne loppuivat heti kun lopetin lääkkeen. En edes oikein käsitä, miten lääke voi saada aikaan sellaisen ahmimisvimman, mutta en suosittele näitä laihduttamisen kanssa.
Olet tehnyt jo monta asiaa oikein, ap. Siiderin pois jättäminen, lautasmalli ja ylipäätään avun hakeminen on isoja askeleita.
Asia on niin, että kukaan ei pysty (kestävästi) muuttamaan kaikkea arjessaan. On hyvä opetella yksi uusi asia kerrallaan. Pysyvä laihduttaminen ei ole pikamatka vaan maratoni. Se perustuu elämäntapojen muuttamiselle.
Mieti vaikka, minkälainen arki (sisältäen ruokavalion ja liikunnan) sinulla tulee olemaan kahden vuoden päästä. Tee realistisia välitavoitteita. Opettele yksi uusi asia kerrallaan ja anna sille aikaa juurtua sinuun. Laihtuminen tapahtuu sivutuotteena.
Hyvää vuotta 2021 sinulle ap, olet rohkea ja viisas kun pyrit muutokseen.
Ap, hienoa että olet saanut tehtyä elämänmuutoksen! On jo saavutus ettei paino nouse, vaan pysyy samana. Minkä pienen muutoksen voisit vielä tehdä? En suosittele hirveää treenaamista ja nälkäkuuria, vaan pieniä muutoksia, joita jaksaa ylläpitää ikuisesti.
Vierailija kirjoitti:
Kävin siis ”itkemässä” tätä asiaa terveyskeskuksessa ja sainkin ajan ravitsemusterapeutille. Laski mun kaloritarpeen ja ohjeisti lautasmalliin jne. Harvalla ylipainoisella ylipaino on siitä kiinni ettei tietäisi asioista. Työterveyshuoltoa mulla ei ole koska olen töissä sen verran pienessä firmassa että sitä ei tarvitse järjestää.
Mä tarvitsisin siis jonkun auttamaan tästä suosta ylös. Olen jo näitä pieniä muutoksia tehnyt. Lopettanut esimerkiksi viikonloppuiset sokerisiiderit ja alkanut kävellä edes tuon 5000 askelta.
Ap
Auttamaan miten?
Mene sydän.fi sivuille lukemaan painonhallinta vinkkejä, siellä siis vinkkejä tutkia syitä, miksi syö liikaa, miksi iloon ja suruun.
Mulla ei auttanut, olen lopullisesti luovuttanut ja odotan kuole maa.
N35 ja 100kg
Vain sinä voit auttaa itseäsi. Se on painonhallinnan avain. Sinä teet ihan itse kaikki ratkaisut. Sinulle on annettu nyt välineet, joten seuraavaksi päätät käytätkö niitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä se auttaminen ap sun mielestä tarkoittaa? Että pt tulee ilmaiseksi joka päivä hakemaan sut kotoa lenkille, tekee sulle valmiit ateriat ja syöttää ne sulle, ja vahtii ettet syö muuta? Sulle on jo annettu apua, kyse onkin vain siitä, teetkö sä ohjeiden mukaan.
Lähetetäänkö alkoholisti sun mielestä kotiin lapun kanssa, jossa lukee ”älä juo” tai ”juo vettä kun tekee mieli kaljaa”? Kirjoitin jo aikaisemmin tuonne tästä mutta ottaa niin vihaksi ihmisten asenteet ylipainoisia kohtaan.
T:Psykiatrinen sairaanhoitaja
Tämä. Ihanaa, että on olemassa sinun kaltaisiasi hoitajia!
Vierailija kirjoitti:
Usein ylipainoisen ongelma on pään sisällä ja tarvitsee tunteidenkäsittelyä, ei ruokaohjeita. Terveyskeskus tekee liukuhihnalta tätä eikä aikaa tai osaamista ole ohjata esimerkiksi psykologin juttusille. Vertaisryhmiä on myös tarjolla. Normaalipinoisen on vaikea ymmärtää ylipainoisen kamppailua. Se on paljon muutakin kuin ”syö vähemmän kuin kulutat”. Ei alkoholistillekaan sanota, että ”lopetat vaan” tai masentuneelle ”nouset vain ylös”.
Juuri näin. Tiedän tasan tarkkaan mitä pitäisi syödä ja miten pitäisi liikkua laihtuakseni, mutta toteutus ei onnistu. Kun on tottunut lapsesta saakka hallitsemaan ahdistusta herkuilla, on siitä vaikea päästä eroon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Usein ylipainoisen ongelma on pään sisällä ja tarvitsee tunteidenkäsittelyä, ei ruokaohjeita. Terveyskeskus tekee liukuhihnalta tätä eikä aikaa tai osaamista ole ohjata esimerkiksi psykologin juttusille. Vertaisryhmiä on myös tarjolla. Normaalipinoisen on vaikea ymmärtää ylipainoisen kamppailua. Se on paljon muutakin kuin ”syö vähemmän kuin kulutat”. Ei alkoholistillekaan sanota, että ”lopetat vaan” tai masentuneelle ”nouset vain ylös”.
Juuri näin. Tiedän tasan tarkkaan mitä pitäisi syödä ja miten pitäisi liikkua laihtuakseni, mutta toteutus ei onnistu. Kun on tottunut lapsesta saakka hallitsemaan ahdistusta herkuilla, on siitä vaikea päästä eroon.
Tietenkin siitä on vaikea päästä eroon, mutta sinä nyt kuitenkin olet ainoa joka sinun huonoista ratkaisumalleista voi päästä eroon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Usein ylipainoisen ongelma on pään sisällä ja tarvitsee tunteidenkäsittelyä, ei ruokaohjeita. Terveyskeskus tekee liukuhihnalta tätä eikä aikaa tai osaamista ole ohjata esimerkiksi psykologin juttusille. Vertaisryhmiä on myös tarjolla. Normaalipinoisen on vaikea ymmärtää ylipainoisen kamppailua. Se on paljon muutakin kuin ”syö vähemmän kuin kulutat”. Ei alkoholistillekaan sanota, että ”lopetat vaan” tai masentuneelle ”nouset vain ylös”.
Juuri näin. Tiedän tasan tarkkaan mitä pitäisi syödä ja miten pitäisi liikkua laihtuakseni, mutta toteutus ei onnistu. Kun on tottunut lapsesta saakka hallitsemaan ahdistusta herkuilla, on siitä vaikea päästä eroon.
Mulla alkoi noin 10 vanhana BED. Vasta kolmekymppisenä voin sanoa saaneeni kevyen otteen BED:istä. Koitan syödä tasaisin väliajoin ja pidän kaapissa ainoastaan kuivahedelmiä, sorbetteja ja smoothie aineksia. Tiedän kyllä miltä retkahdus tuntuu. Silloin ei auta järkeily.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä se auttaminen ap sun mielestä tarkoittaa? Että pt tulee ilmaiseksi joka päivä hakemaan sut kotoa lenkille, tekee sulle valmiit ateriat ja syöttää ne sulle, ja vahtii ettet syö muuta? Sulle on jo annettu apua, kyse onkin vain siitä, teetkö sä ohjeiden mukaan.
Lähetetäänkö alkoholisti sun mielestä kotiin lapun kanssa, jossa lukee ”älä juo” tai ”juo vettä kun tekee mieli kaljaa”? Kirjoitin jo aikaisemmin tuonne tästä mutta ottaa niin vihaksi ihmisten asenteet ylipainoisia kohtaan.
T:Psykiatrinen sairaanhoitaja
No huonolta näyttää kyllä Suomen tulevaisuus kun yli puolet kansasta on jo ylipainoisia ja ilmeisesti joka iikka tarvitsee psykiatrin palveluita että voi laihtua normaalipainoon. Olisiko kuitenkin niin että he ovat pieni vähemmistö?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä se auttaminen ap sun mielestä tarkoittaa? Että pt tulee ilmaiseksi joka päivä hakemaan sut kotoa lenkille, tekee sulle valmiit ateriat ja syöttää ne sulle, ja vahtii ettet syö muuta? Sulle on jo annettu apua, kyse onkin vain siitä, teetkö sä ohjeiden mukaan.
Lähetetäänkö alkoholisti sun mielestä kotiin lapun kanssa, jossa lukee ”älä juo” tai ”juo vettä kun tekee mieli kaljaa”? Kirjoitin jo aikaisemmin tuonne tästä mutta ottaa niin vihaksi ihmisten asenteet ylipainoisia kohtaan.
T:Psykiatrinen sairaanhoitajaNo huonolta näyttää kyllä Suomen tulevaisuus kun yli puolet kansasta on jo ylipainoisia ja ilmeisesti joka iikka tarvitsee psykiatrin palveluita että voi laihtua normaalipainoon. Olisiko kuitenkin niin että he ovat pieni vähemmistö?
Tässä on kuitenkin painoindeksi 36, joka on vähän eri asia kuin pienet jenkkakahvat.
Ap tässä. Kävin vielä pienen kävelyn. Askeleita nyt 8000. Googletin, että jotain vertaistukiryhmiä olisi mutta en tiedä onko nyt koronan aikana. Onko kellään kokemuksia sellaisesta? Lääkäri ei puhunut mitään. Kuinkakohan vaikea tuollaiseen on päästä?
Lataa jokin kalorinlaskentasovellus, esim Yazio. Sinne kirjaa orjallisesti kaikki mitä syöt, aluksi punnitsemalla ettet arvioi alakanttiin. Mulla alkoi paino putoamaan heti, kun lopetin itseni huijaamisen. Tsemppiä!
Älä ainakaan keltään julkkikselta osta mitään copypaste nettidieettiä ja jojoile niillä terveyttä huonompaan kuntoon.
Kuulostaa erikoiselta. Mun BMI on 28 ja siihen vedän jo istumatyössä paljon herkkuja ja jonk7n verran myös alkoholia. Jos pitäydyn terveellisestä ruokavaliossa, paino laskee heti, vaikken paljon liikukaan. Onkohan aineenvaihdunnassasi vikaa?