Mistä saisin apua laihtumiseen? Terveyskeskus ei auta. BMI 36.
Olen lopettanut siiderin tissuttelun jo muutama kuukausi sitten mutta kiloja on lähtenyt tasan yksi. Yritän syödä edes jotenkin lautasmallin mukaan tai hiilareita vähemmän. Pyrin liikkumaan joka päivä ainakin 5000 askelta. Istumatyö ja noin viitenä päivänä lähden puolen tunnin kävelylle, että saan askeleet. Mitään ei tapahdu ja olen raihnainen ja väsynyt enkä jaksa enää enempää tehdä tämän eteen.
Kommentit (72)
Vierailija kirjoitti:
Kävele enemmän. Vasta yli 10 000 askelta alkaa näkymään terveydessä ja aineenvaihdunnassa. Syöt liian isoja annoksia edelleen. Kulutuksesi on todella alhaista.
Hienoa kuitenkin, että otat päivässä vähintään sen 5000 askelta. Siitä on helppo lähteä lisäämään askelta. :)
Kannattaa totutella syömään todella vähän. Aikuiselle ihmiselle riittää varsin pieni ruoka-annos päivittäin.
Näläntunnetta ei kannata vieroksua. Se kuuluu asiaan, kun laihduttaa, eikä ole mitenkään vaarallista.
Vierailija kirjoitti:
Kävin siis ”itkemässä” tätä asiaa terveyskeskuksessa ja sainkin ajan ravitsemusterapeutille. Laski mun kaloritarpeen ja ohjeisti lautasmalliin jne. Harvalla ylipainoisella ylipaino on siitä kiinni ettei tietäisi asioista. Työterveyshuoltoa mulla ei ole koska olen töissä sen verran pienessä firmassa että sitä ei tarvitse järjestää.
Mä tarvitsisin siis jonkun auttamaan tästä suosta ylös. Olen jo näitä pieniä muutoksia tehnyt. Lopettanut esimerkiksi viikonloppuiset sokerisiiderit ja alkanut kävellä edes tuon 5000 askelta.
Ap
Terveyskeskus siis on auttanut, toisin kuin väitit aloituksessasi. Eivät ne sieltä voi tulla sinne kotiisi kokkaamaan sinun puolestasi tai vahtimaan, paljoko ruokaa otat lautasellesi, eivät edes kävelylle kanssasi lähteä. Jos et yksin saa itsestäsi irti sitä, että toteutus lähtisi luistamaan, yritä etsiä kotiseudultasi joku tsemppiryhmä tai mieti, kuka tuttavistasi voisi tukea sinua vaikka lähtemällä yhdessä kävelyille ja kuuntelemalla huoliasi ja murheitasi.
Kärsivällisyyttä ja piilokalorien välttelyä. Lisää ihan arkiliikuntaa: kävele enemmän, imuroi useammin, käy kaupassa kävellen, luo lunta, haravoi, kävele rappuset hissin sijaan, ihan arkista puuhastelua jne.
Yritä suhtautua siten, että hidas eteneminen on ok, koska tästä projektista hyödyt koko loppuelämäsi, eli tee kestäviä valintoja. Unohda kuurit ja vippaskonstit. Jos tarvitset apua, käänny koulutetun ammattilaisen puoleen.
Älä häpeä kehoasi, tai vaadi itseltäsi ihmeitä. Nyt olet tässä pisteessä, parin kuukauden päästä taas lähempänä tavoitteitasi. Ei se ihmisarvo painosta ole kiinni.
Vierailija kirjoitti:
Kävin siis ”itkemässä” tätä asiaa terveyskeskuksessa ja sainkin ajan ravitsemusterapeutille. Laski mun kaloritarpeen ja ohjeisti lautasmalliin jne. Harvalla ylipainoisella ylipaino on siitä kiinni ettei tietäisi asioista. Työterveyshuoltoa mulla ei ole koska olen töissä sen verran pienessä firmassa että sitä ei tarvitse järjestää.
Mä tarvitsisin siis jonkun auttamaan tästä suosta ylös. Olen jo näitä pieniä muutoksia tehnyt. Lopettanut esimerkiksi viikonloppuiset sokerisiiderit ja alkanut kävellä edes tuon 5000 askelta.
Ap
Auttaisiko vertaistuki? Monessa maksullisessa kalorilaskurissa on myös mahdollisuus keskustella muiden käyttäjien kanssa.
Eli olit kuitenkin saanut apua. Mitä muuta valehtelit vo:lla ja täällä? Kerro nyt ensin edes totuus. Ei me täällä sua voida auttaa jos jätät neljäsosan kertomuksesta pois ja valehtelet toisen neljäsosan.
Mitä syöt ja juot? Miten liikut? Mitä työtä teet? Onko lapsia, lemmikkejä? Asutko omakotitalossa vai kerrostalossa?
Vierailija kirjoitti:
Kuluta enemmän kuin syöt. Tarvitsetko todella ravitsemusterapeutin sanomaan sinulle saman asian?
Usko pois ei se ole yhtä helppoa sanoa kuin tehdä. Pitääkö olla noin ilkeä? Sama se onko netissä ja anonyymi vai ei.
Usein ylipainoisen ongelma on pään sisällä ja tarvitsee tunteidenkäsittelyä, ei ruokaohjeita. Terveyskeskus tekee liukuhihnalta tätä eikä aikaa tai osaamista ole ohjata esimerkiksi psykologin juttusille. Vertaisryhmiä on myös tarjolla. Normaalipinoisen on vaikea ymmärtää ylipainoisen kamppailua. Se on paljon muutakin kuin ”syö vähemmän kuin kulutat”. Ei alkoholistillekaan sanota, että ”lopetat vaan” tai masentuneelle ”nouset vain ylös”.
Mitä se auttaminen ap sun mielestä tarkoittaa? Että pt tulee ilmaiseksi joka päivä hakemaan sut kotoa lenkille, tekee sulle valmiit ateriat ja syöttää ne sulle, ja vahtii ettet syö muuta? Sulle on jo annettu apua, kyse onkin vain siitä, teetkö sä ohjeiden mukaan.
Energian yksikkö on joule. Parhaiten toimii ruokapäiväkirja suoraan kassakuiteista. Itse puolitin painoni ja heitin sokeri-ja verenpainetaudit ja -lääkkeet pois.
Vierailija kirjoitti:
Mitä se auttaminen ap sun mielestä tarkoittaa? Että pt tulee ilmaiseksi joka päivä hakemaan sut kotoa lenkille, tekee sulle valmiit ateriat ja syöttää ne sulle, ja vahtii ettet syö muuta? Sulle on jo annettu apua, kyse onkin vain siitä, teetkö sä ohjeiden mukaan.
Lähetetäänkö alkoholisti sun mielestä kotiin lapun kanssa, jossa lukee ”älä juo” tai ”juo vettä kun tekee mieli kaljaa”? Kirjoitin jo aikaisemmin tuonne tästä mutta ottaa niin vihaksi ihmisten asenteet ylipainoisia kohtaan.
T:Psykiatrinen sairaanhoitaja
Miten muuten elämässäsi menee? Syötkö suruun, tylsyyteen, yksinäisyyteen tms?
Monessa kunnassa on matalan kynnyksen psykologi, jonka luo voi päästä nopeallakin aikataululla juttelemaan.
Suosittelen, että noudatat ravintoterapeutin ohjetta, aloita siitä, että noudatat kaksi viikkoa. Kun huomaat saavasi tuloksia motivaatio nousee. Tsemppiä!
Pätkäpaastoaminen vie muutamassa viikossa näläntunteen mikä auttaa ihan todella paljon laihdutuspyrkimyksissä. Koeta siis etsiä itsellesi sopiva paastoikkuna. Minulla se on 19-11 eli en syö ilta 19 jälkeen mitään ennen aamu klo 11. Voit aloittaa paastoamisen 12 tunnista eli lopettaa syömisen vaikka iltaseiskalta ja syödä aamiaisen aamuseiskalta. Mutta yritä pikkuhiljaa kasvattaa paastoaikaa n. 16 tuntiin. Syö maha täyteen kunnon ruokaa n. klo 18-19 välillä, jotta nälkä ei iske ennen unta. Vettä ja teetä voi juoda niin paljon kun mieli tekee, sillä niissä ei ole kaloreita. Hunajaa tai muutakaan ei teehen toki voi laittaa. Kun aamulla juo puoli litraa vettä tyhjään mahaan, aamiainen lykkääntyy helposti tunnilla tai kahdella.
Pco, km 10/19 ja 11/20, kaksosten la 11/21
Ap, ihan huikean muutoksen olet jo tehnyt aiempaan! Uuden tavan ottaminen rutiiniksi vie muistaakseni pari kuukautta, eli nyt voit miettiä mitä haluat muuttaa.
Olet jo lopettanut tissuttelun, harrastat säännöllisesti liikuntaa ja pyrit noudattamaan lautasmallia. Nuo on ihan mahtavia muutoksia ja varmasti vaikuttaa terveyteen.
Haluat ilmeisesti hyvää oloa, mulla on sellainen erikoinen ehdotus että entä jos keskityt pitämään noista edellisistä kiinni ja seuraavat pari kuukautta keskityt riittäviin yöuniin ja omaan aikaan, etsit vaatteita joissa sulla tulee hyvä fiilis ja joku meikkaus/hiusmalli tms rutiini jolla sulle tulee itsevarma ja hyvä olo. En tarkoita että ulkonäkö on supertärkeä, mutta jos edellämainittujen asioiden tekeminen voisi tuoda sinulle itseluottamusta ja hyvää fiilistä niin niiden jälkeen parin kuukauden päästä voisit lisätä aktiivisuutta jollain kivalla harrastuksella ja opetella uusia arkiruokia.
Minusta noin hyvien muutosten jälkeen on tärkeää pitää niistä kiinni ja antaa kunnon ja terveyden kohota, ja sitten taas uutta.
Jätä sokeri ja muut herkut kokonaan ja syö niide tilalla hedelmiä. Ihminen ei tarvi sokeria mihinkään, ja ainakaan minulla ei kohtuus toimi kun lähden sokerin ahmimiskierteeseen samantien.
Älä muuta tavallista ruokavaliota liikaa ota vain se pois joka on turhaa. Esim tuo siideri. Tsemppiä!
Vierailija kirjoitti:
Mitä se auttaminen ap sun mielestä tarkoittaa? Että pt tulee ilmaiseksi joka päivä hakemaan sut kotoa lenkille, tekee sulle valmiit ateriat ja syöttää ne sulle, ja vahtii ettet syö muuta? Sulle on jo annettu apua, kyse onkin vain siitä, teetkö sä ohjeiden mukaan.
On se vaan erikoista ettei osata asiallisesti vastata vaan pitää piikitellä ja nostaa itseään jalustalle lyttäämällä toisia. Ketään ei tuollainen auta, korkeintaan pahentaa ennestään asioita kun tarpeeksi tökitään. Jos ei ole hyvää sanottavaa on parempi pitää se turpa kiinni kokonaan.
Paras auttaja löytyy kun katsot peiliin. Alat syömään terveellisesti, varmasti tiedät mitä se tarkoittaa, tai ainakin lopetat kaiken epäterveellisen syömisen. Sitten lisäät liikuntaa. Alkuun varovasti koska olet noin läski ja pikkuhiljaa lisää. Laihtuminen ei tapahdu hetkessä kuten ei ole tapahtunut lihominenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Usein ylipainoisen ongelma on pään sisällä ja tarvitsee tunteidenkäsittelyä, ei ruokaohjeita. Terveyskeskus tekee liukuhihnalta tätä eikä aikaa tai osaamista ole ohjata esimerkiksi psykologin juttusille. Vertaisryhmiä on myös tarjolla. Normaalipinoisen on vaikea ymmärtää ylipainoisen kamppailua. Se on paljon muutakin kuin ”syö vähemmän kuin kulutat”. Ei alkoholistillekaan sanota, että ”lopetat vaan” tai masentuneelle ”nouset vain ylös”.
Suositan pitämään kirjaa stressipäivistä. Mulla kirjanpito auttoi stressinhallinnassa.
Laita puhelimeen muistutus jooga/pilates sessioista. Hien lennättämiseen hyödyntäisin chair workout ohjelmia. Nämä kaikki löytyy YouTubesta :)
Ihan ekana olisi tärkeää hyökätä niitä mielen sopukoissa lymyileviä mörköjä vastaan.
Mikä saa sinut syömään liikaa? Ahmitko? Minkälaisia tunteita siihen liittyy? Koska/ millaisessa elämäntilanteessa se alkoi?
Kroppa ei oikein tahdo toimia niin kauan kun sielu on solmussa.
Eli ohjeet on saatu, nyt vain pitäisi sitten noudattaa niitä. Sitä ei oikein kukaan voi sinun puolestasi tehdä, joten ehkä sittenkin tarvitsisit jonkun vertaitukiryhmän tsemppiä. Löytyisikö netistä joku ryhmä? Oletko etsinyt. Tai saistko jonkun kaverin innostettua mukaan elämäntapamuutokseen, niin voisitten tuke toisianne?