Onko kenelläkään muulla jäänyt traumat viime kevään kotikoulu-ajasta?
Lapsi jäi karanteeniin ja tuli jotenkin heti hirveä ahdistus siitä. Tajusin, että täällä me taas pienessä kaksiossa yritetään selvitä koulusta ja työstä samaan aikaan. Meillä kummallakin on vielä neuro-ongelmia. Koko ajan aivot käyvät ylikierroksilla.
On ihan eri asia käykö sitä kotikoulua ja etätöitä maalla omakotitalossa vai kerrostalossa pienessä asunnossa. Huoh.
Kommentit (71)
Meillä ei ole useita näyttöjä, eikä paljon tilaakaan. Mutta oli kyllä kivaa viime keväänä. Murrosikäiset kaivautuivat koloistaan ja oltiin paljon yhdessä ja juteltiin enemmän kaikista asioista. Joku ihme ero siinä oli tavalliseen. Vähän saivat hengähtää koulumaailmasta, vaikka molemmilla kyllä kavereita koulussa ja varmaan tuli välillä ikäväkin niitä. Mutta ulkona kuitenkin tapasivat toisiaan. Koulutehtäviä kai tekivät...Ei ollut kovaa kuria koulun taholta. Huomasin saman ruokaostosten kanssa kuin aikaisempi kommentoija. Kauheesti meni ruokaa.
Meillä oli todella hankalaa. Asperger-lapsi, joka käy normaalia luokkaa ja on lahjaks koulunkäynnissä, ei meinannut kestää etäkouluaikaa. Enkä meinannut kyllä minäkään.
Jos tulisi karanteeni, antaisin koulun vain olka sen aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Etäkoulu ei ollut ongelma muille, kuin jo valmiiksi syrjäytyneille perheille.
Ikävä tosiasiahan on, ettei lähiopetuskaan auta noita lapsia.Toinen ikävä totuus on, että erityisluokilla olevat, joilla on mukautettu opetussuunnitelma, eivät pääse edes ammattikoulujen suosituimmille linjoille.
Jaa? Lapseni keskiarvo on ysin luokkaa. Itse olen akateemisesti koulutettu yh-äiti. Meillä oli silti hankalaa. En pitäisi itseäni syrjäytyneenä...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Etäkoulu ei ollut ongelma muille, kuin jo valmiiksi syrjäytyneille perheille.
Ikävä tosiasiahan on, ettei lähiopetuskaan auta noita lapsia.Toinen ikävä totuus on, että erityisluokilla olevat, joilla on mukautettu opetussuunnitelma, eivät pääse edes ammattikoulujen suosituimmille linjoille.
Jaa? Lapseni keskiarvo on ysin luokkaa. Itse olen akateemisesti koulutettu yh-äiti. Meillä oli silti hankalaa. En pitäisi itseäni syrjäytyneenä...
Mikä on hankalaa? Oppiminen, itseohjautuvuus vai tietokoneen käyttäminen?
Tästäkin keskustelusta huomaa, että osalla on heti kättelyssä asenne, että etäkoulu on jokin kaikille täydellisesti sopiva ratkaisu ja jos näin ei ole, niin omassa itsessä tai lapsessa on jokin vikana.
Etäkoulua on vain käytävä jos se on välttämätöntä, mutta se ei tarkoita sitä, että se on kaikille tavallisillekaan perheille mitään ruusuilla tanssimista ja ihanuuden ilotulitusta.
Vierailija kirjoitti:
Tästäkin keskustelusta huomaa, että osalla on heti kättelyssä asenne, että etäkoulu on jokin kaikille täydellisesti sopiva ratkaisu ja jos näin ei ole, niin omassa itsessä tai lapsessa on jokin vikana.
Etäkoulua on vain käytävä jos se on välttämätöntä, mutta se ei tarkoita sitä, että se on kaikille tavallisillekaan perheille mitään ruusuilla tanssimista ja ihanuuden ilotulitusta.
Jos etäkoulu on vaikeaa, niin ei lähikoulukaan mitään auta.
Kyllä siellä lähikoulussakin puhumalla annetaan ohjeet.
Ei kukaan opi sillä, että joku seisoo vieressä. Ihan itse asiat täytyy omaksua.
Vierailija kirjoitti:
Etäkoulu ei ollut ongelma muille, kuin jo valmiiksi syrjäytyneille perheille.
Ikävä tosiasiahan on, ettei lähiopetuskaan auta noita lapsia.Toinen ikävä totuus on, että erityisluokilla olevat, joilla on mukautettu opetussuunnitelma, eivät pääse edes ammattikoulujen suosituimmille linjoille.
Minä taas uskon että etäkoulu ei ollut ongelma niille joiden mielestä on ok että lapset pelaa kaikki päivät. Jos taas halusi pitää kiinni päiväjärjestyksestä jossa käydään koulua, syödään ja ulkoillaan säännöllisesti, kävi melko hankalaksi. Varsinkin kun ”opetusta” oli 45 min/viikko.
Hyvin meni etäkoulu. Ja oli vähemmän stressaavaa, kun ei tarvinnut pelätä joka päivä tartuntaa, kuten nyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tästäkin keskustelusta huomaa, että osalla on heti kättelyssä asenne, että etäkoulu on jokin kaikille täydellisesti sopiva ratkaisu ja jos näin ei ole, niin omassa itsessä tai lapsessa on jokin vikana.
Etäkoulua on vain käytävä jos se on välttämätöntä, mutta se ei tarkoita sitä, että se on kaikille tavallisillekaan perheille mitään ruusuilla tanssimista ja ihanuuden ilotulitusta.
Jos etäkoulu on vaikeaa, niin ei lähikoulukaan mitään auta.
Kyllä siellä lähikoulussakin puhumalla annetaan ohjeet.Ei kukaan opi sillä, että joku seisoo vieressä. Ihan itse asiat täytyy omaksua.
On täysin eri asia, että opettaja on fyysisesti paikalla ohjaamassa, kuin että täytyy istua yksin kotona näytön äärellä.
Lisäksi, aina ei ole kyse pelkistä oppimistuloksista vaan siitä, että pahimmillaan koko perhe on kaiket päivät pienessä asunnossa pitämässä kuka mitäkin palaveria etätöissä ja/tai -koulussa. Itselläni ei ole lapsia, mutta jo kahden ihmisen jatkuva etätyöskentely pienessä kaksiossa, ja siihen liittyvä säätäminen ottaa hermoille.
Vierailija kirjoitti:
Tästäkin keskustelusta huomaa, että osalla on heti kättelyssä asenne, että etäkoulu on jokin kaikille täydellisesti sopiva ratkaisu ja jos näin ei ole, niin omassa itsessä tai lapsessa on jokin vikana.
Etäkoulua on vain käytävä jos se on välttämätöntä, mutta se ei tarkoita sitä, että se on kaikille tavallisillekaan perheille mitään ruusuilla tanssimista ja ihanuuden ilotulitusta.
Ne on ne kultalusikka suussa syntyneet, jotka ei tiedä mitä on asua lasten kanssa ainoana vanhempana pienessä kerrostaloasunnossa ja yrittää pitää kaikki kasassa.
Näiltä ihmisiltä puuttuu myös eräs hyvin tärkeä piirre: empaattisuus.
Olen oikeasti huolissani, että tällaiset ymmärtämättömät ihmiset lisääntyvät. Olikohan Koskelan ta***ajat juuri tällaisten ”hyvinvointiperheiden” lapsia? Se empatiakyvyttömyys kun usein siirtyy vanhemmilta lapsille.
Terveisin opettaja, joka joutuu olemaan näiden ”hyvien perheiden” kanssa tekemisissä mielestään hieman liikaa...
Mä uskon, että etäkoulu sai vanhemmat näkemään selvemmin lapsensa ongelmat, jotka jäi lähikoulun kanssa piiloon.
Tämä on varmasti satuttanut monta ja koska omat lapset on täydellisiä, niin vian täytyy löytyä etäkoulusta 😂
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Etäkoulu ei ollut ongelma muille, kuin jo valmiiksi syrjäytyneille perheille.
Ikävä tosiasiahan on, ettei lähiopetuskaan auta noita lapsia.Toinen ikävä totuus on, että erityisluokilla olevat, joilla on mukautettu opetussuunnitelma, eivät pääse edes ammattikoulujen suosituimmille linjoille.
Minä taas uskon että etäkoulu ei ollut ongelma niille joiden mielestä on ok että lapset pelaa kaikki päivät. Jos taas halusi pitää kiinni päiväjärjestyksestä jossa käydään koulua, syödään ja ulkoillaan säännöllisesti, kävi melko hankalaksi. Varsinkin kun ”opetusta” oli 45 min/viikko.
Täsmälleen näin! Etäkoulu oli hankalaa, koska halusin lapseni myös oppivan jotain. Oli patisteltava ja tsempattava jatkuvasti
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tästäkin keskustelusta huomaa, että osalla on heti kättelyssä asenne, että etäkoulu on jokin kaikille täydellisesti sopiva ratkaisu ja jos näin ei ole, niin omassa itsessä tai lapsessa on jokin vikana.
Etäkoulua on vain käytävä jos se on välttämätöntä, mutta se ei tarkoita sitä, että se on kaikille tavallisillekaan perheille mitään ruusuilla tanssimista ja ihanuuden ilotulitusta.
Jos etäkoulu on vaikeaa, niin ei lähikoulukaan mitään auta.
Kyllä siellä lähikoulussakin puhumalla annetaan ohjeet.Ei kukaan opi sillä, että joku seisoo vieressä. Ihan itse asiat täytyy omaksua.
Omalle lapselleni ei kyllä ainakaan tullut puhumalla ohjeet, vaan kirjoitettuna Wilmaan, josta meidän vanhempina piti ne hänelle toimittaa. Ei ollut mitään livenä tapahtuvaa opetusta.
Outo ajatus, että kaikki etäkoulun ongelmat liittyvät oppimistuloksiin. Meillä isompi ongelma oli se, että etäkoulu vaati vanhemmilta panostuksia vielä oman etätyöskentelyn ohessa. Ei siellä koulussa opettaja kirjoita taululle kerralla koko päivän ohjelmaa ja siitä sitten 9v kolmasluokkalainen aikatauluttaa itse päivänsä.
Ja tämmöisten muutamien häröjen takia, kaikki lapset pidetään pandemia aikana koulussa.
En ymmärrä.
Ja tämmöisten muutamien häröjen takia, kaikki lapset pidetään pandemia aikana koulussa.
En ymmärrä.
Minulle jää tästä traumat, mutta ennen kaikkea siitä että koko kevät piti kuunnella aitä sössötystä miten lapset pitää pelastaa kouluun kodeistaan ja miten paskoja kaikki vanhemmat ovat
Ja koko syksy pitänyt mennä henkensä kaupalla.
Etä toimii hyvin kaikilla muilla, paitsi niillä, jotka ei pärjää lähikoulussakaan.
Ei jäänyt traumoja, eikä tarvinnut vahtia että läksyt tulee tehtyä. Hoiti omatoimisesti kaikki, kuten ennen etäkouluakin. Tarvittaessa autoimme, mut ei paljonkaan tarvinnut ja nuori tykkäsi etäkoulusta kun sai edetä enemmän omaan tahtiin. Wilmassa opeilta pelkkää positiivista.
Vierailija kirjoitti:
Ei jäänyt traumoja, eikä tarvinnut vahtia että läksyt tulee tehtyä. Hoiti omatoimisesti kaikki, kuten ennen etäkouluakin. Tarvittaessa autoimme, mut ei paljonkaan tarvinnut ja nuori tykkäsi etäkoulusta kun sai edetä enemmän omaan tahtiin. Wilmassa opeilta pelkkää positiivista.
Sori, mutta kuulostat vähän dorkalta. Oma kehu haisee.... Vai että ihan wilmasta tuli palautetta! Ooh.
Etäkoulu ei ollut ongelma muille, kuin jo valmiiksi syrjäytyneille perheille.
Ikävä tosiasiahan on, ettei lähiopetuskaan auta noita lapsia.
Toinen ikävä totuus on, että erityisluokilla olevat, joilla on mukautettu opetussuunnitelma, eivät pääse edes ammattikoulujen suosituimmille linjoille.