Ei koirankoulutus mitään rakettitiedettä ole

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/2a9c419e-84b8-4fb7-b882-42d3dbf18529

Tähän viitaten.

*koiran koulutus

No ei se tosiaan mitään rakettitiedettä ole, mutta ei se silti välttämättä helppoa ole, eikä sellaista, että kaiken voisi päätellä maalaisjärjellä. Ja esim. kirjoistakin voi saada huonoja vinkkejä

Meillä on vedonestopanta. En nyt itsekkään tykkää siitä, mutta ennen kuin koira oppii olemaan kiskomatta sitä on pakko käyttää. En pysy pystyssä tuolla jäisellä tiellä kun koira vetää. Hankin sen kun sain kiskomisesta tenniskyynärpään. Tarkoitus tietenkin että siitä jossain vaiheessa pääsisi eroon. Pakko sitä koiraa on ulkoiluttaa silloinkin vaikka sitä ei olisi vielä saanut koulutettua. Mielestäni tuo on pienempi paha kuin kuristuspanta, jota monet käyttää.

Vierailija kirjoitti:

Meillä on vedonestopanta. En nyt itsekkään tykkää siitä, mutta ennen kuin koira oppii olemaan kiskomatta sitä on pakko käyttää. En pysy pystyssä tuolla jäisellä tiellä kun koira vetää. Hankin sen kun sain kiskomisesta tenniskyynärpään. Tarkoitus tietenkin että siitä jossain vaiheessa pääsisi eroon. Pakko sitä koiraa on ulkoiluttaa silloinkin vaikka sitä ei olisi vielä saanut koulutettua. Mielestäni tuo on pienempi paha kuin kuristuspanta, jota monet käyttää.

Eihän vedonestopanta ole mikään paha. Käytetäänhän esim. hevosillakin sellaista päässäpidettävää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä on vedonestopanta. En nyt itsekkään tykkää siitä, mutta ennen kuin koira oppii olemaan kiskomatta sitä on pakko käyttää. En pysy pystyssä tuolla jäisellä tiellä kun koira vetää. Hankin sen kun sain kiskomisesta tenniskyynärpään. Tarkoitus tietenkin että siitä jossain vaiheessa pääsisi eroon. Pakko sitä koiraa on ulkoiluttaa silloinkin vaikka sitä ei olisi vielä saanut koulutettua. Mielestäni tuo on pienempi paha kuin kuristuspanta, jota monet käyttää.

Eihän vedonestopanta ole mikään paha. Käytetäänhän esim. hevosillakin sellaista päässäpidettävää.

Oli vaan mainittu tuossa lehtijutussa yhtenä pahana.

Häkki kurinpitoon? Mitä semmoiset on? Tiedän kyllä kuljetuslaatikot ja aitaukset, mutta mikä on kurinpitohäkki?

Vierailija kirjoitti:

Häkki kurinpitoon? Mitä semmoiset on? Tiedän kyllä kuljetuslaatikot ja aitaukset, mutta mikä on kurinpitohäkki?

Toiset sulkevat tuhostelevia koiria häkkiin.

Yleensä melkein lähdetään siitä, että koira on ihmisen mielestä tasavertainen kaveri, vaikka koira tarvitsee "lauman" ja siihen johtajan, joka ei saa olla se koira. No, koira on ihmiselle mitä mainioin ja uskollisin kaveri, jos sille tekee selväksi, että se on laumassa alempana. Siitä tämä lähtee. Säännöt ja johdonmukaisuus. Jos rutiineista poikkeaa, menee polla sekaisin.

Jos koira otetaan esim. ruokapöytään omalle tuolilleen, kuten olen pahimpien tapausten kuullut tekevän, voi olla varma että siinä se tulee istumaan, kun on kerran sen saanut tehdä. Lisäksi käy ottamassa pöydiltä kaiken syötäväksi kelpaavan. Ongelmatapaus on saatu aikaiseksi.

Naapuri tuli apua pyytelemään, kun ei saanut koiriaan tottelemaan. Kolme niitä lyhyellä aikavälillä ottivat, kun meillä oli kaksi, ja halusivat samanrotuisetkin kuin meidän koirat. Tunnen rodun hyvin ja ensimmäinen ehdotukseni (en siis opeta, koska en ole ammattilainen jne. vaan kerron mitä olen itse tehnyt oikein, ja lukenut, sekä oman koirieni kasvattajan ohjeita) oli, että koko perhe menee ja lähtee kotoa ensin, sitten tulevat koirat. Samoin perhe syö vauvaa myöten ensin, sitten vasta koirille ruokakupit. Pöydästä ei ruokaa.

Jo tämä auttoi, koirat tajusivat heti missä mennään. Siitä vaan jatkamaan samalla linjalla.

Pahinta melkein on, kun ei opeteta eroahdistuksesta pois, eli koira haukkuu yksin kotona ja kaupan edessä jne. Eipä ole vaikeaa tuokaan hoitaa. Pennusta jo heti lähdet ulos. Ensin pari minuuttia ja siitä aikaa pitemmäksi, kunnes koira tajuaa, että hei sehän tulee aina takaisin. Ja kun se saa palatessasi sinulta palkkion välittömästi, niin sitähän se innoissaan odottelee, eikä tietenkään hauku. Lopulta palkkion voi jättää pois, rapsutukset riittää.

En tiedä päteekö kaikkiin koiriin, mutta naapurille tehosi tämäkin neuvo. Kolme koiraansa hiljentyivät kotiin. Toiset naapurit kiittivät. Vaivannäköä vaatii hieman, mutta jää muistiin koiralle ikuisesti. Paljon mukavampaa on yhteiselo näin. Naksutin on myös joillekin oiva keino.

Vierailija kirjoitti:

Meillä on vedonestopanta. En nyt itsekkään tykkää siitä, mutta ennen kuin koira oppii olemaan kiskomatta sitä on pakko käyttää. En pysy pystyssä tuolla jäisellä tiellä kun koira vetää. Hankin sen kun sain kiskomisesta tenniskyynärpään. Tarkoitus tietenkin että siitä jossain vaiheessa pääsisi eroon. Pakko sitä koiraa on ulkoiluttaa silloinkin vaikka sitä ei olisi vielä saanut koulutettua. Mielestäni tuo on pienempi paha kuin kuristuspanta, jota monet käyttää.

Ei se koira opi olemaan vetämättä ilman vedonestopantaa, se oppii vain olemaan vetämättä vedonestopantaa käyttäessä. Vedonestopanta ei ole mikään koulutusväline. Koiraa tulisi kouluttaa joka ulkoilukerta. Toki se vaatii pitkää pinnaa, ja vedonestopantahan on paljon helpompi ratkaisu, mutta ei koiraystävällinen.

Koirakouluissakin ja kasvattajissa on kouluttajia joka lähtöön. Tuoreelle koiranomistajalle on tuuripeliä millaisia oppeja ympäristöstään kuulee ja mistä imee vaikutteet. Jokaisen järjettömänkin asian saa vaikuttamaan järkevältä kun se perustellaan väärin tiedoin. Esimerkiksi tämä iän ikuinen väite siitä, että koira on laumaeläin ja vaatii johtajan, joka näyttää sille kaapin paikan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Häkki kurinpitoon? Mitä semmoiset on? Tiedän kyllä kuljetuslaatikot ja aitaukset, mutta mikä on kurinpitohäkki?

Toiset sulkevat tuhostelevia koiria häkkiin.

Näyttelyhäkit ovat käytännössä laittomia kotikäytössä. Isoimpien myytävien häkkien korkeus riittää vain pienille roduille. Muutos tuli pari vuotta sitten. Koira voi esim. pureskella sähköjohtoja ja saada sähköiskun yksin ollessaan.

Pääsäntö on se ettå on helpompi ehkäistä epätoivottua käytötä kuin kitkeä pois jo opittua. Monet ensikertalaiset koiranomistajat rupeavat toimimaan vasta siinä vaiheessa kun ongelma on syntynyt. Esim. Remmirähjäys, koiran voi vastaehdollistaa siten ettei se koskaan edes ala haukkumaan muille koirille tai lapsille tsi mille tahansa vastaatulevalle, kun se on pentu, se palkitaan namilla ja kehutaan sanallisesti aina kun se huomaan kävelyllä toisen koiran (tai mopon tai muun pelottavan asian) ja ottaa siihen katsekontaktin (ennen kuin alkaa haukkua). Kun tätä tehdään systemaattisesti aina, koira oppii että kohtamisista saa palkkion, se oppii odottamaan tätä eikä rähjäämään. Vaatii tietysti viitseliäisyyttä ja perehtymistä asiaan ajoissa.

Vierailija kirjoitti:

Koirakouluissakin ja kasvattajissa on kouluttajia joka lähtöön. Tuoreelle koiranomistajalle on tuuripeliä millaisia oppeja ympäristöstään kuulee ja mistä imee vaikutteet. Jokaisen järjettömänkin asian saa vaikuttamaan järkevältä kun se perustellaan väärin tiedoin. Esimerkiksi tämä iän ikuinen väite siitä, että koira on laumaeläin ja vaatii johtajan, joka näyttää sille kaapin paikan.

No mites sinä toimit? "Kaapin paikka" ei ole mitään kidutusta tai huonoa kohtelua, vaan johtajuutta. Ihan kuin äiti opettaa ja kertoo lapsilleen mitä saa ja mitä ei saa tehdä. Johtaako sinun koirasi sinua? Totteletko kiltisti?

Ihan on asiallisissa dokkareissakin jo, kuinka ammattilaiset korjaavat näitä kasvatukseen ja koulutukseen liittyviä virheitä, ja omistajat melkein itkevät, että "koiraa ei saa kohdella noin julmasti, yhyy yhyy".

Mutta kukin tavallaan. Meidän koirankasvattajalla on agilityn Suomen mestaruus hanskassa ja tokostakin loistavia tuloksia. Koiramme sisaruksilla muotovalion arvot. Jalostuskin sujuu. Erittäin suosittu kennel oli aikoinaan, nyt ovat lopettelemassa. Todella terveitä ja tervepäisiä (luonnetestit huippua) koiria ihanasta maaseutuympäristöstä, lehmä ja kanat kavereina.

Vierailija kirjoitti:

Yleensä melkein lähdetään siitä, että koira on ihmisen mielestä tasavertainen kaveri, vaikka koira tarvitsee "lauman" ja siihen johtajan, joka ei saa olla se koira.

Ihminen ei koskaan ole osa koiran laumaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yleensä melkein lähdetään siitä, että koira on ihmisen mielestä tasavertainen kaveri, vaikka koira tarvitsee "lauman" ja siihen johtajan, joka ei saa olla se koira.

Ihminen ei koskaan ole osa koiran laumaa.

No älä viitsi, ymmärsit kyllä mitä tarkoitin. "Lauma" Mutta viimeinen sana on sanottava ja alettava jostain vaan nillittämään. Näin se palstalla menee. Joku veetuttaa, niin jonnekinhan se täytyy purkaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koirakouluissakin ja kasvattajissa on kouluttajia joka lähtöön. Tuoreelle koiranomistajalle on tuuripeliä millaisia oppeja ympäristöstään kuulee ja mistä imee vaikutteet. Jokaisen järjettömänkin asian saa vaikuttamaan järkevältä kun se perustellaan väärin tiedoin. Esimerkiksi tämä iän ikuinen väite siitä, että koira on laumaeläin ja vaatii johtajan, joka näyttää sille kaapin paikan.

No mites sinä toimit? "Kaapin paikka" ei ole mitään kidutusta tai huonoa kohtelua, vaan johtajuutta. Ihan kuin äiti opettaa ja kertoo lapsilleen mitä saa ja mitä ei saa tehdä. Johtaako sinun koirasi sinua? Totteletko kiltisti?

Ihan on asiallisissa dokkareissakin jo, kuinka ammattilaiset korjaavat näitä kasvatukseen ja koulutukseen liittyviä virheitä, ja omistajat melkein itkevät, että "koiraa ei saa kohdella noin julmasti, yhyy yhyy".

Mutta kukin tavallaan. Meidän koirankasvattajalla on agilityn Suomen mestaruus hanskassa ja tokostakin loistavia tuloksia. Koiramme sisaruksilla muotovalion arvot. Jalostuskin sujuu. Erittäin suosittu kennel oli aikoinaan, nyt ovat lopettelemassa. Todella terveitä ja tervepäisiä (luonnetestit huippua) koiria ihanasta maaseutuympäristöstä, lehmä ja kanat kavereina.

Meriitit eivät kerro kasvatustaidoista yhtään mitään. Samaan tulokseen pääsee montaa eri reittiä.

Taisit muutenkin käsittää viestini väärin. Tarkoitin, että se "johtajuus" haetaan kunnioituksella, ei pelolla. Itse en käyttäisi sanaa johtajuus ollenkaan, sillä monet kuvittelevat tämän olevan pakottamista, käskemistä jne. Ja toimivat sitten näin koska johtajuus on haettava.

Susi- ja koiramaailmassa konflikteja pyritään välttämään energian säästämiseksi. Tätä hyötykäytetään koiran koulutuksessa ja kunnioitetaan koiran luonnollisia viestejä. Perinteisessä johtajuus-ajattelussa nämä signaalit sivutetaan ja koiraa viedään väkisin haluttuun suuntaan.

Ja mitä tulee asiallisiin dokkareihin, niin ongelmaksi mainitsin juuri sen, että löytyy kaikenlaista hiihtäjää jonka opit saadaan kuullostamaan järkeviltä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koirakouluissakin ja kasvattajissa on kouluttajia joka lähtöön. Tuoreelle koiranomistajalle on tuuripeliä millaisia oppeja ympäristöstään kuulee ja mistä imee vaikutteet. Jokaisen järjettömänkin asian saa vaikuttamaan järkevältä kun se perustellaan väärin tiedoin. Esimerkiksi tämä iän ikuinen väite siitä, että koira on laumaeläin ja vaatii johtajan, joka näyttää sille kaapin paikan.

No mites sinä toimit? "Kaapin paikka" ei ole mitään kidutusta tai huonoa kohtelua, vaan johtajuutta. Ihan kuin äiti opettaa ja kertoo lapsilleen mitä saa ja mitä ei saa tehdä. Johtaako sinun koirasi sinua? Totteletko kiltisti?

Ihan on asiallisissa dokkareissakin jo, kuinka ammattilaiset korjaavat näitä kasvatukseen ja koulutukseen liittyviä virheitä, ja omistajat melkein itkevät, että "koiraa ei saa kohdella noin julmasti, yhyy yhyy".

Mutta kukin tavallaan. Meidän koirankasvattajalla on agilityn Suomen mestaruus hanskassa ja tokostakin loistavia tuloksia. Koiramme sisaruksilla muotovalion arvot. Jalostuskin sujuu. Erittäin suosittu kennel oli aikoinaan, nyt ovat lopettelemassa. Todella terveitä ja tervepäisiä (luonnetestit huippua) koiria ihanasta maaseutuympäristöstä, lehmä ja kanat kavereina.

Meriitit eivät kerro kasvatustaidoista yhtään mitään. Samaan tulokseen pääsee montaa eri reittiä.

Taisit muutenkin käsittää viestini väärin. Tarkoitin, että se "johtajuus" haetaan kunnioituksella, ei pelolla. Itse en käyttäisi sanaa johtajuus ollenkaan, sillä monet kuvittelevat tämän olevan pakottamista, käskemistä jne. Ja toimivat sitten näin koska johtajuus on haettava.

Susi- ja koiramaailmassa konflikteja pyritään välttämään energian säästämiseksi. Tätä hyötykäytetään koiran koulutuksessa ja kunnioitetaan koiran luonnollisia viestejä. Perinteisessä johtajuus-ajattelussa nämä signaalit sivutetaan ja koiraa viedään väkisin haluttuun suuntaan.

Ja mitä tulee asiallisiin dokkareihin, niin ongelmaksi mainitsin juuri sen, että löytyy kaikenlaista hiihtäjää jonka opit saadaan kuullostamaan järkeviltä.

Kukahan nyt käsitti väärin? Kurinalaisuus, määrätietoisuus ja periksiantamattomuus eivät tarkoita pelolla hallintaa. Osaan kyllä kuunnella koiraa ja tajuan signaaleistakin varmasti oleellisen.

Sinä teet ihan kuin sinua huvittaa, me muut kuten me haluamme. Täällä on usein täysin avuttomia pennun omistajia, joilta on koko pakka levällään. Ajattelin vain kertoa omia kokemuksiani, eli mikä on meillä on tehonnut ja perustella väitteitäni kasvattajan meriiteillä, jotka antavat jotain suuntaviittaa.

Hienosti on meillä mennyt, iloisia, terveitä, nopeaoppisia ja silminnähden onnellisia ja näyttelyissäkin pärjänneitä koiria, vuosikymmenten kokemuksella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koirakouluissakin ja kasvattajissa on kouluttajia joka lähtöön. Tuoreelle koiranomistajalle on tuuripeliä millaisia oppeja ympäristöstään kuulee ja mistä imee vaikutteet. Jokaisen järjettömänkin asian saa vaikuttamaan järkevältä kun se perustellaan väärin tiedoin. Esimerkiksi tämä iän ikuinen väite siitä, että koira on laumaeläin ja vaatii johtajan, joka näyttää sille kaapin paikan.

No mites sinä toimit? "Kaapin paikka" ei ole mitään kidutusta tai huonoa kohtelua, vaan johtajuutta. Ihan kuin äiti opettaa ja kertoo lapsilleen mitä saa ja mitä ei saa tehdä. Johtaako sinun koirasi sinua? Totteletko kiltisti?

Ihan on asiallisissa dokkareissakin jo, kuinka ammattilaiset korjaavat näitä kasvatukseen ja koulutukseen liittyviä virheitä, ja omistajat melkein itkevät, että "koiraa ei saa kohdella noin julmasti, yhyy yhyy".

Mutta kukin tavallaan. Meidän koirankasvattajalla on agilityn Suomen mestaruus hanskassa ja tokostakin loistavia tuloksia. Koiramme sisaruksilla muotovalion arvot. Jalostuskin sujuu. Erittäin suosittu kennel oli aikoinaan, nyt ovat lopettelemassa. Todella terveitä ja tervepäisiä (luonnetestit huippua) koiria ihanasta maaseutuympäristöstä, lehmä ja kanat kavereina.

Meriitit eivät kerro kasvatustaidoista yhtään mitään. Samaan tulokseen pääsee montaa eri reittiä.

Taisit muutenkin käsittää viestini väärin. Tarkoitin, että se "johtajuus" haetaan kunnioituksella, ei pelolla. Itse en käyttäisi sanaa johtajuus ollenkaan, sillä monet kuvittelevat tämän olevan pakottamista, käskemistä jne. Ja toimivat sitten näin koska johtajuus on haettava.

Susi- ja koiramaailmassa konflikteja pyritään välttämään energian säästämiseksi. Tätä hyötykäytetään koiran koulutuksessa ja kunnioitetaan koiran luonnollisia viestejä. Perinteisessä johtajuus-ajattelussa nämä signaalit sivutetaan ja koiraa viedään väkisin haluttuun suuntaan.

Ja mitä tulee asiallisiin dokkareihin, niin ongelmaksi mainitsin juuri sen, että löytyy kaikenlaista hiihtäjää jonka opit saadaan kuullostamaan järkeviltä.

Kukahan nyt käsitti väärin? Kurinalaisuus, määrätietoisuus ja periksiantamattomuus eivät tarkoita pelolla hallintaa. Osaan kyllä kuunnella koiraa ja tajuan signaaleistakin varmasti oleellisen.

Sinä teet ihan kuin sinua huvittaa, me muut kuten me haluamme. Täällä on usein täysin avuttomia pennun omistajia, joilta on koko pakka levällään. Ajattelin vain kertoa omia kokemuksiani, eli mikä on meillä on tehonnut ja perustella väitteitäni kasvattajan meriiteillä, jotka antavat jotain suuntaviittaa.

Hienosti on meillä mennyt, iloisia, terveitä, nopeaoppisia ja silminnähden onnellisia ja näyttelyissäkin pärjänneitä koiria, vuosikymmenten kokemuksella.

no sittehän me olemme samaa mieltä, eikö? Että koiraa kohdellaan kunnioitettavasti ja ohjataan oikeaan suuntaan koiralähtöisesti? En ymmärrä tuohtumustasi. Toivottavasti et ole koirasi kanssa yhtä räjähdysherkkä ja kommunikaatio ongelmainen.

Ne kasvattajan meriitit ei ole tae yhtään mistään. Meriitit ovat se syy, miksi jossain roduissa esimerkiksi aggressiivisuus on lisääntynyt kun joku "meriitillinen" kasvattaja on käyttänyt niitä samoja koiria kasvatustyössään vuosikymmenien ajan.

Toki olen iloinen jos olet löytänyt hyvän kasvattajan. Kaikilla näin ei ole ja siksi on erilaiset lähtökohdat oppia ymmärtämään koiria.

Vierailija kirjoitti:

No ei se tosiaan mitään rakettitiedettä ole, mutta ei se silti välttämättä helppoa ole, eikä sellaista, että kaiken voisi päätellä maalaisjärjellä. Ja esim. kirjoistakin voi saada huonoja vinkkejä

Lisäksi koiran koulutuksesta on kovin erilaisia "koulukuntia" vai pitäisikö puhua koulutuskunnista.

Lisäksi koiran kasvaessa tulee eri ikäkausina erilaisia vaiheita esiin, joihin sitten puututaan tarvittaessa eri tavoin. Paljon on kiinni koirarodusta ja koiran temperamentista sekä sukupuolesta.