Kolme avioeroa takana, onko muita samanmoisia?

Anna-Leena Härkönen myös tänään Iltasanomissa

Kadehdin kun olet jo kolme kertaa löytänyt itsellesi sopivan kumppanin

Vierailija kirjoitti:

Anna-Leena Härkönen myös tänään Iltasanomissa

Kadehdin kun olet jo kolme kertaa löytänyt itsellesi sopivan kumppanin

Eihän ne mitään sopivia ole ollut, koska on erottu.

Jos on kolme eroa, ei ne kumppanit ole sitten olleetkaan sopivia.

Häät on hauskat juhlat. On ollut onni saada viettää ne kolme kertaa.

No on kyllä aika epäonnistunut olo. Onhan se aina kahden kauppa.

Noloa

Varmaan vähemmän. Minä en löytänyt koskaan ensimmäistäkään suhdetta. Ikää jo yli 40.

Ap, oletko netonnut hyvin?

Pakkoko sitä on kaikkia sormustaa ennenkun tunnetaan oikeasti?

Mitä merkitystä sillä on, onko kolme avioeroa vai kolme avoeroa? Sellaisia ihmisiä on paljon,

Ja av:lta saamme jatkuvasti lukea, kuinka avioliitto ei eroa mitenkään avoliitosta.

Nuorena aloitetuissa parisuhteissa ongelmat voivat syntyä vasta myöhemmin suhteen varrella ilmaantuneista asioista. Ei niihin ole voinut etukäteen varautua.

Vanhemmalla iällä solmituissa suhteissa taas toinen voi hyvinkin olla valmis ymmärtämään toisen huonompiakin puolia aikuismaisesti, mutta toinen ei olekaan samalla tavalla avarakatseinen.

Ei siis voi aivan suoralta kädeltä tuomita, että avioerot todistaisivat ao. henkilön huonoista ihmissuhdetaidoista.

Kari Väänänen. 7 kertaa naimisissa. Nyt korona iskenyt, niin sano. Vaimo se hakee eroa. Jotenkin tuntuu ettei koronalla ole tekemistä eron kanssa jos 7 kertaa naimisissa. Voi olla ukossa jotain vikaa.

Vierailija kirjoitti:

Jos on kolme eroa, ei ne kumppanit ole sitten olleetkaan sopivia.

Miksi tätä on alapeukutettu? :D

Tottahan tuo on!

Viittaa narsistiseen ihmiseen jolla ei suhde suju ilman aina heti naimisiin menoa. Niin että suhde sujuu vain tiettyjä rituaaleja noudattaen ja loppu onkin ihan paskaa. Koko ajan pitää olla suhteessa alku huumaa ja jos tylsä arki koittaa niin vaihdetaan välittömästi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos on kolme eroa, ei ne kumppanit ole sitten olleetkaan sopivia.

Miksi tätä on alapeukutettu? :D

Tottahan tuo on!

En alapeukuttanut, mutta olisin voinut: suurin osa avioeroista tapahtuu sen takia, ettei ole osannut erottaa henkilökohtaisia ongelmia parisuhteen ongelmista. Syy on oman pään sisäisessä kriisissä, ei siinä, että toinen on epäsopiva.

Onneksi en ole mennyt naimisiin jokaisen suhteeni kanssa, vaan vasta kun tapasin miehen, josta tiesin ensi hetkestä lähtien, että tämän miehen kanssa vietän loppuelämäni.

Toisille ei mikään kumppani ole ollut sopiva ja sitten kun on parasta päiväys mennyt ohitse vanhoilla ämmillä niin kysellään astral teeveen ennustajilta saako vielä miehen. Kaikille ennustajat lupaa miehen koko rahan edestä ja lompakko kevenee jopa 100 euroa. 

Huvittavaa on että kaikki ikäloput raakut kyselevät rakkauselämästä ennustajilta. 

En netonnut eroista itse asiassa yhtään. Päinvastoin. Eka liitto oli nuoruudenrakkaus, ei ollut juurikaan omaisuutta jaettavaksi ja lapset jäivät täysin minulle. Tokasta piti lähteä nopeasti, etten olisi päätynyt surulliseen otsikkoon, lapset edelleen mukanani tietty. Toimivaa maatilaa ei ositettu, en jaksanut lähteä siihen, oli miehen perintötila. Viimeiseen liittoon halusin avioehdon, lapset olivat jo aikuistuneet ja omillaan.

Tosiaan. Ei jäänyt muuta omaisuutta kuin omani, se vähäinen.

Minulla ei mitään diagnosoitua persoonallisuushäiriötä eikä mielenterveysongelmia.

Olen eronnut omasta aloitteestani kolmesta pitkästä suhteesta, yksi oli avioero ja kaksi avoeroa. Siitä tulee epäonnistunut olo jollakin tapaa. Olisin voinut kaikkiin suhteisiin jäädä, jos niitä olisi yhdessä kehitetty oikeaan suuntaan eli molemmat panostaneet. Silti suhteissa on ollut paljon hyvää ja asioita, joista olen kiitollinen. Ajattelen, onko siinä perää, että ne olivat kuitenkin juuri oikeita suhteita siihen elämäntilanteeseen. Nyt olen yksin tyytyväinen. En tiedä uskallanko antaa mahdollisuutta enää itselleni löytää loppuelämän parisuhde, koska sitä olen hakenut ja siinä epäonnistunut.

Vierailija kirjoitti:

Onneksi en ole mennyt naimisiin jokaisen suhteeni kanssa, vaan vasta kun tapasin miehen, josta tiesin ensi hetkestä lähtien, että tämän miehen kanssa vietän loppuelämäni.

Ei mikään ole varmaa sillä se toinen osapuoli ei välttämättä tiedä viettääkkö lopun elämän aikansa sinun kanssa. Naimisiin mennessä on eri intressit, tavoiteet eri ihmisillä. itsestään voi olla varma mutta ei koskaan toisesta ihmisestä. Iän mukana kaikki ihmiset muuttuvat niin että ei ehkä ole samanlainen koko ikäänsä.