Olenko seksuaalisesti jotenkin outo kun on niin vähän kumppaneita naiseksi?
Olen 33v nainen. Minulla on ollut vain yksi seksikumppani, siis ex-aviomies joka on myös lasteni isä. Erottiin 2 vuotta sitten, en ole harrastanut kenenkään kanssa seksiä nyt n. neljään vuoteen. Treffaillut olen tässä vuoden verran, en ole kertonut olemattomasta seksielämästäni kellekkään, mutta miesten puheista tulee selväksi että he olettaa minulla olevan vilkas seksielämä. :,,D On tullut sellainen olo että pitääkö minun valehdella että on ollut pari juttua välissä, ettei kohta aleta pitää ihan outona pihtarina? Ja ei minulla olisi seksiä mitään vastaan, mutta en pysty harrastamaan sitä ilman tunteita ja luottamusta. Enkä toisaalta halua myöskään että mies kuvittelee että jos harrastamme seksiä, niin sitten olettaisin että hänestä tulee minulle suunnilleen uusi aviomies, kun en asiaa niin vakavasti kuitenkaan ota. Asiat nyt vaan ovat menneet näin eron jälkeen..
Kommentit (19)
Ei ole outoa. Olen halunnut olla yksin eron jälkeen. Se on tuntunut parhaimmalta ratkaisulta. Minulla on ollut myös pitkä seksitön kausi. Olen halunnut keskittyä lapseeni. Olen ollut sekä isä, että äiti lapselleni. Olen ollut henkisesti yksin ja kantanut taloudellisen vastuun yksin. Olen myös ollut väsynyt arjen pyörittämisestä. Ihmistä on turha arvostella ulkoapäin, jos ei tiedä asioita.
Yksinkertaisesti olen halunnut säästää energiani olennaiseen: lapseeni. En johonkin fwb-suhteeseen.
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni ihan normaalia. Vaikka olenkin mies, niin en minäkään halua ja oikein kykenekään "harrastamaan" seksiä tuntemattoman naisen kanssa. Haluan tutustua ja tuntea naisen ennen kuin syntyy sellaista syvempää luottamusta. Olen varmaankin nykyajan mittapuulla kummajainen, kun mediasta olen saanut sellaisen käsityksen, että koko ajan pitäisi olla jotain tapailua ja jotain panemassa.
Niinpä. Minuakaan ei nappaa tuollainen jakaminen ympäriinsä. Kyllä seksiseuraa löytää, jos se on mahdollista. Paitsi minun tapauksessani ei sekään ole ollut edes mahdollista, kun lapsi ei ole ollut kuin yhden käden sormilla öitä erossa minusta. Ei ole ollut tilaisuuksia.
Naurattaa, kun jotkut tutut ajattelevat, että en saisi seksiseuraa. Todellakin saisin, en ole vain halunnut.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole outoa. Olen halunnut olla yksin eron jälkeen. Se on tuntunut parhaimmalta ratkaisulta. Minulla on ollut myös pitkä seksitön kausi. Olen halunnut keskittyä lapseeni. Olen ollut sekä isä, että äiti lapselleni. Olen ollut henkisesti yksin ja kantanut taloudellisen vastuun yksin. Olen myös ollut väsynyt arjen pyörittämisestä. Ihmistä on turha arvostella ulkoapäin, jos ei tiedä asioita.
Yksinkertaisesti olen halunnut säästää energiani olennaiseen: lapseeni. En johonkin fwb-suhteeseen.
Kyllä sekin aika tulee, kun seurustelen tai harrastan seksisuhteita. Lapsi on ollut pieni ja tarvinnut minua. En ole halunnut menettää yhtään hetkeä siitä, että olen läsnä lapsen elämässä. En ole multitaskaaja, jolloin pystyisin antamaan itsestäni paljon sekä lapselle, että joillekin satunnaismiehille. Uuden ihmisen tulo elämään vaatii myös veronsa. Ei ole helppoa sulauttaa asioita kivuttomasti yhteen. Koen, että lapsella ei ole muuta kuin minä: olisi pettämistä, jos etsisin toisia suhteita. Se olisi lapselta pois.
Olet normaali. Meitä on monenlaisia, jotkut harrastaa irtosuhteita, jotkut ei. Nykyään äänessä tuntuu eniten olevan ne irtosuhteita harrastajat. Mä olen kokeillut fwb ja sellasta nopeeta etenemistä tinder treffeillä. Totesin, että ei ole mun juttu. En saa oikein mitään ellen tunne hyvin ja luota. Sitten taas toisaalta kyllästyn, jos suhde on vain joku kevyt suhde. Tarviin tunteita. Kumppaneita on ollut 3 eli ei kovin montaa. Olen myös huomannut tollasen, että mun oletetaan olevan jotenkin villi ja seksielämän vilkas. Oon luonteeltani aika kiltti ja rauhallinen, ja joidenkin miesten mielestä se on merkki siitä, että oon sängyssä villipeto. Todellisuudessa en ole vaikka tykkäänkin monipuolisesta seksistä. seksi ei ole prioriteetti ja on monia juttuja, joita en suostu tekemään. Ihmiset siis kuvittelee kaikenlaista vaikkei olisi mitään perusteita kuvitella.
Seksi kuuluu vain suhteeseen. Ei ole mikään ylpeyden aihe olla kylänpyörä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole outoa. Olen halunnut olla yksin eron jälkeen. Se on tuntunut parhaimmalta ratkaisulta. Minulla on ollut myös pitkä seksitön kausi. Olen halunnut keskittyä lapseeni. Olen ollut sekä isä, että äiti lapselleni. Olen ollut henkisesti yksin ja kantanut taloudellisen vastuun yksin. Olen myös ollut väsynyt arjen pyörittämisestä. Ihmistä on turha arvostella ulkoapäin, jos ei tiedä asioita.
Yksinkertaisesti olen halunnut säästää energiani olennaiseen: lapseeni. En johonkin fwb-suhteeseen.
Kyllä sekin aika tulee, kun seurustelen tai harrastan seksisuhteita. Lapsi on ollut pieni ja tarvinnut minua. En ole halunnut menettää yhtään hetkeä siitä, että olen läsnä lapsen elämässä. En ole multitaskaaja, jolloin pystyisin antamaan itsestäni paljon sekä lapselle, että joillekin satunnaismiehille. Uuden ihmisen tulo elämään vaatii myös veronsa. Ei ole helppoa sulauttaa asioita kivuttomasti yhteen. Koen, että lapsella ei ole muuta kuin minä: olisi pettämistä, jos etsisin toisia suhteita. Se olisi lapselta pois.
Näinhän se menee. Sitten, kun löytää jonkun jonka kanssa alkaa esim. Seurustelee niin aina pitäs sovittaa aikatauluja yhteen. Toinen voi tokaista, että "sinun ehdoillasi tässäkö mennää". Todellisuus ob se, että Äiti/isä menee lapsen "ehdoilla" ei sen kumppanin
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole outoa. Olen halunnut olla yksin eron jälkeen. Se on tuntunut parhaimmalta ratkaisulta. Minulla on ollut myös pitkä seksitön kausi. Olen halunnut keskittyä lapseeni. Olen ollut sekä isä, että äiti lapselleni. Olen ollut henkisesti yksin ja kantanut taloudellisen vastuun yksin. Olen myös ollut väsynyt arjen pyörittämisestä. Ihmistä on turha arvostella ulkoapäin, jos ei tiedä asioita.
Yksinkertaisesti olen halunnut säästää energiani olennaiseen: lapseeni. En johonkin fwb-suhteeseen.
Kyllä sekin aika tulee, kun seurustelen tai harrastan seksisuhteita. Lapsi on ollut pieni ja tarvinnut minua. En ole halunnut menettää yhtään hetkeä siitä, että olen läsnä lapsen elämässä. En ole multitaskaaja, jolloin pystyisin antamaan itsestäni paljon sekä lapselle, että joillekin satunnaismiehille. Uuden ihmisen tulo elämään vaatii myös veronsa. Ei ole helppoa sulauttaa asioita kivuttomasti yhteen. Koen, että lapsella ei ole muuta kuin minä: olisi pettämistä, jos etsisin toisia suhteita. Se olisi lapselta pois.
Näinhän se menee. Sitten, kun löytää jonkun jonka kanssa alkaa esim. Seurustelee niin aina pitäs sovittaa aikatauluja yhteen. Toinen voi tokaista, että "sinun ehdoillasi tässäkö mennää". Todellisuus ob se, että Äiti/isä menee lapsen "ehdoilla" ei sen kumppanin
Olen miettinyt, miten se käytännössä sujuu. Monet uusperheet ilmeisesti kipuilevat. Toisaalta lapselle voi olla kiva, kun tulee uusi ihminen elämään. Uusi ihminen, joka jaksaa leikkiä lapsen kanssa. Uutta virtaa.
Vierailija kirjoitti:
Seksi kuuluu vain suhteeseen. Ei ole mikään ylpeyden aihe olla kylänpyörä.
Ei varmaan olekaan. En tuomitse ihmisiä, jotka harrastavat seksisuhteita tai irtosuhteita. Omalta kohdaltani olen ajatellut, että niiden aika on sitten, kun se menee luontevasti. Lapsi on kuitenkin elämässäni toivottavasti vielä neljänkymmenen vuoden päästä, jotain satunnaissuhteita en edes muista silloin.
Naisilla on tilastojen mukaan vähemmän kumppaneita kuin miehillä, joten normaali olet.
Samanlainen historia. Minullakaan ei ole eron jälkeen ollut ketään.
Vierailija kirjoitti:
Seksi kuuluu vain suhteeseen. Ei ole mikään ylpeyden aihe olla kylänpyörä.
On se vaan kumma juttu?? Miehet haluavat että nainen olisi sänkyhommissa kokenut neitsyt. Pitäisi olla mahdollisemman vähän käytetty, tai kokonaan käytetty, mutta sitten pitäisi kumminkin osata kaikki sirkustemput sängyssä. Ja jos mies on polkenut kaikkia kylän pyöriä, niin se ei ole paha asia, mutta jos nainen tekee samaa niin arvostellaan kylän pyöräksi🤔 Itse olen sitä mieltä että jos mikä asia vaan itsestään hyvältä tuntuu ja se itselleen sopii, niin antaa mennä vaan. Kerran täällä vaan eletään, ja hautausmaat on täynnä siveellisiä ja siveettömiä ihmisiä, joita kukaan ei enää muista.
Täällä yksi samanlainen, ikää reilusti alle 30 ja lapseton, historiassa yksi kumppani. En koe mitään kiinnostusta seksiin, jos tunteita ei ole puolin ja toisin ja luottamus uupuu, ja jos molemmat eivät ole toistensa suhteen vakavissaan. Enpä keksi äkkiseltään huonompaa piirrettä kumppania etsiessä. En ole yrittänyt aikoihin etsiä, sillä tiedän itsekin ettei tällä tyylillä voi sellaista löytää. Tinderin testailukulttuurin kierrän kaukaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni ihan normaalia. Vaikka olenkin mies, niin en minäkään halua ja oikein kykenekään "harrastamaan" seksiä tuntemattoman naisen kanssa. Haluan tutustua ja tuntea naisen ennen kuin syntyy sellaista syvempää luottamusta. Olen varmaankin nykyajan mittapuulla kummajainen, kun mediasta olen saanut sellaisen käsityksen, että koko ajan pitäisi olla jotain tapailua ja jotain panemassa.
Niinpä. Minuakaan ei nappaa tuollainen jakaminen ympäriinsä. Kyllä seksiseuraa löytää, jos se on mahdollista. Paitsi minun tapauksessani ei sekään ole ollut edes mahdollista, kun lapsi ei ole ollut kuin yhden käden sormilla öitä erossa minusta. Ei ole ollut tilaisuuksia.
Jakaminen ympäriinsä?? Taasko tämä vääristynyt kuvat että nainen antaa ja mies ottaa.
Vierailija kirjoitti:
Seksi kuuluu vain suhteeseen. Ei ole mikään ylpeyden aihe olla kylänpyörä.
Mikä ihmeen kylänpyörä, naisilta seksi kielletty ja miehille sallittu?! Hyi kun sylettää moinen kaksinaismoralismi!
(Itse uskon että seksi kuuluu oikeasti avioliittoon, olen uskovainen. Mutta en voi sietää kaksoistandardeja sukupuolen mukaan!)
Ap'llä on kyllä kiva ote eloon :)
Jos oot tästä lähistöltä niin kävästään vaikka huomenna treffeillä jossain syömässä, ilman seksiä tai oletusta seksistä :)
-Aito ja alkuperäinen, (valitettavan) vähän käytetty yksilö-
Onko outoa, että olen pannut vain n. sataa naista? Olen jo 35.
Mielestäni ihan normaalia. Vaikka olenkin mies, niin en minäkään halua ja oikein kykenekään "harrastamaan" seksiä tuntemattoman naisen kanssa. Haluan tutustua ja tuntea naisen ennen kuin syntyy sellaista syvempää luottamusta. Olen varmaankin nykyajan mittapuulla kummajainen, kun mediasta olen saanut sellaisen käsityksen, että koko ajan pitäisi olla jotain tapailua ja jotain panemassa.