Riitelemme miehen kanssa ihan koko ajan. Suurin syypää olen minä. Neuvoja?

Eli otsikossahan tuo onkin jo pähkinänkuoressaan. Jostain syystä olen pahalla tuulella viikoittain ja puran sen helposti mieheen. Hän sitten suuttuu siitä, jolloin minä suutun siitä, että en saa olla pahalla tuulella ja kierre on valmis. Pelottaa, että kohta hän ei enää jaksa tätä, enkä kyllä voi syyttää siitä. Kuinka ihmeessä saisin itselleni taottua päähän, että niitä omia harmituksia ei pidä kaataa toisen niskaan? Saatan myös hetkessä tulla mustasukkaiseksi jostain ihan typeristä asioista, joista sitten teen pääni sisällä paljon isomman asian kuin mitä se oikeasti on, ja kiukuttelen tästä miehelle vaikka hän ei edes tiedä mitä on tehnyt. Eikä hän olekaan tehnyt mitään, vaan olen itse luonut ne skenaariot päässäni. Olen muutenkin todella äkkipikainen ja joskus jopa miettinyt, että onko minulla jotain epävakaan persoonallisuushäiriön piirteitä, sillä joskus menen näissä riidoissani ihan todella dramaattiseksi, eikä tuo mustasukkaistelukaan ole normaalia.

Helpoin varmaan on vastata tähän, että mene terapiaan. Olenkin nyt ottanut tämän asiakseni työterveydessä ja varannut ajan lääkärille. Olen kerran aikaisemmin kysynyt lähetettä terapiaan, mutta silloin en saanut sitä, kun ei ollut tarpeeksi perusteita. En tiedä kuinka käy nyt.

Onko teillä mitään vinkkejä, miten olla hermostumatta joka ikisestä pikku asiasta ja miten nämä voisi käsitellä omassa päässään siten, että sitä ei purkaisi toiseen? Jotenkin koko tilanne on nyt koko ajan sellainen räjähdysherkkä ja olen väsynyt tähän tilanteeseen. Voin vaan kuvitella, kuinka väsynyt mies on. Olen kiitollinen kaikista vinkeistä ja näkökulmista.