Lue keskustelun säännöt.
Miehen kanssa riitaa, kannattaako jatkaa seurustelua?
21.01.2021 |
Emme siis asu yhdessä vielä, ollaan seurusteltu n. 3 vuotta, jossa välissä oltiin puoli vuotta erossa. Eron aikana mies seurusteli ja asui yhdessä pari kuukautta toisen kanssa, joka on aiheuttanut minussa mustasukkaisuutta ja tämän takia tulee riitoja. Mies on sanonut, että tämä exä ei valittanut hänelle mistään eikä heille tullut riitoja, toisinkuin minun kanssani. Olen samaa mieltä miehen kanssa siitä, että mustasukkaisuuteni on liiallista, koska exä on menneisyyttä eikä sen pitäisi vaikuttaa (heidän erostaan on reilu puoli vuotta aikaa). En vain voi unohtaa tuota, että hänen kanssaan kuitenkin asuikin yhdessä eromme aikana, mutta minulla ei miehen luo vielä ole avainta. Hän tosin sanoi tänään, että voi avaimen antaa jos tahdon, ja voisi siis asua yhdessä kanssani, kunhan en rajoita hänen menemisiään. Tuntuu pahalta myös tuo, kun sanoi että he eivät riidelleet ollenkaan, ihan kuin tämä exä olisi parempi ihminen kuin minä.
Ja siis se, mikä aiheuttaa paljon riitoja, on tuon mustasukkaisuuteni lisäksi se, että mies rikkoo usein lupauksia. Sovitaan että nähdään, mutta mies saattaakin nukkua koko päivän. Hän on siis työtön, ja usein valvoo yöllä myöhään. Miehestä taas tuntuu, että pidän häntä talutushihnassa enkä anna nähdä ketään tai liikkua minnekään. Mielestäni tämä ei pida paikkaansa, kyllähän hän saa toki nähdä kavereitaan ja käydä harrastuksissa, mutta toivoisin vain normaalia parisuhdetta jossa voidaan viettää kokonaisia päiviäkin yhdessä.. Tämä harvoin vaan onnistuu, koska yleensä kun minulla on vapaapäiviä, niin mies joko nukkuu tai näkee kavereitaan/on harrastuksissa. Nähdään kuitenkin yleensä useamman kerran viikossa, mutta lähinnä iltaisin pari tuntia. Olen siis suuttunut yleensä silloin, jos mies rikkoo lupauksen eikä nähdäkään, tai jos nähdään niin on kanssani vain sen pari tuntia ja sitten lähtee omille menoilleen. Myönnän tosin, että varmasti olen joinakin kertoina suuttunut aiheetta liikaa, kyllähän sen kai pitäisi olla ihan ok, että jos mies on kuitenkin pari tuntia nähnyt minua, niin lähtee sitten omille menoilleen.
Kannattaako tällaista suhdetta yrittää jatkaa? Kuulostanko oikeasti liian kontrolloivalta? Olisiko teille ihan ok, että kumppani ei näekään teitä koko päivänä koska nukkuu, tai tuo että on eronne aikana seurustellut toisen kanssa, ja vieläpä puhuu noin exästään, ikäänkuin vertaisi sinuun?
Kommentit (63)
Entä jos se onkin totta että vika on minussa ja olen liian mustis ja kontrolloiva..
- ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älkää jatkako. Ei kuulosta terveeltä parisuhteelta. Jos nyt parisuhteelta ollenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Entä jos se onkin totta että vika on minussa ja olen liian mustis ja kontrolloiva..
- ap
Ei ole. Vika ei ole sinussa! Hän manipuloi sinua!
Tuo on taktiikkaa kun vertailee exään. Ei ole edes varmaan totta, mutta yrittää saada sinut matelemaan ja samalla provosoi sinua.
Älä ota avainta, älä vaan muuta yhteen tms.
Mies on työtön ja nukkuu miten lystää. Sitten kun herää niin sinun täytyisi olla passissa valmiina kun herra suvaitsee pistäytyä sen pari tuntia luonasi. Veikkaan, että saa sesinulta silloin seksiä.
Sitten hä häipyy omille teilleen.
Ette te seuruste, mies pitää sinua vain siinä mukana kun suostut siihen, muut asiat ja ihmiset ovat hänelle tärkeimpiä.
Mitä tekisit sillä miehen asunnon avaimella? Istuisi siellä yksin odottamassa miestä. Luulen, että lisäksi siivoaisit, pesisi pyykit, kävisit omilla rahoillasi kaupassa ja laittaisit ruokaa.
Olisit piika ja seksilelu.
Anteeksi suoruuteni, mutta toivottavasti avaisi silmäsi.
Vierailija kirjoitti:
Entä jos se onkin totta että vika on minussa ja olen liian mustis ja kontrolloiva..
- ap
En tiedä sinusta, mutta tuo kertoo miehestä kyllä paljon, että on 2 kk avoliittoja, kaverit menee edelle, puhuu exästään ja kehuu tätä ja vaan nukkuu... Ja sinä roikut tuollaisessa 3 vuotta. Haloo, herätys!
Ei tuossa ”suhteessa” ole mitään järkeä. Jos minun puolisoni olisi muutaman kuukauden eron aikana ehtinyt jo asua jonkun toisen kanssa ja vertailisi koko ajan miten tämä toinen oli parempi kumppani, niin jo se yksinään riittäisi minulle eron syyksi. En tosin olisi edes ottanut miestä takaisin eron jälkeen.
Kaikki muut ongelmat siihen vielä lisäksi, niin aika kauhealta tuo suhde kuulostaa.
Erotkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nyt on taas hyviä, mies-aloituksia!
Näitä ketjuja ei muuten poisteta. Siksi voisi ihan yleisellä tasolla todeta, ettei pääministeri Sanna Marinin ja Presidentti Sauli Niinistön suhteet ole kovin hyvät. Keskustelevat iltapäivälehtien välityksellä. Ja puhuvat niissä jopa ristiin, ja vetoavat väärinymmärryksiin. Ei hyvä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei tuossa ”suhteessa” ole mitään järkeä. Jos minun puolisoni olisi muutaman kuukauden eron aikana ehtinyt jo asua jonkun toisen kanssa ja vertailisi koko ajan miten tämä toinen oli parempi kumppani, niin jo se yksinään riittäisi minulle eron syyksi. En tosin olisi edes ottanut miestä takaisin eron jälkeen.
Kaikki muut ongelmat siihen vielä lisäksi, niin aika kauhealta tuo suhde kuulostaa.
Erotkaa.
Ei vertaile kokoajan, mutta pari kertaa on noin sanonut. Lisäksi sanoi myös, että ymmärtää miksi minun exäni ovat heivanneet minut pihalle... Ja kuulema suutun myös siitä, jos mies menee näkemään ystäviään vasta sitten kun minä lähden kotiin nukkumaan. Ja tuo onkin voinut välillä olla totta, mutta useamman kerran muistan itse niin että mies on sanonut, että pitää lähteä, ennenkuin olen kerinnyt itse sanoa että lähden nyt nukkumaan. Ja siis myönnän edelleenkin, että varmasti olenkin välillä suuttunut turhasta, mutta kai sekin on johtunut vain siitä kun tuntuu että tämä ei ole sellainen normaali parisuhde minkä haluaisin. Ja mies vain haukkuu akaksi, jos suutun ja sanon että hän on välinpitämätön.
- ap
Vierailija kirjoitti:
Olette olleet aika kauan yhdessä. Mutta oletteko kertaakaan puhuneet siitä, mitä haluatte tulevaisuudeltanne? En kannattaisi ideaa, että muuttaisit miehen luokse ilman, että hän on edes kosinut sinua. Sinä todennäköisesti häiritsisit hänen vapaa-aikaansa, ja hän sinun jaksamistasi - eroasitte alta aikayksikön. Muuttaminen ei ole mikään pikkujuttu, se on työlästä hommaa. Mies on ehkä liian nuori ottamaan sinusta vastuuta.
No siis ajattelin että avaimen saaminen olisi hyvä siksi, ettei minun tarvitsisi aina odottaa milloin mies sattuu heräämään, ennenkuin voisin tulla hänen luokseen. Ja olisi ehkä myös hyvä testi siihen, toimisiko suhde oikeasti.
- ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun nuo tunteesi mustasukkaisuus, epävarmuus jne. johtuu ukkosi manipuloinnista - hän ei oikeasti välitä sinusta. Se ei edes ole ikävää, väistät luodin, kun tuosta hankkiudut eroon. Ja kyllä, ansaitset parempaa. Ole myötätuntoinen itseäsi kohtaan, ja pidä itsestäsi hyvää huolta.
Voit testailla vapaasti sen avaimen ja suhteen kanssa, olet aikuinen ihminen. Silti jokainen tietää kuvauksesi perusteella, että tuo ei tule päättymään hyvin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Milloinkahan naiset oppivat ettei ketään voi omistaa.
Mies kuulostaa hermoja kiristävän saamattomalta ja ap sinä taas aika raskaalta ihmiseltä. Yhtä kaikki, ette todella sovi yhteen. Erotkaa kun se on vielä helppoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olette olleet aika kauan yhdessä. Mutta oletteko kertaakaan puhuneet siitä, mitä haluatte tulevaisuudeltanne? En kannattaisi ideaa, että muuttaisit miehen luokse ilman, että hän on edes kosinut sinua. Sinä todennäköisesti häiritsisit hänen vapaa-aikaansa, ja hän sinun jaksamistasi - eroasitte alta aikayksikön. Muuttaminen ei ole mikään pikkujuttu, se on työlästä hommaa. Mies on ehkä liian nuori ottamaan sinusta vastuuta.
No siis ajattelin että avaimen saaminen olisi hyvä siksi, ettei minun tarvitsisi aina odottaa milloin mies sattuu heräämään, ennenkuin voisin tulla hänen luokseen. Ja olisi ehkä myös hyvä testi siihen, toimisiko suhde oikeasti.
- ap
Älä hyvä nainen ota sitä avainta vastaan. Mies laskee sen varaan, että pitkästyessäsi alat siivoilla ja kokkailla siellä ajankuluksi. Siivoa mieluummin omaa kotiasi. Olet saanut täältä paljon kommentteja, että kyseessä ei ole hyvä suhde. Usko meitä, moni vastanneista on sinun äitisi ikäinen. Sinulle tulee sydänsuruja ennemmin tai myöhemmin. Jos ennemmin, sinulle jää enemmän aikaa löytää hyvä mies.
Siis mitä ihmettä! Onhan tämä asia nyt ihan päivänselvä asia. En IKINÄ katsoisi tuollaista, että sovitaan tapaamisesta ja toinen vaan nukkuu. Yhdestä kerrasta olisi poikki tuollainen juttu -tai ainakin kahdesta. Älä missään tapauksessa ole suhteessa ihmisen kanssa, joka kunnioittaa seuraasi noin vähän ja on noin vetelä. Moni muukin asia kuulosti aivan omituiselta hänen käytöksessään. Teillä ei ole tasavertainen, toisianne kunnioittava parisuhde. Tuollainen ei ole normaalia käytöstä, vaan vastuutonta, epäsosiaalista ja epäkunnioittavaa. Varmasti hänessä on hyviäkin puolia, mutta ansaitset parempaa. Päästä irti vaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olette olleet aika kauan yhdessä. Mutta oletteko kertaakaan puhuneet siitä, mitä haluatte tulevaisuudeltanne? En kannattaisi ideaa, että muuttaisit miehen luokse ilman, että hän on edes kosinut sinua. Sinä todennäköisesti häiritsisit hänen vapaa-aikaansa, ja hän sinun jaksamistasi - eroasitte alta aikayksikön. Muuttaminen ei ole mikään pikkujuttu, se on työlästä hommaa. Mies on ehkä liian nuori ottamaan sinusta vastuuta.
No siis ajattelin että avaimen saaminen olisi hyvä siksi, ettei minun tarvitsisi aina odottaa milloin mies sattuu heräämään, ennenkuin voisin tulla hänen luokseen. Ja olisi ehkä myös hyvä testi siihen, toimisiko suhde oikeasti.
- ap
Toimisi se. Just niinku joku jo tuossa edellä kuvaili. Saisit kokkailla miehelle. Ja siivota miehen sotkut. Ja ostella ruokatarpeet hälle kaappiin jne. Herätellä hänet varovasti iltapäivällä neljän aikaan. Ja seksiäkin varmaan aina välillä olis. Ja sitte saisit kuulla helliä sanoja.... exästä ja siitä, kuinka paljon paremmin se kokkasi, siivosi ja herätteli. ;D Jes, todella ihan parisuhde siitä kehittyy.
Oikeasti, joko ap on trolli tai sitten jotenkin heikkolahjanen.
Kuuntele tosiaan näitä neuvoja. Joku kirjoitti, että moni on täällä äitisi ikäinen. Ota se näin: moni meistä on myös kokenut jotain samaa ja neuvoisi tällä tavalla nuorempaa itseään.
Sitä paitsi se, että etsit uuden miehen, on tosiasiassa myös palvelus tälle nykyiselle "miehelle". Mahdollistat nyt tuon hänen vetelehtimisen.
Tulee mieleen yksi "mies", jonka kanssa "seurustelin" nuorena. Toimi tasan samalla tavalla, kuin kuvaat tätä kaveria: työtön tyyppi, joka teki ohareita jatkuvasti juuri sen takia, että huvitti enemmän nukkua kuin pitää sovituista jutuista kiinni. Nähtiin useamman kerran viikossa, mutta ei oikein halunnut tehdä mun kanssani muuta kuin hengailla pari tuntia - josta iso osa meni p a n e s k e l emiseen. Ei halunnut mennä mun kanssani mihinkään tai tehdä mitään tai viettää aikaa kunnolla. Kaverit meni sosiaalisessa mielessä edelle. Jos soitin miehelle muistuttaakseni, että hän lupasi tulla käymään, olin "stalkkeri". Kun sanoin ohareista ja siitä, ettei oikein tehty mitään, olin kontrolloiva: hänen pitää saada mennä ja tehdä ihan miten huvittaa. Ja saahan aikuinen ihminen, mikä siinä. Ongelma oli just tuo roikottaminen ja lupausten pettäminen. Ja se, että mun olisi pitänyt olla hänen käytettävissään silloin kun hän halusi.
Suhde ei päättynyt hyvin, kuten voit kuvitella. Jälkeenpäin ajatellen tajusin, että meille kahdelle oli täysin eri "säännöt": mun piti olla aina hänen halutessaan käytettävissä, mutta minä en saanut vastuuttaa häntä edes lupausten ja sopimusten rikkomisesta. Hän saattoi saada mustasukkaisuushepulin jopa mun kämppikseni miespuolisesta kaverista (siis edes mun kämppikselläni ei olisi saanut olla miehiä kylässä), mutta kun hän jäi kiinni suoraan valehtelemisesta päin naamaa, minä olin "hullu". Hän sai mennä miten huvitti, mutta mulle oli säännöt jopa sille, mihin paikkoihin sain omien kavereideni kanssa mennä. Muutenkin hän puhui pahaa kaikista mun ystävistäni, mutta itsellensä kaverit oli kaikki kaikessa. Jos joskus harvoin satuin hengailemaan hänen kavereidensa kanssa, kaikesta mitä sanoin, tuli palautetta: olin tyhmä. Lopulta en uskaltanut sanoa mitään, mikä sekin oli väärin, kun mun kanssani ei kehdannut olla kun olin niin hiljainen.
Vierailija kirjoitti:
Tulee mieleen yksi "mies", jonka kanssa "seurustelin" nuorena. Toimi tasan samalla tavalla, kuin kuvaat tätä kaveria: työtön tyyppi, joka teki ohareita jatkuvasti juuri sen takia, että huvitti enemmän nukkua kuin pitää sovituista jutuista kiinni. Nähtiin useamman kerran viikossa, mutta ei oikein halunnut tehdä mun kanssani muuta kuin hengailla pari tuntia - josta iso osa meni p a n e s k e l emiseen. Ei halunnut mennä mun kanssani mihinkään tai tehdä mitään tai viettää aikaa kunnolla. Kaverit meni sosiaalisessa mielessä edelle. Jos soitin miehelle muistuttaakseni, että hän lupasi tulla käymään, olin "stalkkeri". Kun sanoin ohareista ja siitä, ettei oikein tehty mitään, olin kontrolloiva: hänen pitää saada mennä ja tehdä ihan miten huvittaa. Ja saahan aikuinen ihminen, mikä siinä. Ongelma oli just tuo roikottaminen ja lupausten pettäminen. Ja se, että mun olisi pitänyt olla hänen käytettävissään silloin kun hän halusi.
Suhde ei päättynyt hyvin, kuten voit kuvitella. Jälkeenpäin ajatellen tajusin, että meille kahdelle oli täysin eri "säännöt": mun piti olla aina hänen halutessaan käytettävissä, mutta minä en saanut vastuuttaa häntä edes lupausten ja sopimusten rikkomisesta. Hän saattoi saada mustasukkaisuushepulin jopa mun kämppikseni miespuolisesta kaverista (siis edes mun kämppikselläni ei olisi saanut olla miehiä kylässä), mutta kun hän jäi kiinni suoraan valehtelemisesta päin naamaa, minä olin "hullu". Hän sai mennä miten huvitti, mutta mulle oli säännöt jopa sille, mihin paikkoihin sain omien kavereideni kanssa mennä. Muutenkin hän puhui pahaa kaikista mun ystävistäni, mutta itsellensä kaverit oli kaikki kaikessa. Jos joskus harvoin satuin hengailemaan hänen kavereidensa kanssa, kaikesta mitä sanoin, tuli palautetta: olin tyhmä. Lopulta en uskaltanut sanoa mitään, mikä sekin oli väärin, kun mun kanssani ei kehdannut olla kun olin niin hiljainen.
Sama jatkaa vielä: mun oli lopulta hirveän vaikea päästä tästä tyypistä eroon. Erottiin siis useamman kerran, mutta aina kun aloin eron jälkeen voida paremmin ja viettää iloisena elämääni, hän jotenkin vaistosi sen ja luikerteli tiensä takaisin. Hetken meni hyvin kunnes sama meno taas jatkui. Mitä enemmän rimpuilin irti, sitä enemmän hän piti kiinni, mutta jos yritin saada suhteen toimimaan, sain vain sitä ihteään niskaani. Ja kaikki oli aina mun syyni. Hän saattoi haukkua mua ja sanoa ihan mitä sylki suuhun toi. Minä en saanut kyseenalaistaa hänen puhumisiaan. Kurinpitotoimenpiteenä oli mykkäkouluja, katoamistemppuja ja eksyttämisiä.
Hän pettikin mua jokusen kerran. Tai petti ja petti: laittoi tekstiviestin, että haluaa erota, ja meni samana iltana jonkun toisen kanssa sänkyyn. Parin päivän päästä tajusi "tehneensä virheen". Parin kuukauden päästä pettäminen kävi ilmi, mutta minähän olin mustasukkainen hullu, kun "mehän oltiin erottu".
Ennen meidän suhdettamme hän oli kyennyt vain parin kuukauden mittaisiin suhteisiin. Kuulin yhteiseltä tutulta, että sama meno jatkui meidän suhteen jälkeen: suhteet kesti max 3kk. Kuulemma syy oli minussa, olin pilannut hänet toisilta naisilta. :D Kaikki oli aina jonkun muun, kuin hänen itsensä syy. Olin tosiaan nuori: 17 kun alettiin seurustella, 21 kun ihan viimeinen ero tuli. Nyt olen keski-ikäinen. Jotenkin toivoisin, että omalla sähläykselläni olisi se arvo, että joku nuori nainen ottaisi mun virheistäni opin, ja säästäisi itsensä vastaavalta.
Älä ota avainta vastaan. Älä pyydä avainta. Älä kosi. Älä vastaa myöntävästi kosintaan. Älä tule raskaaksi.
Lue tämä ketju ajatuksella ja paina parhaat ohjeet sydämeesi. Voit vielä keskustella jonkun luotettavan ystävän tai vaikka äidin kanssa ja kuulla heidän mielipiteensä. Tee sitten päätös: eroat tai jäät tietoisesti roikkumaan huonoon suhteeseen jostain (itselleni vaikeasti ymmärrettävästä) syystä.