Lantion mitoista, millaisia lukuja muilla...
... löysin vanhan äitiyskortin v.01 johon oli merkattu pelvimetria joka tehty vuonna 98. Olen aika pienikokoinen ja kuvat otettiin ennen esikoisen syntymää. Silloin arvioitiin vauva 3800g ja että mahtuu lantiosta tulemaan. Vauva oli kasvotarjonnassa ja kiireelliseen sektioonhan sitä sitten jouduttiin ja vauva painoi 3400g. Silloin joku lääkäri sanoi, että seuraavatkin varmaan leikataan, ettei mahdu tulemaan. Toinen synnytys v. 01 kuitenkin alakautta kun lääkärit TaYsissa olivat sitä mieltä että toiseen suuntaan on ainakin lantiossa tilaa, mutta imukupilla jouduttiin avittamaan kun sydän äänet heikkeni (vauva 3300g).
Nyt kolmatta odotan ensikuussa syntyväksi, mutta on ainakin edelleen perätilassa, ja jos pysyykin niin tuskin yritän alakautta.
Haluaisinkin nyt tietää millaisia mittoja muilta on pelvimetriassa saatu ja minkä kokoisia vauvoja olette alakautta saaneet ym. kokemuksia...
Eli löysin kortistani tällaiset mitat:
interspina 9,1 cm
intertub. 10,6 cm
k.vena(?) 12,7 cm
ala-auk.(?) 11 cm
t. Tuittu
Kommentit (9)
Mun esikoinen syntyi -98, ja pitkittyneen ponnistusvaiheen jälkeen kätilö totesi että isompaa ei täältä mahdu. Siro ja pienipäinen (34cm) tyttö painoi 3140g.
Seuraavassa odotuksessa -04 nämä kätilön sanat muistuivat mieleen, ja sf-mittojen huidellessa pilvissä sain lähetteen pelvimetriaan. Laitan nämä mitat nyt samassa järjestyksessä kuin ap.:
IS 11,4
DT 13,6
CV 10,2 (= conjugata vera)
alasag. 12.
Lääkärin kommentti mitoistani: cv hiukan niukka, muuten hyvät mitat.
CV on siis se yläaukeama.
Nämä mitat otettiin rv39+5 (ei aavistustakaan miksi näin myöhään..) ja seuraavana päivänä lääkäri halusi polilla vielä tutkia " käsikopelolla" ja ultrata vauvan. Painoarvio 3,2kg, ja samantien käynnistys Sytotecein, ja suuntauduttiin alatiesynnytykseen. Lääkärin arvio oli, että parempi käynnistää nyt ettei vaavi kasva enempää + varmasti mahtuu kun edellinenkin mahtui + halusi synnytyksen käyntiin valvotusti, että nähdään heti pääseekö vauva laskeutumaan tuosta yläaukeamasta hyvin.
Rv 40+0 sitten syntyi alakautta poika 3550g, py 34,5cm, käsi poskella.
Tällaiset mitat & kokemukset minulla :)
t. Itta rv33+6 -tällä kertaa on " lupailtu" taas pienempää vauvelia ;)
muut ovat liian pieniä. Eli spinaväli aivan liian pieni ja tubervälikin nafti. Kaikki mitat pitäisi olla reilusti yli 10cm että olisi riittävästä tilaa lantiossa. Näin on mulle sanoneet kahdessa eri sairaalassa (Tays ja Seks) kaksi eri erikoisläääkäriä.
Eka lapsi oli täydellisessä perätilassa ja sen vuoksi aikoinaan pelvimetria otettiinkin. Lupaa alatiesynnytykseen ei mun mitoilla tullut vaikka tytön painoarvio oli vain 3kg. En kyllä olisi perätilavauvaa halunnutkaan synnyttää alakautta. Painoarvio piti hyvin paikkansa, sp 3070g.
Toinen lapsi oli kyllä pää alaspäin ja kokoarvio oli 3.5kg. Olisin saanut luvan yrittää alatiesynnytystä jos olisin halunnut tuolla kokoarviolla. Mutta sektiokin heti luvattiin suunnitellusti (kuten ekan kohdallakin). Itse sitten leikkaussalisairaanhoitajana valitsin kuitenkin sektion. Lääkäri sitten sanoikin että hyvä ratkaisu sillä suurella todennäköisyydellä ei synnytys oli edistynyt ja lapsi olisi jäänyt jumiin. SItten olisi ollut vähintään kiirellinen sektio kuitenkin edessä. Sanoi myöskin että siinä tilanteessa sektiokin olisi hiukan hankala kun lapsi ei kuitenkaan ole laskeutunut alas mutta ei ole enää ylhäälläkään. Äitiysneuvolan kätilö-terveydenhoitaja sanoi että olisi itsekin mun tilanteessa valinnut sektion :)
Nyt odotan kolmatta rv 22+2 ja kolmas sektio on tulossa " automaattisesti" . Enää ei tarvitse jännittää kuten toisella kerralla sitä saanko sektion lantiomittojen perusteella. Saisin kuulemma näillä lantiomitoilla sen vaikka takana ei olisikaan kahta sektiota...
yläauk: 11.8 (=cv)
sp-väli: 10.1
ala-auk:10.4
tuber-väli: 9.4
ala-auk. summa: 29.9
Symf.-fundus 34cm ja painoarvio 4180
Lapseni syntyi viikoilla 41+0 4000g/54cm ja pipo 37cm PÄIVYSTYSSEKTIOLLA, kun en suostunut yrittään alakautta (lääkäri ja kätilö yritti pakottaa). Jouduin suorastaan vaatiin sektiota. Ei tosiaan olisi tullut tervettä vauvaa+äitiä normaalilla tavalla.
Valitettavasti jouduin toisen lapsen kohdalla vaatiin sektiota uudestaan synnytystapa-arviossa. Ja tämä on tosi! Vaikka oli noin huonot luvut pelvimetriassa ja yksityisgyneltä myös lähete synnytystapa-arvioon (neuvolan th lisäksi). Gyne oli vielä entinen dosentti kyseisessä sairaalassa.
Joten tietoa aiheesta on ja kuten edellinen jo kertoikin JOS JOKU MITTA ON ALLE 10CM TAI/JA ALA-AUK. SUMMA ALLE 30CM TULEE HARKITA SEKTIOTA. Eri asia sitten säästetäänkö rahaa vai katsotaanko lääketieteelliseltä kantilta asiaa. Tietenkin äiti itse voi haluta yrittää alakautta.
Ja lisääkin vastauksia aiheeseen saa tulla, on aika mielenkiintoista!
Itsekkun ei oikein enään edes muista mitä lääkärit ym. on sanoneet noista mitoista ja muista.
Laskin kanssa itse että tulee juuri vähän yli sen 30 cm noista mun mitoista.
Tiedänpähän ainakin että jos yhtään isompi vaavi on tulossa niin vaadin kyllä sektiota vaikka siis olisikin rt:ssä ja jos pt:ssä niin sitten kyllä suunniteltu sektio!
Jänskättää vaan kun ei taas tiedä mitä tulee tapahtumaan ja miten synnytys menee, mutta sen näkee sitten aikanaan miten käy!
t. Tuittu 34+0
yläaukeaman suoramitta 14cm
ala aukeaman suoramitta 12,6cm ja häntäluun kärkeen 10,3cm
spinaväli 10,6cm
tuberväli 10,3cm
erinomaiset mitat, hyvät edellytykset alatiesynnytykselle.
lääkäri sanoi et mahtuisi tulemaan 4,5 kiloinenkin.
itse en noista mitoista mitään ymmärrä.
osaisko joku valaista asiaa??
edellisessä raskaudessa lääkäri mulle sanoi et toi lantion yläaukeama on niin väljä ettei vauvat pääse kiinnittymään ollenkaan, siks kaikki lapset laskeutuneetkin vasta synnytyksessä ja ovat pyörineet h-hetkeen asti.
muuten olen suht pieni ja sirokokoinen, ennen raskautta 165cm 53kg.
masu mulla tullut tosi myöhään näkyviin, vauva kai mahtuu tuonne lantioon piiloon niin hyvin.
Hei
Lantio-ongelmien kanssa painiskelen minäkin. Viikolla 36 neuvolalääkäri totesi sisätutkimusta tehdessään, että lantion spiinaväli vaikuttaa ahtaalta ja lähetti minut pelvimetriaan, jossa selvisi seuraavat mitat:
Suorat mitat (cm)
Ylä-aukeama 13,3
Ala-aukeama 11,6
Häntäluu 10,2
Poikittaismitat (cm)
Yläauk. leveys 14,2
Spiinaväli 9,1
Tuberväli 9,3
Kolmen alamitan (ala-aukeman suora mitta+spiinaväli+tuberväli) summa (cm) 30
Pelvimetrian jälkeen neuvolan terv.hoitaja totesi, että hieman ahtaalta vaikuttaa ja antoi lähetteen sairaalaan synnytystapa-arvioon. Halusin tietää, mitkä ovat normaalit lantiomitat ja pyysin hoitajalta kopiota paperista, jossa mitoista kerrotaan:
Yläaukeman suora mitta (conjugatavera)
-norm. yli 10.5 cm
-rajatapaus 9.5-10.5 cm
-ahdas alle 9.5 cm
Ala-aukeaman suora mitta
-norm. yli 10.5 cm
-rajatapaus 9.5-10.5 cm
-ahdas alle 9.5 cm
Yläaukeman suurin leveys
-norm. yli 11.5 cm
-ahdas alle 11.5 cm
Spinojen kärkiväli
-norm. 9.5 cm tai yli
-ahdas alle 9.5 cm
Tuberien väli
-norm 9.5 cm tai yli
-ahdas alle 9.5 cm
Kolmen alamitan summa (ala-aukeman suora mitta+spinaväli+tuberväli)
-norm. selvästi yli 30 cm (esim 31 cm)
-rajatapaus 30 cm tienoo (29.5-31 cm)
-ahdas alle 29.5 cm
Tämän paperin mukaan minun kohdallani ahtaita ovat siis spinaväli ja tuberväli ja kolmen alamitan summaltani olen rajatapaus. Mittasuositukset saattavat olla jonkin verran sairaalakohtaisia, sillä eräältä tutun tutun neuvolalääkäriltä toisesta kaupungista kuulin hieman toisenlaiset suositukset mm. kolmen alamitan summa on normaali hänen mielestään vasta kun yli 31,5 cm.
Synnytystapa-arviossa viikolla 37+6 lääkäri totesi heti kättelyssä että mittani ovat kohtuulliset ja edessä alatiesynnytys. Hän teki siis päätöksensä jo ennen kuin oli tehnyt sisätutkimusta tai ultrannut vauvaa kokoarvion tekemiseksi! Painoarvio oli 3.4 kg ja olin huolissani, että jos jo nyt tuon kokoinen, niin miten sitten mahtaa kasvaa ja miten mahtuu laskettuna aikana syntymään. Pelkäsin, että vauva voi jäädä jumiin ja murtaa luitaan tai alkaa kärsiä hapenpuutteesta. Kysyin voisiko sektiota tai synnytyksen käynnistystä harkita. Vastaus: ei harkita, vauva täysin normaalikokoinen ja hyvin mahtuu alateitse. Olin epäileväinen ja itku kurkussa pyysin toisen lääkärin mielipidettä. Toinen lääkäri tuli saman tien paikalle ja oli samaa mieltä edellisen kanssa. Molemmat vakuuttivat, että ei syytä huoleen, hyvin vauva alateitse syntyy.
Lääkärit eivät kuitenkaan onnistuneet minua oikein vakuuttamaan ja menin viikolla 38+5 varmuudenvuoksi vielä yksityisen naistentautien erikoislääkärin vastaanotolle. Tämä yksityinen lääkäri, kokenut ja oikein mukava vanhempi herra tutki minut ja ultrasi vauvan perusteellisesti. Painoarvio 3.2 kg ja pään leveys 9.2 cm. Hän ilmoitti, että olen mitoiltani rajatapaus, mutta koska enimmäkseen lantiossa on hyvin tilaa, ei muutaman mitan ahtauden pitäisi paljon haitata. Lisäksi lantioluitten liitoskohdat antavat synnytystapahtumassa myöten. Myös hän oli sitä mieltä, että ei syytä huoleen, vauva mahtuu alateitse syntymään, KUNHAN PAINO EI MENE YLI NELJÄN KILON, mutta vauvan ei pitäisi ehtiä laskettuun aikaan mennessä kovin paljon kasvaa, keskimäärin kasvavat hänen mukaansa raskauden loppuvaiheessa n. 150 g per viikko.
Lääkäri onnistui rauhoittamaan minut ja uskoinkin, että kyllä se alatiesynnytys varmaan hyvin sujuu, mutta nyt tässä yöllä istuskellessani kaksi päivää lasketun ajan jälkeen murehdin, vieläkö mahtuu vauva tulemaan vai jokohan on tullut se neljä kiloa täyteen, etenkin kun painoarviot voivat usein heittää ainakin muutaman satagrammaa, toisinaan enemmänkin.
Kiva kun olit laittanut nuo tiedot paljonko ne lantion mitat pitäisi vähintään olla, kun ei ole ollut niistä tietoa.
Uskoisin, että jos sinulle on useampikin kokenut lääkäri sanonut että vauvan pitäisi mahtua tulemaan niin se pitäisi paikkansa. Kyllähän ne luut tosiaan antavat periksi jonkun verran.
Ja kyllä ne sitten leikkaavat JOS niin käy ettei mahdukkaan.
Sinuna kyllä silti vaatisin käynnistystä noiden mittojen perusteella ettei vauva ehdi kasvaa kovin isoksi. Minä itse ainakin silloin sain käynnistyksen kun vauva arvioitiin 3,5 kg n. viikkoa ennen laskettua aikaa.
Toivottavasti kaikki menee sinulla hyvin ja tulehan laittamaan viestiä miten synnytys meni ja minkä kokoinen vaavi oli!!
t. Tuittu
Se oli 10,9. Lääkärin mukaan ihan alarajalla, mutta ei patologinen. Esikoinen oli 4045g ja kakkonen 4450g - molemmat ovat syntyneet kiireellisellä sektiolla eli ensin yritettiin alakautta mutta kumpikaan ei laskeutunut. Ei siis mahtunut siitä alle 11 cm aikosta sisään tunneliin.
Heippa
Palailen tässä vielä kertomaan, että synnytys sujui lantiomittojen puolesta hyvin. Viikon 41+3 kontrollissa painoarvio oli 3.5 kg ja lääkärin mukaan vauva mahtuisi siis syntymään alateitse vallan hyvin ja voitaisiin hyvin odotella viikolle 42 ennen kuin aletaan käynnistelemään.Sain kuitenkin taivuteltua käynnistyksen muutamaa päivää aiemmaksi. Minut otettiin sisään sairaalaan viikolla 41+5 ja operaatio alkoi kohdunkaulan kypsyttelyllä. Samana yönä purskahtivat lapsivedet voimalla ja alkoivat supistukset. Supistukset jatkuivat koko seuraavan päivän mutta edistystä tapahtui hitaasti ja aloin jo huolestua tulehdusvaarasta. Onneksi aamulla 42 oli kohdunkaula kadonnut ja pääsin synnytyssaliin, jossa laitettiin oksitosiinitippa. Avautumisvaihe kesti kahdeksan ja puoli tuntia, ponnitusvaihe venyi kahteen tuntiin kahteenkymmeneen minuuttiin kun en liiallisen epiduraaliannoksen takia tuntenut tarvetta ponnistaa ja alavartalo oli ihan puuduksissa. Sairaalassa oli tuolloin myös ihan hirveä ruuhka, kaikki salit täynnä ja käytävät äitejä täynnä jonottamassa, joten edes ponnistusvaiheessa ei kätilö ehtinyt olla paikalla kun ajoittain eikä edes soittokellolla paikalle aina saatu, joten ensisynnyttäjänä yksinään lykkely ainoastaan miehen kannustaessa ja kurkkiessa joko pää näkyy, ei varmaan ollut kovin tehokasta.
Vauva mahtui lantiosta hyvin tulemaan. Ilmeisesti pitkittyneen ponnistusvaiheen takia se oli kuitenkin niellyt ja hengittänyt kakkaista lapsivettä, ja sieraimet imettiin kun pää oli ulkona. Huutoa ei ihan heti kuulunut ja väri, jäntevyys ja ärtyvyys olivat vähän huonot. Tilanne kuitenkin parani minuutti minuutilta. Varmuuden vuoksi lastenlääkäri tarkasti vielä vauvan, kaikki oli kunnossa ja päästiin osastolle vierihoitoon. Suloinen tyttäremme painoi syntyessään 4.45 kg eli painoarviot osui nappiin, pään ympärys 37 cm ja pituus 54 cm. Vähän oli aluksi tukkoisuutta nenässä mutta nyt viikon vanhana ei alkuminuuttien huonovointisuudesta ole jälkeäkään. Vasta eilen päästiin sairaalasta kotiin, kun oli maidon nousemisen kanssa ongelmia, mutta oikein hyvin voidaan molemmat. :)