Läheisriippuvuus ja masennus

Aviomies otti eron ja sanoi minulle: X sinä olet sairas. Vaikka hän ei tuntenut oikeaa minua, kukaan ei tunne. Luulen että se olisi vain pahempi asia. Olen aina vetänyt roolia koska haluan ihmisten hyväksyvän minut. En enää edes osaa olla oma itseni. Olen erittäin huomionhakuinen koska olen aina jäänyt vaille. Lapsuudessa sisaruksistani pidettiin enemmän kuin minusta ja nykyään olen kaikille ”hyvä kakkonen” en ole kenellekkään oikeasti tärkeä. Inhoan itsessäni piirteitä:
Mustasukkaisuus: Olen erittäin mustasukkainen koska kuvittelen jatkuvasti puolison vaihtavan minut toiseen kun saa paremman, tätä piirrettä häpeän ja siksi piilotan. Mm. Tänään tapailemani mies jutteli toisen naisen kanssa ja katsoi tätä toista naista päin ei minua, en sanonut mitään lähdin pois, mutta sisälläni velloi raivo ja heittelin kahvikuppeja seinään.
Läheisyysriippuvuus: kun minulla on puoliso, takerrun häneen. Haluan häneltä jatkuvasti kehuja ja kuvittelen että kaikki johtuu minusta. Esim. Jos puoliso ei halua seksiä, se tarkoittaa etten ole riittävän hyvä hänen mielestään. Yleensä nämä päättyvät huonosti, juoksen toiseen syliin mistä saan uutuudenviehätystä joka luonnollisestikkin latistuu ja näin olen taas mustasukkainen, mielenvikainen oma itseni.
Ajattelen aina, ja liikaa. Minulla on paha olla, minua ahdistaa. Mutten voi jutella kellekkään kukaan ei ymmärrä.
Kiitos kun luit, täytyy johonkin purkaa rikkinäistä sydäntäni.