Ystävän jatkuvat minikriisit
Minulla on eräs läheinenystävä, jolla on koko ajan jokin minikriisi päällä, josta hän haluaa jatkuvasti avautua ja on jatkuvasti alakuloinen. Aiheet vaihtuu, ei ole yhtä vakioaihetta. Esimerkkejä:
- Oli taannoin työtön, ahdisti
- Pääsi töihin, muttei mieluisia työtehtäviä, ahdisti
- Pääsi lopulta mieluisiin töihin mutta yksi työkaveri on idiootti, ahdistaa
- Jatkuva rahanpuute ahdistaa, töistä ei saa tarpeeksi palkkaa
- Työsuhteen mahdollinen päättyminen ahdistaa
- Naapuri häiritsee äänillä, ahdistaa kun taloyhtiö ei tee mitään
- Oma asunto ei ole tarpeeksi hyvä, ahdistaa kun ei ole varaa vaihtaa parempaan
- Mummo sairastui keuhkokuumeeseen, ahdisti että voi kuolla
- Mummo parantui keuhkokuumeesta, nyt ahdistaa että milloin tulee uudestaan sairaaksi
- Kaikkien muidenkin läheisten mahdolliset sairastumiset ahdistaa
- Oma terveys ei 100% koska on ylipainoa sekä yksi lievä sairaus, ahdistaa
- Joutui hommaamaan kalliin terveystuotteen, joka on kuulemma viallinen eikä myyjä ota mitään vastuuta, ahdistaa että menikö rahat turhaan. Ahdistaa myös tehdä kuulemma hyvin vaivalloinen valitusprosessi tarvittaessa kuluttajansuojaan.
- Mies ei tee tarpeeksi kotitöitä, ahdistaa
- Mies ei kuuntele ja keskustele tarpeeksi, ahdistaa
- Mies ei tee mitään alotteita missään asiassa, ahdistaa
- Ystävät ja omat vanhemmat eivät jaksa kuunnella ja tukea tarpeeksi, ahdistaa
- Veljet eivät pidä mitään yhteyttä oma-aloitteisesti, ahdistaa
- Puhelinmyyjät soittelee silloin kun ei ole aikaa jutella, eivätkä soita silloin kun olisi aikaa, ahdistaa
Eipä tuollaista pessimismiä ja uhriutumista oikein jaksaisi kuunnella.
Länsimaalaisen ihmisen ahdinko on joillekin todellista