Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Nettivaatekaupat ja kauniskasvoiset mallit - tunnetteko itsenne rumiksi verrattuna heihin?
20.01.2021 |
Olen itse jo kolmekymppinen eli minun tulisi olla kai itsevarma aikuinen ihminen, mutta usein kun selailen nettivaatekauppojen tarjontaa, huomioni kiinnittyy toinen toistaan kauniimpiin mallinaisiin, jotka niitä vaatteita esittelevät.
Toki se on visuaalista nautintoa myös, mutta sitten kun pitäisi ajatella vaatteita itseni päällä, iskee epätoivo ja jotenkin paine siitä, että pitäisi näyttää yhtä kauniilta kuin ne mallit. En tiedä onko tämä sairasta vai ihan tavallista ja yleistäkin?
Kommentit (34)
Vertailu on ihan järjetöntä hommaa.
Sama kuin seisoisit liukuhihnalla ja vastaavasti vastaan liukuisi samanlainen ihmisvirta. Jos sinä koko ajan vertailisit, sijoittaisit ja pisteyttäisit itsesi tietynlaiseksi, et mitään muuta ehtisi tekemäänkään!
Maailma on kuitenkin aika iso. Eikä muutenkaan ole mitään järkeä vertailla pintaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuvia muokataan paljon sekä meikillä on osuus. :) Turha heitä on kadehtia, jokaisesta saisi varmasti hyviä joskin joskus erityylisiä kuvia hyvällä kuvanmuokkauksella ja meikillä. Valaistuksella ja asennolla ja kuvakulmalla on usein vaikutusta.
Kuulostaahan tuo vähän raskaalta itsetuntoasi ajatellen kyllä. Itse en ole mikään kedon kaunein kukkanen, enkä todellakaan malliainesta, mutten muista ajatelleeni vastaavaa. Tiedostan kyllä, että mallit ovat minua kauniimpia ja mieleenpainuvampia, mutta onhan se nyt kaikkien kannalta hyvä, että heille on siunaantunut tuo työ, jossa saavat hyötyä ulkonäöstään ja me muut saamme vielä silmäniloakin. :D
Minä puolestaan usein saatan vaatesivustoilla surffaillessani luoda päähäni taustatarinat malleille. Esimerkiksi kuvittelen millaiset luonteet heillä on, mitä tekevät vapaa-ajallaan ja olisivatko hauskaa seuraa. Kun jonkun hahmon ympärille alkaa muodostua oikein mehukas tarina, selaan sen henkilön päällä olevat vaatteet sitten erityisellä mielenkiinnolla. :D
Vierailija kirjoitti:
En. Nettivastekaupoissa on ollut tapana katsella niitä vaatteita, ei malleja, joilla ne on päällä.
Itselläni on Marilyn-tyyppinen hoikka tiimalasivartalo ja välillä toivon, että nykymalleillakin edes välillä olisi, niin näkisi paremmin miten vaatteet istuvat omaan kroppaan. Kasvoja en katsele.
Suurin osa naisista kuvittelee että heillä on tiimalasi mutta vain pienellä prosentilla on.
En todellakaan! Mallejakin on monenlaisia. Itse tykkään asos.com kaupasta, siellä on erikseen main, petite, curve, tall -mallistot ja malleista aina kerrotaan vaatteen yhteydessä pituus. Videosta näkee hyvin miten vaate istuu ja kyseisen kaupan mallikuvissa näkyy myös joskus "virheitä" tyyliin raskausarpia, ym virkistävän normaalia. Vaikka ovathan mallit yleensä tosi nättejä.
Olen varmaan itse jotenkin virheellinen, kun minusta on ihana katsoa kauniita ihmisiä.
Tuolla kaupassa oli muuten vuosia sitten yksi malli, jonka kävelytyyliä ihastelin ja aina viehätyin vaatteista jotka oli just hänen yllään. Tajusin myöhemmin, että hän oli Cara Delevingne 😅 enkä ihmettele hänen menestystään. Mulla on jokin mekkokin, jonka hän myi omalla olemuksellaan siellä mulle, haha. Ja mä olen 160 senttinen suomalainen peruna.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo tunnen samoin. Jos olisi joku miesystävä joka kehuisi jne niin varmaan voisin ajatella että olen ihan riittävä.
Ei minulla ole mitään halua olla mallin näköinen.
Joskus teininä oli kova ahdistus siitä, että tajusin ettei minusta tule koskaan kaunista. Olin perinyt vanhemmiltani mahdollismman epäedulliset geeenit sen suhteen: lyhyt, mutta ei siro vaan rotevarakenteinen, persjalkainen, muodoton pallonaama, lyhyt kaula jne. Mutta jotenkin sen asian suri läpi parissa vuodessa että ei, ei tule minusta missiä, mallia eikä poikien parissa suosittua kaunotarta, ja sitten keskittyi muihin asioihin kuin ulkonäköön.
Eli minusta on kylllä kiva että on kauniita ihmisiä, ja tykkään katsella sellaisia, mutta ei mun itse tarvi olla yksi niistä, eikä esim. mun puolisonkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja ap ota huomioon, että joissain kaupoissa käytetään kuvamuokkausta - eikä sellaista mitä luulisit! Malleista otetaan kasvokuva ja se yhdistetään vartaloon. Näin voidaan kuvata todella nopeasti yhdistellen kasvoja ja kroppia. Pää ja vartalo ei siis välttämättä kuulu samalle henkilölle :D Muistaakseni h&m ainakin käytti tällaista pikamenetelmää ja jäi siitä kiinni.
Jos tuntuu hankalalta hahmottaa vaate oman kehon muotoisena niin suosi kauppoja joiss on tuo video!
No tottakai jos kesken kotitöiden katson itseäni peilistä. Meikitön ja paripäivää sitten pestyt hiukset. Päälle puettuna mitä sattuu. Nautin kyllä laittautumisesta eikä se aamulla periaatteessa veisi aikaakaan kun tottuu.
Niinä päivinä kun en vilkaisekaan peiliin, olen tehokkaimmillani. Jos taas tälläydyn niin täytyy varoa sotkemasta vaatteita matontamppauspölyyn, keittiön rasvaroiskeisiin, hikitahroihin. Sitten kun on siivottuna ja ruokaa tehty useammaksi päiväksi, voi taas keskittyä itseensäkin. Jos haluaa.
Mutta on ne missimallit ja kehonrakentajatkin kovin tavallisen näköisiä laittautumatta. Hoikempia kylläkin keskimäärin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lindexin uusi mainos on hyvä. Ihana tumma nainen siinä alussa :)
Ihan tavallisiahan ne mallit ovat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mallin työ on olla edustava ja hyvännäköinen.
Se ei ole minun työni, joten miksi ihmeessä tuntisin yhtään mitään malleja katsellessani? Olen sen näköinen kuin olen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En. Nettivastekaupoissa on ollut tapana katsella niitä vaatteita, ei malleja, joilla ne on päällä.
Itselläni on Marilyn-tyyppinen hoikka tiimalasivartalo ja välillä toivon, että nykymalleillakin edes välillä olisi, niin näkisi paremmin miten vaatteet istuvat omaan kroppaan. Kasvoja en katsele.
Suurin osa naisista kuvittelee että heillä on tiimalasi mutta vain pienellä prosentilla on.
No jos vyötärön ympärys on kaksi kaksi vaatekokoa pienempi (34), kuin rinnan- ja lantionympärys (38) ja painoindeksi alle 20, niin pääseekö näillä läpi sun tiimalasikriteereistä?
Alue: Aihe vapaa
Rumana olo on vähän vastaava kuin huonosti istuvissa, epämiellyttävissä ja rumissa vaatteissa. Tuntuu inhottavalta, hävettää ja olo on yleisesti epämukava. En voi sille itse mitään, että olen ruma.
Vaikka pesisin hiukseni säännöllisesti ja meikkaisin, olen rumempi kuin 99,99% ihmisistä. Vaikka treenaisin säännöllisesti ja vielä pari kiloa pudottaisin, olisin edelleenkin rumempi kuin 99,9% ihmisistä. Jos laitan naiselliset vaatteet, näytän joltain rumakasvoiselta h*oralta ainoastaan. Pitää siis pukeutua sukupuolineutraalisti.
Kasvojen rumuuteen ja kasvonpiirteiden erikoisuuteen ei auta meikki, ei kampaus, ei mikään. Näytän vain sysipaskalta. Pariutumista häiritsee sekin, että jotkut luulevat venäläiseksi, ja suomalaiset miehethän vierastavat sellaista naista tietenkin ja pitävät alempiarvoisena. Olen kuitenkin täysin suomalainen, mutta ainoastaan ruma.
Muutkin ihmiset kaihtavat ja inhoavat. Jopa sukulaiseni vinoilevat minulle ja jotkut ihmettelivät, kun joskus kolmekymppisenä viimein löysin miesystävän (joka sittemmin petti jne.). Kun näytin yksissä sukujuhlissa hetkellisesti pirteämmältä, kummitätini selitti, että olen aivan takuuvarmasti käynyt plastiikkakirurgilla, eikä uskonut, kun kielsin asian.