Lue keskustelun säännöt.
Onko tämä vain joku kotiäitien temmellyskenttä vai löytyykö
03.08.2006 |
täältä yhtään työssäkäyviä " uramammoja" ? Sellaisia siis, jotka haluavat mennä töihin, ennen kuin lapsi täyttää 3 vuotta, koska ovat kouluttautuneet ja saaneet hyvän duunipaikan.
terv. yksi akateeminen äiti (2 lasta, joulukuussa syntyy 3.)
Kommentit (9)
Hei oikeasti, ei me kaikki olla kouluttamattomia kotiäitejä, tai akateemisia snobbareita, tai tyhmiä, tai ilkeitä... AINA joku valopää kuvittelee, että " kaikki muut" täällä on jotain ihan muuta kuin hän, ettei vaan tarvitse kohdata sitä todellisuutta, että omaan " porukkaan" kuuluvatkin voi olla ihan erilaisia kuin hän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta minä aloitankin vasta nyt opiskelut. Ei enempää lapsia aikeissa ja tästä se ura urkenee? Toivottavasti.
Täältä löytyy kyllä äitejä ihan joka lähtöön... =o)
mutta porukkaa on varmaan laidasta laitaan. Itse olen akateeminen tavisäiti, joka on juuri palailemassa työelämään puolentoista vuoden kotirupeaman päätteeksi.
kovin usein niihin viesteihin, joissa ne äidit tuomitaan jyrkästi, jotka
eivät ole kotona, kunnes lapsi täyttää sen 3 vuotta.
Itse asiassa meille tuli hoitaja (pph) kotiin jo, kun lapset olivat 10-11 kk n ikäisiä, mutta minulla olikin väikkäriin johtava määräaikainen virka, johon ei myönnetty hoitovapaata.
Jossakin toisessa duunissa, esim. opettajana, johon meikäläisellä myös pätevyys, olisin varmaan pitänyt hoitovapaata 1 vuoden...Eli tällöin lapset olsivat olleet 2-vuotiaita hoidon aloittaessaan.
Mutta annetaan kaikkien kukkien kukkia - tsemppiä kaikille äideille riippumatta, oletteko tällä hetkellä koti- vai työssäkäyviä mammoja.
terv. ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Menin töihin kun lapseni oli vähän päälle 1-vuotias. Syynä ei ollut raha, vaan se, että halusin ottaa minulle tarjotun kiinnostavan työpaikan vastaan. En ole koskaan ajatellutkaan olevani kotona kolmea vuotta, saatika pidempään (jos saisimme lisää lapsia ns. putkeen). Seuraavan lapsen kohdalla voin toivottavasti olla vähän pidempään kotona, siihen asti kunnes lapsi on 1,5-vuotias.
Näin 30-vuotiaana sitä jo miettii, että kolme vuotta kotona: olen 33-vuotias ja ollut neljä vuotta pois työelämästä. Entä jos saisimme lisää lapsia, kun olisin vielä hoitovapaalla: lähentelisin pian neljääkymmentä ja olisin viimeksi ollut töissä lähes 10 vuotta sitten... Se tuntuu liian paljolta.
Omassa kodissani äitini kävi myös töissä ja meidät sisarukset kasvatettiin arvostamaan koulutusta ja sitä myöten myös omaa uraa. Minulla oli hyvä lapsuus ja arvostan sitä, ettei äitini ollut vain äiti, vaan hänellä oli myös työ, harrastuksia ja sitä paljon parjattua omaa elämää. Itsekin haluan, että lapseni oppivat arvostamaan näitä asioita.
elämään säilyisi työn ohella, käyn aina välillä täällä katsomassa, mistä puhutaan....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
en tee " uraa" enkä ole hyvinkoulutettu enkä myöskään ole kotona lapsen kanssa vaan teen ihan tavallista huonosti palkattua raskasta työtä.
Mulle oli kuitenkin itsestään selvää lähteä töihin kun lapsi täytti kaksi vuotta. Syitä oli useita, oma jaksaminen, taloudellinen tilanne, ammattitaidon ylläpitäminen ja -kyllä- lapsen etu myös. Parempi lapsella virkeä ja innostunut äiti iltaisin kuin väsähtänyt ja tylsistynyt äiti 24/7.
Oon nyt ollu töissä nelisen kuukautta ja kaikki on paremmin kuin puolisen vuotta sitten. Mä olen onnellinen kun tunnen olevani hyödyksi, miehen kanssa ei ole aikoihin menny näin hyvin ja lapsi tykkää käydä päiväkodissa.
Menkää ihmiset töihin, niin vähenee tältäkin palstalta se suoranainen v****ilu=)