MIKSI ET HAE APUA, jos parisuhde menee huonosti?

Hoidan ihan itse omat asiani. Jos parisuhde menee huonosti, se kuuluu vain suhteen osapuolille. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ollaan haettu ja ollaan saatukin :) Avioero oli jo vireillä mut terapia auttoi, suosittelen.

Suurimmaksi ihmisten parisuhdeongelmat on samoja, liittyy pitkälti kommunikaatioon. Siihen on saatavissa ihan todella paljon hyviä työkaluja, jotka parantaa tilanteita.

Tottakai vaatii sen, että molemmat sitoutuu avunsaamiseen. 

Et ole vain ollut yhdessä ihmisen kanssa joka puhuu yhtä ja tekee toista. Puhuminen on ihan yhtä tyhjän kanssa meidän suhteessa.

Miksi se puhuminen on yhtä tyhjän kanssa? Ilkeyttäänkö mies ei kuuntele? Vai onko liian stressaantunut töistä? Vai pitääkö sinua itsestäänselvän? Olisiko kuitenkin esim. huono lapsuuskodin malli?

Asioihin on aina syyt taustalla. Aika usein terapiassa päästään kaivamaan niitä syitä, jolloin oireetkin helpottaa. 

Vierailija kirjoitti:

Meidän parisuhteen ainut ongelma on raha tai sen puute. Tälle ongelmalle ei valitettavasti ole apua.

Meidän parisuhteen ongelma on päinvastainen. Oltiin vuosia ulkomailla töissä ja nyt olisi rahaa käytettävissä. Ei vaan päästä yhteisymmärrykseen että miten. Toinen haluaa paaluttaa ne unelmakodin ostoon ja toinen asua minimalistisesti vuokralla (jotta oisi helppoa lähteä uudestaan ulkomaille). Tätäkään ei voi ulkopuolinen ratkaista.

Vierailija kirjoitti:

Hoidan ihan itse omat asiani. Jos parisuhde menee huonosti, se kuuluu vain suhteen osapuolille. 

Ylpeys se on tärkeintä, mieluummin ero kuin apua, go girl ;)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ollaan haettu ja ollaan saatukin :) Avioero oli jo vireillä mut terapia auttoi, suosittelen.

Suurimmaksi ihmisten parisuhdeongelmat on samoja, liittyy pitkälti kommunikaatioon. Siihen on saatavissa ihan todella paljon hyviä työkaluja, jotka parantaa tilanteita.

Tottakai vaatii sen, että molemmat sitoutuu avunsaamiseen. 

Et ole vain ollut yhdessä ihmisen kanssa joka puhuu yhtä ja tekee toista. Puhuminen on ihan yhtä tyhjän kanssa meidän suhteessa.

Miksi se puhuminen on yhtä tyhjän kanssa? Ilkeyttäänkö mies ei kuuntele? Vai onko liian stressaantunut töistä? Vai pitääkö sinua itsestäänselvän? Olisiko kuitenkin esim. huono lapsuuskodin malli?

Asioihin on aina syyt taustalla. Aika usein terapiassa päästään kaivamaan niitä syitä, jolloin oireetkin helpottaa. 

Kyllä se kuuntelee. Ei vaan muuta käyttäytymistään mitenkään.

Miksi hakisin?

Parempi erota. Sinkkuna viihtyy mukavasti, ja mukavampi lähteä mahdollisuuden uuteen suhteeseen ns. puhtaalta pöydältä.

Vierailija kirjoitti:

Tavallisia ihmisiä ne terapeutitkin ovat, omine ongelmineen ja eroineen. Mitä helkkarin apua sellaisista on muka?

No onneksi ovat vain tavallisia ihmisiä, johan me ootettas liikaa taikasauvan vilauttelijoita! No siksihän ne opiskelee pitkään, että osaavat auttaa muita. Kyl terapeuttikin tarvii apua, omalle tilanteelleen tulee aina vähän sokeeksi ja sehän se juttu just onkin - on joku jonka kanssa puhua, pelkkä kohtaaminen ja vuorovaikutus auttaa jo paljon. 

Ja mä ainakin tiedän monia, joille terapia on ollut suurena apuna. Niin varmaan säkin. Eli vastaapa itelles: Miksi se auttoi niitä muita ihmisiä? Olisko sillä jotain tekemistä sen kans, että ne ihmiset oli valmiita vastaanottamaan apua ja kantamaan vastuuta?

Vierailija kirjoitti:

Miksi hakisin?

Parempi erota. Sinkkuna viihtyy mukavasti, ja mukavampi lähteä mahdollisuuden uuteen suhteeseen ns. puhtaalta pöydältä.

Eli olet suhteessa, jossa et niin välitä toisesta. No sillonhan on helppoo erota. Entäs jos sä välittäisit ihan hirmusesti, olisit korvia myöten rakkautta täynnä ja sit se uus sulho ajattelis susta just tolleen? 

Vierailija kirjoitti:

Koska mulla ei ole mitään pakonomaista tarvetta säilyttää tiettyä parisuhdetta. Jos ei enää ole mukavaa, niin lähdetään omille teille. Sillä selvä. Ei ole mulla mitään ihannetta tai haavetta "kunnes kuolema meidät erottaa" -tyyppisestä suhteesta. Sarja parisuhteita elämän aikana on mulle oikein jees. Ja lapsia ei ole eikä tule, joten sellaiset ei joudu kärsimään vaihtuvista isäpuolista.

Yksi ratkaisu tämäkin. Kun tulee vaikeaa, niin paetaan pois. Eikä edes haluta kehittyä ihmisinä...

Mitä se hyödyttää jos miehellä ei ollut parisuhdeongelmaa koska kaikki palveli häntä ja vain minulla oli parisuhdeongelma? Ja ainoastaan mielisairaat käy terapiassa. Kuten hänen vaimonsa. Joka oli hullu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi hakisin?

Parempi erota. Sinkkuna viihtyy mukavasti, ja mukavampi lähteä mahdollisuuden uuteen suhteeseen ns. puhtaalta pöydältä.

Eli olet suhteessa, jossa et niin välitä toisesta. No sillonhan on helppoo erota. Entäs jos sä välittäisit ihan hirmusesti, olisit korvia myöten rakkautta täynnä ja sit se uus sulho ajattelis susta just tolleen? 

Jos suhde menee huonosti, mutta toinen välittää hirmuisesti, siitä tuskin seuraa mitään hyvä vaikka kuinka istuisi parisuhdeterapiassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ollaan haettu ja ollaan saatukin :) Avioero oli jo vireillä mut terapia auttoi, suosittelen.

Suurimmaksi ihmisten parisuhdeongelmat on samoja, liittyy pitkälti kommunikaatioon. Siihen on saatavissa ihan todella paljon hyviä työkaluja, jotka parantaa tilanteita.

Tottakai vaatii sen, että molemmat sitoutuu avunsaamiseen. 

Et ole vain ollut yhdessä ihmisen kanssa joka puhuu yhtä ja tekee toista. Puhuminen on ihan yhtä tyhjän kanssa meidän suhteessa.

Miksi se puhuminen on yhtä tyhjän kanssa? Ilkeyttäänkö mies ei kuuntele? Vai onko liian stressaantunut töistä? Vai pitääkö sinua itsestäänselvän? Olisiko kuitenkin esim. huono lapsuuskodin malli?

Asioihin on aina syyt taustalla. Aika usein terapiassa päästään kaivamaan niitä syitä, jolloin oireetkin helpottaa. 

Kyllä se kuuntelee. Ei vaan muuta käyttäytymistään mitenkään.

No ei hän kuitenkaan sinua oikeasti kuule, siinä on vissi ero.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meidän parisuhteen ainut ongelma on raha tai sen puute. Tälle ongelmalle ei valitettavasti ole apua.

Meidän parisuhteen ongelma on päinvastainen. Oltiin vuosia ulkomailla töissä ja nyt olisi rahaa käytettävissä. Ei vaan päästä yhteisymmärrykseen että miten. Toinen haluaa paaluttaa ne unelmakodin ostoon ja toinen asua minimalistisesti vuokralla (jotta oisi helppoa lähteä uudestaan ulkomaille). Tätäkään ei voi ulkopuolinen ratkaista.

Toivottavasti ulkopuolinen ei ratkaise mitään, sillä se vastuu kuuluu AINA asianosaisille, mutta auttaa voi kyllä: Terapeuttisella arvotyöskentelyllä! Tuossahan on ihan selvästi kyse arvoristiriidasta, miten halutaan elämää elää. Meillä auttoi kun tuli eteen tilanne, jossa molempien piti tehdä kompromisseja. Ja niitähän on pakko tehdä jos halutaan yhdessä olla, sitoutua toiseen. Minä haluan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi hakisin?

Parempi erota. Sinkkuna viihtyy mukavasti, ja mukavampi lähteä mahdollisuuden uuteen suhteeseen ns. puhtaalta pöydältä.

Eli olet suhteessa, jossa et niin välitä toisesta. No sillonhan on helppoo erota. Entäs jos sä välittäisit ihan hirmusesti, olisit korvia myöten rakkautta täynnä ja sit se uus sulho ajattelis susta just tolleen? 

No se ei varmaan terapian avulla alkaisi minua sen enempää rakastaa, vai mitä luulet? Silloin on parasta erota, jos ei olla tunteissa ja arvoissa samalla linjalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tavallisia ihmisiä ne terapeutitkin ovat, omine ongelmineen ja eroineen. Mitä helkkarin apua sellaisista on muka?

No onneksi ovat vain tavallisia ihmisiä, johan me ootettas liikaa taikasauvan vilauttelijoita! No siksihän ne opiskelee pitkään, että osaavat auttaa muita. Kyl terapeuttikin tarvii apua, omalle tilanteelleen tulee aina vähän sokeeksi ja sehän se juttu just onkin - on joku jonka kanssa puhua, pelkkä kohtaaminen ja vuorovaikutus auttaa jo paljon. 

Ja mä ainakin tiedän monia, joille terapia on ollut suurena apuna. Niin varmaan säkin. Eli vastaapa itelles: Miksi se auttoi niitä muita ihmisiä? Olisko sillä jotain tekemistä sen kans, että ne ihmiset oli valmiita vastaanottamaan apua ja kantamaan vastuuta?

Tiedän vain yhden pariskunnan joka kävi parisuhdeterapeutilla, erosivat. Muut joko on siitä puhumatta tai hoitavat suhteitaan itse.

Yksi läheinen kellä mt-ongelmia ei kokenut terapiasta olevan mitään hyötyä. Itse en ole käynyt kun en tarvitse. Oliko muuta?

Olen kyllästynyt hoitamaan parisuhteessa kaiken. Mieskin on todennut ääneen, että ei meillä hyvin mene, ehkä pitäisi jotain pariterapiaa - mutta odottaa nyt ilmeisesti, että mä etsin meille terapeutin ja varaan ajan, koska mä olen aina hoitanut kaikki tämäntapaiset asiat. En vaan jaksa enää. Jos mies haluaa terapiaan, hoitakoon varaukset, kyllä mä tulen paikalle ja osallistun ihan tosissani.

Vahvasti vaikuttaa siltä että jollain terapeutilla on työt vähentyneet radikaalisti ja nyt yrittää painostaa ihmisiä terapiaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi hakisin?

Parempi erota. Sinkkuna viihtyy mukavasti, ja mukavampi lähteä mahdollisuuden uuteen suhteeseen ns. puhtaalta pöydältä.

Eli olet suhteessa, jossa et niin välitä toisesta. No sillonhan on helppoo erota. Entäs jos sä välittäisit ihan hirmusesti, olisit korvia myöten rakkautta täynnä ja sit se uus sulho ajattelis susta just tolleen? 

No se ei varmaan terapian avulla alkaisi minua sen enempää rakastaa, vai mitä luulet? Silloin on parasta erota, jos ei olla tunteissa ja arvoissa samalla linjalla.

Terapiassa työstetään myös läheisyyden ja tunneyhteyden syventymistä, sitä kun harvoin saadaan aikaseksi kotioloissa, jos ei osaa.

Mun suhteessa ainoa apu jota olisi tarvinnut oli mielenterveys- ja päihdehoito, mutta koska eksää ei kiinnostanut sitoutua kumpaankaan niin enpä minä jaksanut sitoutua enää eksään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi hakisin?

Parempi erota. Sinkkuna viihtyy mukavasti, ja mukavampi lähteä mahdollisuuden uuteen suhteeseen ns. puhtaalta pöydältä.

Eli olet suhteessa, jossa et niin välitä toisesta. No sillonhan on helppoo erota. Entäs jos sä välittäisit ihan hirmusesti, olisit korvia myöten rakkautta täynnä ja sit se uus sulho ajattelis susta just tolleen? 

No se ei varmaan terapian avulla alkaisi minua sen enempää rakastaa, vai mitä luulet? Silloin on parasta erota, jos ei olla tunteissa ja arvoissa samalla linjalla.

Terapiassa työstetään myös läheisyyden ja tunneyhteyden syventymistä, sitä kun harvoin saadaan aikaseksi kotioloissa, jos ei osaa.

Jaa, että kolmatta osapuolta pitää siihen vielä sekoittaa mukaan? Miksi ihmeessä? Mikä teissä terapeuteissa on vikana kun ootte niin ihmeen kiinostuneita muiden ihmisten suhteista ja taustoista? Ei ole tervettä ollenkaan.