Auttakaa keksimään ystävänpäiväyllätys mahtavalle teiniparille!
15v. tyttäreni on seurustellut puolisen vuotta aivan ihanan 16v. pojan kanssa, ja haluaisin keksiä heille jotain kivaa tekemistä ystävänpäivän tienoilla toteutettavaksi missä päin Etelä-Suomea vaan.
Korona tuo oman haasteensa tähän. Joku ravintolaillallinen voisi olla hyvä, mutta haluaisin järjestää heille jotain muutakin. Ihan varmasti he itsekin kehittelevät jotain kuten tähänkin asti, mutta haluaisin mahdollistaa jotain tavallista poikkeavaa ekstraa, joka saa vähän maksaakin. Olen todella onnellinen, että ovat löytäneet toisensa ja osaavat itsekin arvostaa, mitä heillä on :)
Innostuvat kaikesta. Vinkkejä?!
Kommentit (25)
Älä oikeasti puutu nuorten suhteeseen. Noloa. Ainoa mitä voit tehdä niin lahjakortti syömään, mutta ystävä päivän idea nyt ei ole tuollainen äidin hössötys.
Kerro niille että olit ilmoittanut heidät adoptiovanhemmiksi ja nyt on lapsi tulossa. Taatusti yllättyvät ja varmaaan helpottuvat kun kerrot vain pilailleesi.
Vierailija kirjoitti:
Kerro niille että olit ilmoittanut heidät adoptiovanhemmiksi ja nyt on lapsi tulossa. Taatusti yllättyvät ja varmaaan helpottuvat kun kerrot vain pilailleesi.
Heh, molemmat ovat todella lapsirakkaita ja haaveilevat perheestä. Ei toimisi :)
Ap
Korkeintaan joku lahjakortti tms on ok. Ei nuoria kiinnosta sinun vaahtoamisesi.
Ootko aivan varma, että tyttäresi haluaa sinun suunnittelevan ystävänpäivän ohjelman?
No anna vaikka kämppä illaksi käyttöön ja tilaa sinne valmiiksi lempiruokaa jostain ravintolasta ja kortsuja pakkaus. Eiköhän nuoret keksi tekemisetä loppuillaksi :D
Ystävänpäivänä pariskunta ja ystävät muistaa toisiaan jos muistaa. Ei teinien parisuhde kuulu mitenkään kihlaus- ja mummuhuuruiselle äidille. Hoida oma parisuhteesi ja keskity omaan puolisoosi. Mistä sinä edes tiedät, miten heillä menee ja vaikka ahdistaako jommalla kummalla olla teininä vakavasti yhdessä. Suurella todennäköisyydellä lopettavat seurustelun vuoden sisällä ja viimeistään kun lähtevät opiskelemaan, armeijaan ym. Älä luo siinä ylimääräisiä paineita vaan anna teinien hoitaa suhteensa niin kuin haluavat.
Tyhjä kämppä on varmaan paras yllätys
Veisin itseni ja puolisoni (ja muut lapset) hotelliin la-su yöksi ja jättäisin nuoret kotiin. Kahdenkeskistä aikaa, herkkuja ja Netflix.
Vierailija kirjoitti:
Ystävänpäivänä pariskunta ja ystävät muistaa toisiaan jos muistaa. Ei teinien parisuhde kuulu mitenkään kihlaus- ja mummuhuuruiselle äidille. Hoida oma parisuhteesi ja keskity omaan puolisoosi. Mistä sinä edes tiedät, miten heillä menee ja vaikka ahdistaako jommalla kummalla olla teininä vakavasti yhdessä. Suurella todennäköisyydellä lopettavat seurustelun vuoden sisällä ja viimeistään kun lähtevät opiskelemaan, armeijaan ym. Älä luo siinä ylimääräisiä paineita vaan anna teinien hoitaa suhteensa niin kuin haluavat.
Kiitos, tiedän tosi hyvin miten heillä menee. Olemme erittäin hyvissä väleissä ja siksi haluaisin ilahduttaa 🙂
Ap
15-16 v. vakava seurustelu on aika harvinaista ja jotenkin tyhmää. Tapailu ja treffailu joo mutta jiku seurustelu, josta äiti tykkää ja josta äiti vaahtoaa...🤦🏻♀️. Oma poika nyt 16 v. enkä todellakaan haluaisi, että nyt alkaisi seurustella vakavasti, pilaisi opiskelunsa, jäisi jumiin samalle paikkakunnalle, joutuisi stressaamaan armeijassa mitä tyttöystävä tekee, miten pärjää, kuuntelemaan kiukutteluja, valitsemaan opiskelupaikkakunta sen lukaan, mihin kumpikin pääsee, jättää väliin opiskelijabileet jne. Olen itsekin alkanut deittailla vasta yliopistoaikoina ja siellä se on paikallaan, kun asuu jo omillaan ja on irrallaan vanhemmista. Ei mikään kiire vielä 15-v. Jos ei sitten aiokin jäädä omalle kylälle myyjäksi Lidliin tai prismaan ja hankkia lapset 19-v. alkaen ja erota sitten alle kolmikymppisenä.
Osta heille hotelliyö jostain kivasta hotellista ja ruokalahjakortti.
Kämppä tyhjäksi ja ruokarahaa, jotta saavat tilata vaikka jostain ravintolasta ruuat.
Vierailija kirjoitti:
15-16 v. vakava seurustelu on aika harvinaista ja jotenkin tyhmää. Tapailu ja treffailu joo mutta jiku seurustelu, josta äiti tykkää ja josta äiti vaahtoaa...🤦🏻♀️. Oma poika nyt 16 v. enkä todellakaan haluaisi, että nyt alkaisi seurustella vakavasti, pilaisi opiskelunsa, jäisi jumiin samalle paikkakunnalle, joutuisi stressaamaan armeijassa mitä tyttöystävä tekee, miten pärjää, kuuntelemaan kiukutteluja, valitsemaan opiskelupaikkakunta sen lukaan, mihin kumpikin pääsee, jättää väliin opiskelijabileet jne. Olen itsekin alkanut deittailla vasta yliopistoaikoina ja siellä se on paikallaan, kun asuu jo omillaan ja on irrallaan vanhemmista. Ei mikään kiire vielä 15-v. Jos ei sitten aiokin jäädä omalle kylälle myyjäksi Lidliin tai prismaan ja hankkia lapset 19-v. alkaen ja erota sitten alle kolmikymppisenä.
Veljeni aloitti seurustelun yhdeksännellä luokalla samanikäisen tytön kanssa. Lukion kävivät samassa (kuten yläasteen) ja sitten veljeni lähti armeijaan, tyttö opiskelemaan pois kotipaikkakunnalta. Armeijan jälkeen veljeni opiskelemaan eri paikkakunnalle. Opiskelujen jälkeen menivät kihloihin ja muuttivat yhteen. Lapsia hankkivat sitten noin 10 yhdessäolovuoden jälkeen kahdenviiden tienoilla. Nyt ovat pikkuisen päälle 40 ja lapset teinejä. Ei ehkä suuri prosentti, mutta joillakin menee näinkin. Ja se tyttö otettiin kyllä meillä nopeasti perheeseen kun seurustelu näytti vakavalta.
Vierailija kirjoitti:
15-16 v. vakava seurustelu on aika harvinaista ja jotenkin tyhmää. Tapailu ja treffailu joo mutta jiku seurustelu, josta äiti tykkää ja josta äiti vaahtoaa...🤦🏻♀️. Oma poika nyt 16 v. enkä todellakaan haluaisi, että nyt alkaisi seurustella vakavasti, pilaisi opiskelunsa, jäisi jumiin samalle paikkakunnalle, joutuisi stressaamaan armeijassa mitä tyttöystävä tekee, miten pärjää, kuuntelemaan kiukutteluja, valitsemaan opiskelupaikkakunta sen lukaan, mihin kumpikin pääsee, jättää väliin opiskelijabileet jne. Olen itsekin alkanut deittailla vasta yliopistoaikoina ja siellä se on paikallaan, kun asuu jo omillaan ja on irrallaan vanhemmista. Ei mikään kiire vielä 15-v. Jos ei sitten aiokin jäädä omalle kylälle myyjäksi Lidliin tai prismaan ja hankkia lapset 19-v. alkaen ja erota sitten alle kolmikymppisenä.
Valtaosa suomalaisista asuu kaupungeissa, heistä joku 1,5 miljoonaa pk-seudulla. Aika paljon sellaisia, jotka jäävät opiskelemaan ja asumaan "omalle kylälle".
? 🙏