Onko aina kyseessä kiusaaminen jos teinillä ei ole omalta luokaltaan yhtään kaveria?

Eristäminen on kiusaamista, mutta siihen on hankala puuttua. Tuo on inhottavaa koska lapselle kehittyy omakuva, jossa hän tuntee olevansa jotenkin viallinen. Itse varmaan vaihtaisin koulua jos lapseni olisi koulussa ihan yksin.

Tietoinen eristäminen on kiusaamista, mutta ei ketään voi pakottamalla saada ystävystymään toisen kanssa. Jos ei vaan ole mitään yhteistä jutun aihetta, ei kiinnosta samat asiat jne. Ei silloin voi puhua kiusaamisesta.

Vaihda luokkaa, kysyt rehtorilta suosituksen sellaiseen ryhmään missä on yhteishenkeä, pitäisi tuossa iässä olla jo kaikilla, myös luokanvalvojasta kiinni osaako pitää sitä yllä.

Kyllä vaikuttaa että häntä kiusataan. Syrjiminenkin on kiusaamista. Ja kun opekin on sanonut noin.. Se että kiusattu ei myönnä että on kiusattu tapahtuu joskus. Itseä kiusattiin, mutta kun siitä kysyttiin kielsin sen. Se on joku suojautumiskeino, ei sitä edes tiedosta, haluaa vaan pois, ei halua puhua asiasta. Joskus sitä ei oikeasti tajua. Varsinkin jos se on syrjintää eikä haukkumista.

Vierailija kirjoitti:

Tietoinen eristäminen on kiusaamista, mutta ei ketään voi pakottamalla saada ystävystymään toisen kanssa. Jos ei vaan ole mitään yhteistä jutun aihetta, ei kiinnosta samat asiat jne. Ei silloin voi puhua kiusaamisesta.

Olen samoilla linjoilla.

Ei tietenkään ole. Valitsethan sinäkin omat ystäväsi itse.

Toisaalta on parempi olla yksinäinen jos vaihtoehtona on viettää aikaa sellaisten tyyppien kanssa, jotka tupakoi ja jotka ryyppää . En minäkään näin aikuisena vietä vapaa-aikaa opiskelukavereiden kanssa, koska heitä kiinnostaa lähinnä dokaaminen ja itse taasen en voi käyttää alkoholia.

Usein teininä käy noin. Kaverit menevät muiden kavereiden tai perheensä matkaan jonnekin, uusia on silloin vaikea löytää. Myöhemmin tilanne voi olla parempi. Joitakin se voi masentaa ja ahdistaa nuorena (koulu käy liian raskaaksi) kun ei tajua mikä muita vaivaa, jos eivät tutustu tai puhu - siis mikäli itse juttelee.

Ei lasta välttämättä mitenkään syrjitä. Jotkut lapset ovat enemmän hiljaisia eivätkä itse ole aloitteellisia saamaan kavereita, ei muita voi silloin syyttää kiusaamisesta.

Onko kavereita kuitenkin muualla? Voi olla ihan vain niinkin ettei samanhenkisiä ole omalla luokalla.

No kyllä se mun kokemuksen mukaan on aina kyse kiusaamisesta. Mutta kiusaaja voi olla myös poikasi, jota kukaan ei vaan enää jaksa.

Mä muistan kun olin ysiluokkalainen ja huhtikuussa, 6 viikkoa ennen koulun päättymistä, meidän luokalla tuli toiselta paikkakunnalta vähän hiljainen ja ujo täyttä siksi koska hänen perhe oli muuttanut paikkakunnalle. Minä, joka en ollut niitä luokan ”suosituimpia” , sitten halusin olla ystävällinen hänelle ja esittelin paikkoja ja olin hänen kanssaan. Sitten kerran kun tyttö oli jo viikon ollut meidän luokalla, istuin v älitunnilla käytävällä tämän tytön kanssa kun yksi niistä luokan ”suosituimmista” tytöistä tuli pyytämään tätä tyttöä mukaan heidän porukkaansa pelaamaan korttia.

Tämän jälkeen tämä uusi tyttö sitten alkoi käyttäytyä minua kohtaan välinpitämättömästi kun oli saanut huomiota näiltä siisteiltä tyypeiltä. Että sellainen kiitos siitä että minä yritin olla kohtelias ja ne muut luokan tytöt taasen ignoorasivat häntä aluksi.

Vierailija kirjoitti:

Onko kavereita kuitenkin muualla? Voi olla ihan vain niinkin ettei samanhenkisiä ole omalla luokalla.

On muualta kavereita. Koulua jäljellä puoli vuotta tätä luokkaa. Tuntuu että koulu syyllistää vanhempia ja lasta. Näin on aina ollut kun on ollut palavereita koulun kanssa. Luokan vaihtaminen ei ole mahdollisuus näin myöhään.

Ap

Minulla ei ollut moneen vuoteen kavereita luokalla ja olin hyvin yksinäinen. Mutta ei minua kukaan kiusannut. Jälkeenpäin aikuisena olen ymmärtänyt, että olin masentunut. Kotona oli hirveä aviodraama meneillään, kun minun koulutieni alkoi. En ollut kykenevä lähestymään muita, olin todella ahdistunut. Se ei ollut luokkakavereiden vika. Opettaja olisi kyllä voinut auttaa asiaa esimerkiksi laittamalla minut ryhmätöihin sopivien kavereiden kanssa tms. Vähitellen pystyin kuitenkin tulemaan ulos kuorestani.

Monet näistä syrjässä olevista hyötyisivät ammattiavusta. Heidän sosiaaliset taitonsa voivat olla heikot tms.

Periaatteessa syrjiminen on kiusaamista, mutta joissain tapauksissa voi olla ainakin osittain myös oppilaasta itsestään kiinni, ettei hänellä ole kavereita. Jos on esim. käytökseltään kovinkin omaehtoinen, joustamaton, tunkeileva jne., niin ymmärrän kyllä myös muita oppilaita, etteivät he välttämättä jaksa häntä kovin kauaa. Rajansa kaikella. Ja joskus ei vain ole kerta kaikkiaan mitään yhteistä (harrastukset, kiinnostuksenkohteet ym.).

Miten voitte vanhempina vain katsella sivusta tuollaista? Ja opettajakin epäilee? Ja te vain seisotte tumput suorina ettekä tee mitään koska nuori ei itse puhu. Näin niitä mt ongelmaisia syrjäytyneitä nuoria kasvaa..

Yksi oppilas ei puhunut kenellekään. Luokkakaverit yrittivät saada häntä mukaan ja olivat ystävällisiä. Palkaksi he saivat haukkuja sosiaalisessa mediassa. Lopulta muut väsyivät ja tämä yksi jäi ihan yksin. Koulua alettiin vaatia tilille kiusaamisesta...

Vierailija kirjoitti:

Miten voitte vanhempina vain katsella sivusta tuollaista? Ja opettajakin epäilee? Ja te vain seisotte tumput suorina ettekä tee mitään koska nuori ei itse puhu. Näin niitä mt ongelmaisia syrjäytyneitä nuoria kasvaa..

Ollaan kyselty joka päivä kiusaamisesta. Mitä voidaan tehdä, väkisin vaihtaa lapsen luokka. Entä jos ei mene uudellekaan luokalle.

Koska kaikista keskusteluista huolimatta lapsi ei tunnusta/tunnista kiusaamista vaikka ollaan esimerkkejä sanottu ym. Kyseessä koko luokka. Teenkö koko luokasta rikosilmoituksen vai.

Lapsessa ei ole mitään vikaa ja se ollaan hänelle monesti sanottu. Vika on kiusaajissa.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Periaatteessa syrjiminen on kiusaamista, mutta joissain tapauksissa voi olla ainakin osittain myös oppilaasta itsestään kiinni, ettei hänellä ole kavereita. Jos on esim. käytökseltään kovinkin omaehtoinen, joustamaton, tunkeileva jne., niin ymmärrän kyllä myös muita oppilaita, etteivät he välttämättä jaksa häntä kovin kauaa. Rajansa kaikella. Ja joskus ei vain ole kerta kaikkiaan mitään yhteistä (harrastukset, kiinnostuksenkohteet ym.).

Kaikki ei aina ole niin selvää eikä kiusaamistakaan. En väitä, että ap:lla on näin.

Meillä nuori tulee hyvin toimeen eri ihmisten kanssa, mutta eräs luokkakaveri on hänestä erittäin ahdistava. Tyyppi on tunkeileva, rajaton, vähättelee jatkuvasti muita (on aina puheissaan paras kaikessa), lyö yllättäen, rikkoo tavaroita, valehtelee ja vääntää sääntöjä omaksi edukseen peleissä. Jos hän häviää, ei muutkaan pelaa, vaan peliväline heitetään katolle jumiin. Lisäksi hän puhuu koulussa liiman ja tussien haistelusta, esittelee taittoveistä ja kiroilee.

Luokan opettaja ja hankalan tyypin vanhemmat eivät ymmärrä, miksei tämän kanssa oikein muut innostu kaveeraamaan. On ollut jopa puhetta kiusaamisesta. Miksei ymmärretä, että jos tämä henkilö osaisi käyttäytyä, niin ongelmaa ei olisi.

Lapseni oli todella ahdistunut tästä henkilöstä, joka vaati koko ajan häntä seuraksi, soitteli ja lähetteli viestejä. Jollei oltu yhdessä, hän varasi jo tulevaisuuteen tapaamista.

Lapseni ei tiennyt kuinka ottaisi eroa. Kun neuvoin häntä sanomaan, että on menoa, niin tämä ”kaveri” tenttasi kuin mustasukkainen aviovaimo, että mitä menoa-missä-kenen kanssa-koska tulet.

Kun lapseni sitten yritti otti etäisyyttä, niin tämä henkilö suuttui todella ja alkoi haukkua ja uhkailla. Tekee sitä edelleen. Oikeasti mietin, että toivottavasti tämä rajaton entinen kaveri ei tee mitään kostomielessä. Hän vaikuttaa muidenkin luokkalaisten mielestä pelottavalta, joten oikein kukaan ei halua olla tämän ihmisen kanssa vapaalla.

Joku persoonallisuushäiriö tällä tyypillä on.

Mutta siis ulkopuoliselle tämäkin tilanne näyttäytyy luokan dynamiikassa varmaankin kiusaamisena.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vika on kiusaajissa.

Tavallaan, tavallaan ei.

Ihminen on laumaeläin, ja oman selviytymisensä kannalta on tärkeää hylätä heikko aines pois laumasta.

Brutaalia, mutta minkäs teet. Luonto on brutaalia.

T. kiusattu