Miksi saan vain...

..kumma juttu

kyse ei ole siitä, että tarkoituksella jännittäisin. Mutta kun itse hiplaa itseään, saa olla täysin rentona eikä tarvitse miettiä mitään muuta kuin omaa nautintoa.



Kumppanin kanssa tulee aina mietittyä, että täytyy tuottaa toiselle nautintoa eikä vain maata lahnana. Ja se kyllä tekee sen, että en laukea kovin helposti, koska yritän miellyttää toista ja todistaa, etten ole pelkkä kuollut kala.



Eikö olekin ahdistavaa?

ja toinen siinä vieressä / sisällä pakostakin häiritsee keskittymistä. Lisäksi saan parhaiten, kun jalat on tiukasti yhdessä ja jännitän lihaksia tietyllä tavalla, eikä näin tietenkään voi yhdynnässä tehdä : )

itsellä ei ainakaan mistään jännittämisestä johdu. Yhdyntä on enimmäkseen... no, tylsää. Se vaan ei tunnu miltään, saan orgasmini klitoriksesta ja yhdynnässä mikään ei siihen osu, oli asento tai kulma mikä tahansa.

Omalla miehelläni on onneksi ihanan pervo katse silmissä. Ei voi tulla tylsää...

Vierailija:

Omalla miehelläni on onneksi ihanan pervo katse silmissä. Ei voi tulla tylsää...

vautsi sentään.. mutta kun minä en saa orgasmia pervosta katseesta! Ja se kalun liikuttelu ees taas ei oikein tunnu miltään. Ja tällä EN TARKOITA että olen löysä ja en tunne mitään. Tunnen kyllä, mutta se ei tunnu erityisen hyvälle, ei kyllä pahallekaan...

kutonen

niin kyllä se peniskin tuntuu paremmalta kuin silloin, jos mies ei ole kiihottava. Harvoin kai seksikään on pelkästä tekniikasta kiinni.



Ei mua ainakaan alkuraskauden ultrassa kiihottanut lainkaan se, että ultraäänilaite työnnettiin emättimeen ja sitä liikuteltiin edes takaisin. Mutta jos ympäristö olisi ollut toinen ja henkilö toinen, sama toimenpide olisi voinut tuoda aivan toisenlaisia viboja.



Jos itse en seksiä erityisesti halua, kalun työntely tuntuu melkein tylsältä. Mutta jos vastapuoli on niin kiihottava, että katsekin jo sulattaa, on kosketus taivas.

yhdynnässäkin. Mies alla, nainen päällä, penis sisällä, jalat yhdessä. Mies tekee työt eli liikuttaa naista käsillä, jaloilla, lantiolla. Nainen voi jännittää koko vartalon tiukaksi, jolloin on kevyemmin liikuteltavissa. Orgasmiin vaikuttavia lihaksia tiukentaa vielä miehen sormi pepussa. Ei siis mahdotonta, ei edes vaikeaa... ;)

Ajattelen aina, jos joku mies haluaa, että laitan jalat yhteen, että " nyt sen mielestä mä oon niin löysä, ettei sen penis muuten saa hankausta" . Eikä sitäpaitsi penis pääse kovin syvälle, mikä on toinen juttu mikä mua ärsyttää tuossa jalat yhdessä -touhussa. Lisäksi harvoin saan, jos jännitän, eli mulla tie orkkuun on täysivaltaisen rentoutuksen kautta.

Vierailija:

niin kyllä se peniskin tuntuu paremmalta kuin silloin, jos mies ei ole kiihottava. Harvoin kai seksikään on pelkästä tekniikasta kiinni.

Ei mua ainakaan alkuraskauden ultrassa kiihottanut lainkaan se, että ultraäänilaite työnnettiin emättimeen ja sitä liikuteltiin edes takaisin. Mutta jos ympäristö olisi ollut toinen ja henkilö toinen, sama toimenpide olisi voinut tuoda aivan toisenlaisia viboja.

Jos itse en seksiä erityisesti halua, kalun työntely tuntuu melkein tylsältä. Mutta jos vastapuoli on niin kiihottava, että katsekin jo sulattaa, on kosketus taivas.

En minä väitä että seksi olisi pelkkä tekniikkalaji, mutta yhtähyvin voisin koittaa hankkia orgasmin rapsuttamalla korvan takaa kuin yhdynnällä. Lisksi tuo ympäristö/tilanne/henkilö juttu ei mielestäni pidä sentakia paikkaansa, että tiedän etten ole ainoa nainen joka saa suuseksillä muttei yhdynnässä. Sama tilanne, samat henkilöt...

kutonen

(ehkä pitäisi avata uusi ketju mutta...) mulla ongelmana on yhdynnässä, että kiihotun ja nautinkin tosi paljon, mutta kliimaksi on siinä, että ' melkein saan' eli sellainen nyt, nyt.... ja sitten homma lässähtää ja kuivuu kasaan. Ei ole kysymys siitä, että mies väsähtäisi kesken kaiken, vaan vika on ihan vaan minussa. Eikä esim. dildolla jatkaminen auta, dildo ei mun mielestä muutenkaan tunnu hyvältä sisällä, vaan pitää olla ns. aitoa tavaraa.

Masturboin kyllä (nyrkkiä vasten), muuta masturboiden saatu klitorisorkku on vaan sellainen pieni huokaus. Yhdynnässä fiilis on parhaimmillaan todella paljon parempi, mutta se varsinainen laukeaminen jää vain puuttumaan.

Ja klitorisvibrat on kiva apu lyhytaikaisesti yhdynnässä, mutta liian kauan käytettynä vain puuduttaa.

Auttaiskohan terapia? Äitini oli tosi estynyt ja seksistä ei puhuttu, itseä ei saanut taatusti koskea ei mitään...

Kohtalotovereita? Onko joku toipunut tällaisesta?

-n36-

Mulla oli tuo tilanne oikeastaan siihen asti kunnes löysin nykyisen mieheni.



Kun osaisinkin sanoa, mikä siihen oikeastaan auttoi. Mutta ainakin se (mikä tällä palstalla näyttää jäävän ihan tekniikan jalkoihin), että pystyn luottamaan mieheeni sängyssä täysin. Antautumaan hänelle, ja samalla orgasmille. Tekemään asioita jotka tuntuvat hyvältä, pakottamatta itseäni mihinkään. Ottamaan aktiivisen roolin seksissä, mutta niin ettei orgasmipakkoa ole. Käyttämään käsiä apuna, koskemaan kaikkialle kehossa ilman häpeän tunnetta.



Ehkä asiaan vaikutti sekin, että mun mieheni on ollut monien naisten kanssa vaikea saada yhdynnässä orgasmia, ja sen takia hän ymmärtää mun vaikeuksiani. Tosin mun o-vaikeudet on miehelle pelkkää teoriaa, koska olen saanut sen kanssa aina tosi helposti. Samoin kun se mun kanssa.



Ehkä kyse on vastavuoroisuudesta. Esimerkiksi eilen halusin antaa miehelleni hyvän olon fyysisesti raskaan työpäivän jälkeen. Herätin päiväunilta, rasvasin sen kädet, rasvasin jalat, ja koska kalu seisoi siinä vaiheessa niin komeasti, myös sen. Laukeamiseen asti, ihan pyyteettömästi. Illalla mentiin nukkumaan viattomin aikein, mutta sylikkäin oli niin hyvä olla, että se kääntyi seksiksi. Sain aivan käsittämättömän, ihmeellisen, todella pitkän orgasmin.



Täysin en kuitenkaan tajua, miksi tätä ei tapahtunut niiden monien miesten kanssa ja yli viidentoista vuoden aikana, joina ehdin harrastaa seksiä ennen nykyistä miestäni. Mutta onneksi viimein

pelottavalta, että en kyllä halua/aio vaihtaa miestä. Pitkä parisuhde on meillä takana, nyt jo kaksi lastakin. Luotan kyllä häneen täysin ja uskallan kyllä tehdä tai toivoa ihan mitä tahansa, erilaisia apuvälineitä on kokeiltu (hän kävi ostamassa kun asiasta oli puhuttu :-)). Ihan suoraan en kyllä hänelle ole orgasmivaikeuksista kertonut, mutta kylläkin niin etten ' aina' saa, mutta ettei se haittaa, koska hyvältä tuntuu kumminkin. Olen joskus miettinyt muidenkin miesten ' kokeilemista' , mutta enpä usko että sillä paranisi, koska silloin vasta jännäisinkin eikä hommasta varmaan tulisi mitään. Joskus on kyllä ollut niitä, ihan kerran pari, että olen jotain miestä yhden edell. kirjoittajan sanoin ' halunnut niin että sattuu' ja silloin on jäänyt mietityttämään, että millaistahan se olisi ollut.

Eniten itse epäilen sitä, etten kasvatukseni takia vaan uskalla oikeasti laskea itseäni ' irti' eli että vika on vahvasti korvien välissä. Mitähän seksiterapeutilla hoito maksaa...ei taida kelasta saada korvausta.

En mä vaihtamista mitenkään suosittele, vaikka se itsellä näyttikin olevan hyväksi. Avioero, varsinkin jos on lapsia, voi pistää vielä pahemmin lukkoon.



Itse teeskentelin orgasmia ja valehtelin siitä ex-miehelleni. Vuosikausia... Tyhmää, tiedän, mutta siihen tuli pieni sosiaalinen pakko, koska sain sen vain kerran tai kaksi vuodessa hänen kanssaan. No, meillä oli muutenkin suuria vaikeuksia.



Mene ihmeessä terapeutille. Tai menkää yhdessä. Jos olisin tiennyt että tällaista voi olla olemassakaan, olisin maksanut siitä mitä tahansa.