Inhottavin sinulle tehty hoitotoimenpide?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Gastroskopia, tärykalvon puhkaisu, kolonoskopia. Jälkimmäistä ei voitu tehdä loppuun kivun takia.

Lapsena pahin kipu oli hampaiden vetäminen ilman mitään puudutusta tai hampaan "paloittelua", poskihampaat vain väännettiin pihdeillä suusta. Nykyisin pyydän aina puudutuksen poraukseenkin.

Hammasta ei vedetä pois. Vaan se taivutellaan ulos ja sitten pihdeillä kiinni.

Muistan tilanteen selvästi yhä ja se homma meni suoraan niihin pihteihin. Siinä ei siis taivuteltu ensin mitenkään vaan ne pihdit kiinnitettiin hampaaseen ja lääkäri väänsi kahdella kädellä poskihampaan taittaen ulospäin. Mulla on aina ollut hampaissa isot juuret ja sotkuiset ja muistan tästä vielä sen, että lääkäri ei ollut saada vääntöä tehtyä ja joutui pari kertaa vaihtamaan isompiin pihteihin. Koko sen ajan makasin jalat vatsan päällä kippurassa, valkoisena ja huutaen suoraa huutoa.

Vierailija kirjoitti:

Keskiverto ihmiset aina kärsii hiljaa koska lääkäri on vanhan kansan auktoriteetti .

Vähän älykkäämmät sitten tietävät maailman menon ja sanovat jos sattuu ja lääkärikin tietää aina mitä sitten pitää tehdä.

Ja keskivertoa tyhmemmät luottavat lääkärin tekevän kivulle aina jotakin.

Lapsivesipunktio ja selkäpuudutteet synnytyksessä ja hampaanpoisto🙁

Hampaiden poraus lapsena 70-luvulla ilman puudutusta tietenkin

Etuhampaan poisto ilman puudutusta kun olin n. 12. Elo vuosi oli 2011. Olin vielä tosi flunssainen/kipeä ja minulla oli 39 astetta kuumetta. Sanoin, että aikaisemmin puudutus ei ole auttanut paljoa ja että voisiko sitä laittaa enemmän, niin lääkäri sitten päätti että ei laiteta ollenkaan, ja kiskoi hampaan irti, joka oli oli vielä todella vaikeaa koska kyseinen hammas oli tosi pieni (ei ollut kasvanut kunnolla). Muutenkin oli todella töykeä minulle kun aloin itkeä kivusta.

Vierailija kirjoitti:

Ehkä poskionteloiden laajennus. En halunut nukutusta ja mitään muuta ei etukäteen annettu kun burana+panadoli. Puudutuspumpulit ei tosiaan tuntunut pumpulilta vaan teräsvillalta. Poraamisääni oli inhottava. Oli onneksi melko nopeasti ohi.

siis miksi sulle tehtiin tuommoinen toimenpide?

Vierailija kirjoitti:

Selkäydinpunktio mikä ei edes onnistunut. Lääkäri tökki sillä jäätävän kokoisella neulalla useaan kertaan ja hoitaja vaan hoki, että pysy paikallasi. Miten?? Se kipu oli jotain ihan järkyttävää. Tottakai säpsähdin aina kun se neula iskeytyi selkään.

Lopulta käskin lopettaa, ei onnistu, en pysty enää. Seuraavana päivänä kotona mies järkyttyi kun näki neljä nyrkin kokoista mustelmaa selässäni. Ehkä se lekuri ei vaan osannut.

no miten tosta jatkettiin tutkimuksia? Olisit vaatinut kokeneemman tai toisen lääkärin yksityisellä vaikka nukutuksessa. Pakkohan noita on ottaa ja onnistuneesti joskus?

Nielurisaleikkaus (yleensä nukutuksessa) hereillä teki kyllä puudutuksesta huolimatta kipeää. Se käristyneen lihan haju oli kamalaa kun sillä "kolvilla" poltteli niitä verisuonia kiinni. Mutta eipä ole ollut toistuvia angiinoita sen koommin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näytepalan otto lonkkaluusta ilman puudutusta on ylivoimainen ykkönen ja

yhtä sun toista on vuosien varrella tehty.

Oliko sulla joku erityinen syy miksi et pyytänyt humautusta tai nukutusta?

Mistä niihin osaa erikseen pyytää mitään puudutusta tai nukutusta? Puudutus ei edes toimi tuohon. Lääkärien pitäisi osata tarjota humautusta paljon enemmän eikä kiduttaa potilaita turhan päiten. Ei se ole potilaiden asia tietää mikä on todella kivulias toimenpide ja mikä ei.

No tällä palstalla jokainen on mensan jäsen, ja tuommoisten tajuaminen ei nyt montaa aivosolua vaadi muutenkaan.

Jos mennään ihon läpi,syvälle ja isolla reiällä niin kyllä se sattuu, ei se sen monimutkaisempaa.

Näytepalan otto ei ole isokaan reikä. Ja ihminen jolla ei ole paljon kokemusta sairaanhoidosta uskoo että kyllä ne ammattilaiset tietää mitä tekee, eihän avosydänleikkaustakaan lähdetä tekemään ilman nukutusta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Keskiverto ihmiset aina kärsii hiljaa koska lääkäri on vanhan kansan auktoriteetti .

Vähän älykkäämmät sitten tietävät maailman menon ja sanovat jos sattuu ja lääkärikin tietää aina mitä sitten pitää tehdä.

Ja keskivertoa tyhmemmät luottavat lääkärin tekevän kivulle aina jotakin.

Oma äo:ni on 143 virallisessa Mensan testissä todettu. Siitä huolimatta oletin ennen omia kokemuksiani että tietenkin lääkärit ovat ammattilaisia omalla alallaan ja ymmärtävät kivunhoidon päälle. Ei sillä ole älykkyyden kanssa tekemistä että luottaa siihen että toisetkin ovat omilla aloillaan osaavia ammattilaisia, koska itsekin on.

Pakaravaon paiseen puhkaisu paikallispuudutettuna (eihän se tulehtunut iho edes puudu). Lähentelee kidutusta.

Ranne oli murtunut, niin siihen oli laitettu tueksi naula (materiaalia en tiedä). Sen poisto tuntui aika pahalta, kun se riipi pitkin ranteen luita pois vedettäessä, ja se 'ääni' tuntui koko kropassa.

Luuydinkoe

Gastroskopia

Katetrin laitto

Myoman poisto alakautta, kun oli semmoisessa kohta missä enemmän tuntoa. Piti pyytää toinen särkylääke. Aikaisemmalla kerralla ei tuntunut lopussa juuri lainkaan, mutta sikäli hyvä toimenpide, ettei tarvi nukuttaa. Lääkärille 10+ suorituksesta.

Kaavinta nukutuksessa.

Vierailija kirjoitti:

Kaavinta nukutuksessa.

Oliko tämä siis fyysisestikin inhottavaa vaiko “vain” psyykkisesti?

Poskionteloiden punkteeraus 18 kertaa yhden talven aikana 1940-50-luvuvun menetelmin.

Vierailija kirjoitti:

Poskionteloiden punkteeraus 18 kertaa yhden talven aikana 1940-50-luvuvun menetelmin.

Millä lailla menetelmät ovat siitä muuttuneet? Kevyt puudutus jollain isolla topsypuikolla jonka jälkeen rusikoidaan rustoon reiät ja pumpataan vettä läpi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Magneettikuvaus, ei sattunut kylläkään mutta vaikka minulla ei ole ahtaan paikan kammoa meinasi paniikki iskeä. 45minuuttia itseni rauhoittelua.

Mulla on yksi kaveri, jolla on kimppu harvinaisia sairauksia, mm. lupus, ja häntä on magneettikuvattu useampaan kertaan. Joskus hänelle oli ilmoitettu, että oli jonkun tietyn paikan kuvaus (en enää muista minkä, mutta kuitenkin niin, että tutkimus kestää max 20 min). Ohjelmaa muutettiinkin lennosta ja kuvattiinkin useita eri paikkoja niin, että koneessa vierähti tunti. Kaverini ei kuitenkaan ollut ehtinyt käydä vessassa ennen tuota ja oli juonut matkalla limsapullon, joten koko tuo tunti kului infernaalisen kusihädän vallassa.

Minustakin on otettu magneettikuvat kolmisen kertaa. Eka kertaa kun otettiin, ei kerrottu kauanko kestää. Tutkimus kesti yllättäen melkein tunnin ja kun on myös ahtaan paikan kammo,  oli se aivan hirveää, kun ei ollut mitään tietoa pääsenkö sieltä koskaan pois. Paniikki kyllä iskee tuollaisessa.  Järjellähän tietysti ymmärtäisi, että  ohi on joskus, mutta  ei siellä järkevä pysty olemaan. Olihan siellä se soittokello, jota olisi voinut painaa, mutta sinnittelin ja pelotti, että jos painan ja ketään ei kuitenkaan tule. Seuraavan kerran, kun jouduin kuvaukseen, pyysin tietynlaista musiikkia ja sitten pyysin, että tietyin väliajoin noin joka 15. minuutti kertovat minulle kauanko vielä menee. Se helpotti huomattavasti, Hoitohenkilökunnan pitäisi kyllä ymmärtää tuollaiset itsekin, vaikkei potilas osaa pyytää.

Rytmihäiriön (SVT) pysäyttäminen lääkkeillä tuntuu siltä, että sydän pysähtyy täysin joksikin 20 sekunniksi. Ehkä se tavallaan oikeastikin tapahtuu. Kuitenkin siinä ihan tajuissaan se on pitkä aika ja ehtii miettiä, että mitä jos... En keksinyt mitään kamalampaa kokemusta eli ilmeisesti saa olla hyvillään ja koputtaa puuta.