Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kuvittelenko vain, mutta lentääkö aika ikävuosien 20-40v välillä?
13.01.2021 |
Lapsena tuntui, ettei peruskoulu lopu ikinä, saati että joskus tulisi täysi-ikäiseksi. Tuntui, että vuodet matelivat eikä sitä koskaan kasvaisi aikuiseksi. Nyt sitten nelikymppisenä ihmettelee, että mihin kummaan viimeiset 20 vuotta on hurahtanut? Aika syntymästä kaksikymppiseksi tuntui loputtomalta ikuisuudelta, mutta väli 20-40v tuntuu suunnilleen samalta kuin nuorena olisi kasvanut 13-vuotiaasta 18-vuotiaaksi. Onko muilla tähän ikään ehtineillä samansuuntaisia kokemuksia?
Kommentit (29)
Serkkuni vaimosta oli juttu paikallisessa lehdessä. Sanoin ymmälläni miehelleni että "50, miten "Maija" (nimi muutettu) voi muka olla 50, Jussihan (serkkuni, nimi muutettu) on vasta jotain 35! " Sitten alon miettiä että ei hitto, serkkupoikahan on minua vanhempi ja minä olen 40. Apua! Miten me ollaan kaikki näin vanhoja! Kukamitämissähäh?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nyt sitten on melko järkyttävääkin ymmärtää, että ei tässä elämässä enää tulekaan saavuttamaan sitä eikä tätä vaan niiden aika olisi ollut jo 15 vuotta sitten.
Justhan sitä kaikki hoki, että mikäs kiire sitä tuossa iässä vielä on, sullahan on aikaa vaikka ja kuinka ja nyt sitten yht'äkkiä sitä aikaa ei enää olekaan.
Tämä on niin totta. Itse en 25-vuotiaana vielä sen vakavammin haikaillut perheen perustamista, vaan ajattelin sen olevan seuraavan 10 vuoden murhe, joten aikaa siis piisaa kaiken sitten tapahtuessa omalla painollaan.
Nyt sitten huomaa olevansa lapseton nelikymppinen ja tiedostaa, että tuskin mitään enää saakaan. Liian nuorena ei halunnut perhettä, koska halusi elää sitä ainutkertaista nuoruuttaan, mutta sitten kaikki ei tapahtunutkaan omalla painollaan ja nyt tuntuu, että on suunnilleen sama vaikka kuolisi ennen viittäkymmentä ikävuotta.
Ikääntyminen tuntuu siltä kuin olisit nuori, viettäisit juuri 18-vuotissyntymäpäivääsi ja sitten aamulla heräät ja joku sanoo sinulle: olet nyt kolmekymppinen ja näyttää sinulle peiliä, josta näkyy vanhentunut naama joka katsoo järkyttyneenä ja ihmeissään ja mietit mitä hittoa täällä tapahtuu?
N33
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitähän tälle voisi tehdä, onko kukaan keksinyt miten saada aika tuntumaan pidemmältä? Olen ahdistunut asiasta :(
Hanki kamala työpaikka ja vaihda niin usein, ettei ehdi kertyä kunnollisia lomia. Takaan, että aika tuntuu pitkältä.
Mistähän se sitten johtuu että vaikka töissä kuinka tuntuu aika matelevan niin silti se muuten menee mahdottoman nopeasti näin +30v
Kalkkikset tääl funtsii tulevaa delaamista. Meitsi ainaki ignooraa moiset höpötykset, ku en oo mikään daiju ja tajuun, et joka vuosi on yhtä pitkä.
Meitsi on 2 vuoden päästä kakskyt vee ja vanhentukaa te köpöt kahes vuodes vaikka sata yearii.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse myös noin nelikymppinen ja jo nyt hirvittää, että minkälaista kyytiä loppuelämä mahtaa mennä.
Vierailija kirjoitti:
Joo, vastahan se vuosituhat vaihtui ja milleniumia jankattiin joka paikassa ja siitäkin jo 20 vuotta mennyt...
Muistan itsekin milleniumin kuin eilisen päivän. Tuntuu uskomattomalta, että tuohon aikaan syntyneet ovat jo parikymppisiä nuoria aikuisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuossa on kyse samasta asiasta kuin siitä, että menomatka tuntuu pidemmältä kuin paluumatka. Menomatkalla näkee nimittäin kaikkea uutta.
Alue: Aihe vapaa
Hanki kamala työpaikka ja vaihda niin usein, ettei ehdi kertyä kunnollisia lomia. Takaan, että aika tuntuu pitkältä.