Lue keskustelun säännöt.
Te suht. hoikat jotka yritätte pudottaa pari kiloa
Vain kahden ja puolen kilon tähden
13.01.2021 |
Olen 165 cm pitkä ja olen painanut koko aikuisikäni 57 kg. Se on tuntunut hyvältä painolta. Urheilen paljon. Ei ole vyötärölihavuutta eikä mitään sellaisia painonhallintaongelmia ole ollut koskaan.
Mutta nyt. Elämäntilanteeni muuttui puolisen vuotta sitten sellaiseksi, että olen alkanut iltaisin nauttia pari lasia viiniä. Usein on myös terveellinen ruoka vaihtunut einesmätöksi. Tai mikä elämäntilanne... itse olen alkanut tällä viisiin lepsuilla. Summa summarum olen lihonut 2 - 3 kg. Urheillut olen aivan entiseen malliin.
Nyt olen tehnyt ryhtiliikkeen noin 1 kk sitten. Alkoholi on jäänyt ja ruokavalio on taas kunnossa. Kuvittelin, että laihdun ihan samantien! Edes vähän. Että osa kiloista on sitä kuuluisaa turvotusta, joka lähtisi heti. Mutta paino ei ole pudonnut yhtään. Missä vika? Pitääkö tätä jatkaa puoli vuotta (tai loppuelämä toki) ennen kuin tuloksia on odotettavissa? Sen verran tässä painon kerryttämisessäkin kesti.
Enhän minä kovin lihava edelleenkään ole, mutta tokihan tämän nyt omassa olotilassa huomaa. Kaikki plösö on tullut takapuoleen ja vyötärölle. Ulkoiluhousut, joissa ennen piti käyttää vyötä, ovat nyt ihan piukeat vatsan kohdalta. Boyfriend-tyyliset farkut ovat ihan kinnit. Tuntuu ja näyttää, että kiloja olisi ainakin 5 enemmän kuin ennen.
Kommentit (50)
Pudotin marras-joulukuun välillä jokusen kilon normaalipainon sisällä (170cm/66,5kg -> 63kg) ihan vaan yksinkertaisesti säntillisellä kalorien laskemisella ja hyötyliikunnan lisäämisellä. Minulle tuo ylempi paino on siis ollut vieläpä se "normaali", joka on pysynyt useamman vuoden. Itsekin loppusyksystä erottuani keksin vaan, että haluan tehdä jotain pientä itselleni, ja ruokaremontti ja pieni kevennys tuntui hyvältä ja voimaannuttavalta ajatukselta.
Lomalla otin vähän rennommin ja onnistuin hankkimaan itselleni sokerikoukun, joten paino on nyt jämähtänyt tuohon 63 kg lukemaan. Tavoitteena pudottaa vielä muutama kilo siihen ihannepainoon 170cm/60kg, mutta mikään hätä ja kiire ei ole.
Noiden tähän mennessä pudotettujen kilojen karistelu kävi kuitenkin yllättävän helposti. Vähän joutui alussa opettelemaan sellaisten ruokien tekemistä, joissa ei ole mitään "ylimääräistä" kalorien muodossa, mutta kuitenkin oikea määrä mm proteiinia ja hiilaria, että treeni kulkee hyvin. Toisinaan olen lisäksi antanut keholle esim 12-16h lepotauon syömisestä pienen paaston muodossa - kuitenkin niin, että päivän energiatarve (miinus 500kcal josta tulee se laihtumiseen tarvittava vaje) tulee täyteen. Mitään varsinaisia cheattipäiviä en ole pitänyt - viikonloppuna tulee luonnostaan urheiltua enemmän, jolloin on "ihan ok" ja myös kalorilaskelmien puitteissa sallittua käydä vaikka Subwayllä tai syödä vähän enemmän herkkuja. Ehkä noin kerran viikossa (esim ennen rankempaa treenipäivää) söin laskennallisen kaloritarpeen täyteen - en kuitenkaan koskaan överisti yli. Ensimmäinen "överiylitys" tapahtui vasta yli kuukauden "diettaamisen" jälkeen jouluaattona, ja siinä vaiheessa sillä yllättäen olikin aineenvaihduntaa vilkastuttava vaikutus.
Saa nähdä, käykö yhtä näppärästi näiden loppukilojen karistelu. Toisaalta, nyt kun olo tuntuu paremmalta omassa kehossa, en ehkä enää halua olla yhtä armoton ja tiukka itseäni kohtaan. Tämäkin on hyvä paino.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt mun on pakko jakaa vinkki. Raakaruoka.
Olen noin 40-vuotias, 160 cm ja paino pysyi mulla siinä 52 kilossa vaikka mitä tein ja liikuin jo työni puolesta valtavasti. Olen aika sirorakenteinen ja näytin mielestäni aina pöhöttyneeltä, rasvaprosenttikin oli aika korkea ja nestettä kertyi kun katsoinkin hiilareita.
Viime keväänä aloitin puolittaisen raakaravinnon syömisen ja elokuussa siirryin siihen 80-prosenttisesti. Esim. hedelmiä menee yli kilo päivässä, joten hiilareita en tosiaan karttele. Aluksi muuttui kehon rasvaprosentti 26.5->21.6 parissa kuukaudessa
Kiitos riittävän nesteen ja kuidun saannin, parina kauniina syyspäivänä elimistöstäni poistui neljä kiloa kuonaa. Se vessassa käymisen määrä oli järkyttävää, nauratti ja vähän pelotti, että mistä galaksista tätä tavaraa oikein puskee. Vyötärönympärys kapeni 65 sentistä 61 senttiin saman tien. Pöhötys hävisi. Koen muutenkin eläväni ihan uudessa kehossa.
Mieheni innostui näkemästään niin, että alkoi myös syödä raakaruokaa. Hänellä homma toimi täysin samoin, tosin kiloja lähti vielä enemmän. Homma on ollut meille niin luonnollista, että tällä jatketaan 4ever. Paino ja muut arvot ovat pysyneet syksystä asti samana, joten en usko kuihtuvani pois vaan löytäneeni oman optimaalitilani.
Korostan vielä, etten ole ehdoton raakaruokailija, vaan se 10-20% muuta voi olla joskus vaikka sushia tai pizza, pihvi tai lohipala.
Miten/mitä siis käytännössä syöt?
Ensinnäkään en laskeskele kaloreita. Aloitellessani tätä elämäntapaa selvitin kylläkin keskimääräisen päiväni ravintosisällöt ja huomasin, että saan raakaruuasta kaiken tarvitsemani, itse asiassa paremmin kuin perusruokavaliolla. On ollut tosi kiinnostavaa ottaa selvää, mitä ravinteita mistäkin ruuista saa.
Aamulla juon kahvia vahvalla soijaproteiinimaidolla (siitä saa 10g proteiinia). Teen 1,5 litraa vihersmoothieta, johon lykkään hedelmien lisäksi lehtikaalia, salaattia, persiljaa, krassia, kiinankaalia, selleriä, omenaa, päärynää, kiiviä, tyrniä tms. Sitten vielä proteiinilisä kuten hampunsiemen (siitä saa myös omegoita), maapähkinävoi tai pellavarouhe. Otan lusikallisen jotain hyvää öljyä.
Välipaloina smoothieita, hummusta, vihannestikkuja, siemennäkkäriä ja pähkinöitä. Päivällisenä salaattia, smoothieta, merileväwrappeja tms, tai joskus vaikka se pizza. Juon vettä ja yrttiteetä.
Illalla syön mielelläni "kylmää keittoa": lehtikaalia, salaattia, paprikaa, selleriä, korianteria, tomaattia tms blenderiin, ja taas jotain kasviprotskua mukaan. Saatan juoda myös proteiinisoijaan tehdyn raakakaakaon ja ottaa taas öljylusikallisen. Jos on sellainen fiilis, juon oluen. Kerran pariin viikkoon paistan pihvin ja höyrytän kasviksia sen kaveriksi.
Mä en pystyis elämään tuollaisella ruokavaliolla, mieluummin vaikka sitten kaksi ylimääräistä kiloa. En haluaisi syödä pääasiassa nestemäistä ruokaa ja kylmiä annoksia. Lisäksi ruoanlaitto on hyvä tapa irrottaa aivot työn suorittamisesta ja rakastan kokeilla uusia reseptejä ja makuja, ruoka on suuri nautinto minulle. Lisäksi kunnolliset raaka-aineet ovat tärkeät ja yritän tehdä mahdollisimman paljon kasvisruokaa ja kalaa, jotta söisimme hyvää ja terveellistä ruokaa.
Mutta en mollaa, jokainen syököön oman hyvinvointinsa mukaisesti ja kiitos, että kerroit lisää ruokavaliostasi. Ja ehkä tuota voisi kokeilla jonkilaisena kuurina lomien jälkeen, kun elintavat ovat olleet retuperällä viikon parin ajan.
Kiitos kivasta vastauksestasi ap!
Haluaisin vielä lisätä, että smoothieni ovat enemmänkin pureskeltavia kuin nestemäisiä, ja "kylmät" ruokani ovat huoneenlämpöisiä. Olen jo ennen raakaruokailuani karttanut niin kylmiä kuin kuumia ruokia, joten tämä tuntuu minulle parhaalta mahdolliselta tavalta syödä.
Myös se on sanottava, että vasta raakaruokailun myötä olen innostunut kokkaamisesta ja olen tänä vuonna viettänyt enemmän aikaa keittiössä kuin viiteen viime vuoteen yhteensä. Menetelmät vaan ovat eri kuin ennen. Lisäksi olen tutustunut varmaan pariinkymmeneen uuteen vihannekseen ja toiseen mokomaan ruokalajeja, joita kokeilen innolla. Kuvaus päivästäni oli vain karkea yleistys, että sen jaksaisi lukea. En jaksanut alkaa kertoa hapattamisesta, mitä kaikkea blenderillä tai kuivurilla voi taikoa jne.
Listaltani jäi myös puuttumaan se, että kalaa meilläkin syödään paljon, kunhan mies pääsee taas kalastamaan. Nyt on pakko korvata ilmainen kuha kaupan lohella toisinaan. Sitä söisin enemmän, ellei siitä tulisi niin pahoja refluksioireita. Oikeastaan refluksi olikin syy siihen, miksi raakaruokailuun alunperin päädyin.
Toivon, että löydät itsellesi sopivan keinon keventää oloa ja syödä niin, että tunnet olosi terveeksi. Kivaa vuoden alkua!
Ap tässä. Syön tosiaan varmaan liian paljon hiilareita. Leipänä on aina ruisleipä ja pastan valitsen täysjyvää, mutta silti: tykkään leivästä, perunasta, riisistä ja pastasta paljon.
Yritän skarpata. Haluan mahtua niihin farkkuihini! Kuten tuossa joku mainitsikin, puntari ei ole se juttu, vaan vaatteet. Ei mua haittaa vaikka painaisin yli 60 kg kunhan vyötärö olisi yhtä sutjakka kuin se oli vielä viime elokuussa...
Mulle kävi juuri noin. Olen ollut aina hoikka ja neljänkympin jälkeen alkoi paino nousta. Sain tiputettua 5 kg helposti, mutta sitten ne viimeiset kolme kiloa on olleet tiukassa. Liikun paljon ja oli pt, joka just neuvoi kans syömään säännöllisesti. Ei auttanut mitään ja kilot vaan roikkui vatsalla. Lopulta pistin itseni tiukalle dietille, kaikki sokeri pois, ei juuri valkoista viljaa, paljon vihanneksia ja vähän ruokaa. Nyt näyttää siltä, että ne pari viimeistä kiloa on läheneet viimein, vielä pidän tätä tiukkaa kuria yllä. Olisiko ikään ja aineenvaihdunnan hidastumiseen liittyvä juttu? Liikunta ei mulla auttanut, vaikka sitä oli joka päivä ja ravinto terveellistä, piti tehdä radikaali muutos.
Normaali syöminen ja normaali paino -> lisäenergia ja sen varastoituminen -> normaaliin syömiseen palaaminen, energiaa ei kerry enää liikaa mutta aiemmin kerrytetty energia pysyy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
I feel you sister! Minulla sama urakka, pitäisi saada 3 kg tiputettua ja ikää 46 vuotta. Olen tiputtanut jo 5 kg eikä ole ollut helppoa. Yritän tehdä tämän pitkäjänteisesti ja järkevästi pienellä päivittäisellä energiavajeella.
Ruokia pitää vahtia kuin haukka! 1-2 epähuomiossa nautittua voileipää voi pilata päivän kalorivajeet ja siinäpä sitä taas ollaan.
Urheilen ja olen lihaksikas, joten peruskulutus on varmasti kunnossa, mutta ylimääräisestä rasvasta on vaikea päästä eroon.
Minä suosittelen viikottaisia punnituksia ja mittauksia. Silloin näkee mikä on tilanne ja pystyy tarttumaan toimeen, jos mitat ovat kasvamaan päin.
Tsemppiä.
Huomautus: Suurin osa ihmisistä ei osaa liikkua sellaisella intensiteetillä, että liikunnasta olisi (esim) ulkoilman raikkauden lisäksi muuta iloa.
Toisin sanoen: Kynnys jää ylittämättä, käsiä kyllä heilutellaan. Epäilen saman yltävän myös ruokailutottumuksiin: Miinuskaloreilla ei nimittäin kukaan liho.
Täkynä: Elää voi vaikka pelkällä ranskanleivällä tai sitten porkkanalla. Ei varmasti mukavaa, saati tee aivoille hyvää pitkäkestoisesti, mutta rivien välistä voi lukea pointin.
Uudestaan tsemppiä, purilaismallin hengessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tsemppiä.
Huomautus: Suurin osa ihmisistä ei osaa liikkua sellaisella intensiteetillä, että liikunnasta olisi (esim) ulkoilman raikkauden lisäksi muuta iloa.
.
Näin on. Onneksi nyt pääsee hiihtämään. Eilen tunnin hiihtolenkki, 570 kcal. Tunti kävellen 250-300 kcal, sauvakävellen voin päästä 400 kcal jos juoksen alamäet.
HEP! Täällä sama ongelma.
Olen 32 vuotias, 165cm pitkä ja painan 55kg. Syksyllä painoin vielä 53kg ja siinä painossa oon monet vuodet ollu. En tiedä, en oikeasti tiedä mitä nyt on tapahtunut. Mielestäni syön ja liikun samalla tavalla. En liiku mitenkään paljoa, mutta en ole aiemminkaan niin tehnyt. En tiedä, voisiko ikä jotenkin vaikuttaa? Jotain tälle pitäisi tehdä, koska tosiaan esim. farkut kiristää ja vyötärölle tulee housujen reunustalle jenkkakahvat. Oi kyllä, kyllä tulee. Sen takia käytänkin nyt löysiä paitoja.
Jos joku keksii, niin kertokaa. Vettä ainakin voisin alkaa juoda enemmän!
Mä en pystyis elämään tuollaisella ruokavaliolla, mieluummin vaikka sitten kaksi ylimääräistä kiloa. En haluaisi syödä pääasiassa nestemäistä ruokaa ja kylmiä annoksia. Lisäksi ruoanlaitto on hyvä tapa irrottaa aivot työn suorittamisesta ja rakastan kokeilla uusia reseptejä ja makuja, ruoka on suuri nautinto minulle. Lisäksi kunnolliset raaka-aineet ovat tärkeät ja yritän tehdä mahdollisimman paljon kasvisruokaa ja kalaa, jotta söisimme hyvää ja terveellistä ruokaa.
Mutta en mollaa, jokainen syököön oman hyvinvointinsa mukaisesti ja kiitos, että kerroit lisää ruokavaliostasi. Ja ehkä tuota voisi kokeilla jonkilaisena kuurina lomien jälkeen, kun elintavat ovat olleet retuperällä viikon parin ajan.