Lue keskustelun säännöt.
Onko muita, joita vähän häiritsee se, että pidetään usein huomattavasti nuorempana?
12.01.2021 |
Oon aika usein saanut kuulla, että mun arvioidaan huomattavasti nuoremmaksi kuin oikeasti olen. Mulle tulee usein tästä mieleen, että vaikutanko sitten jotenkin lapselliselta. Varsinkin nuorempana ärsytti, kun tuntui, että aina tytötellään. Omasta mielestäni en näytä mitenkään erityisen nuorelta, vaan ihan ikäiseltäni.
Kommentit (47)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuoruus on vika, jonka aika korjaa. Myös nuoren näköisyys.
En muuten ole ikinä nähnyt oikeasti nuoren näköistä yli 40-vuotiasta.
Minä luulen, että kaikki ei vaan osaa katsoa niitä iän merkkejä. Riittää kun olet lyhyt, iloinen ponnaripää ja tyttömäinen kasvonpiirteiltäsi, niin joidenkin silmissä nelikymppisenkin iästä tippuu liki kymmenen vuotta pois. Noiden edellämainittujen lisäksi mun iästä on tehty johtopäätöksiä myös mun lasten ikien perusteella. Olen saanut lapseni myöhään ja mun ikäisillä yleensä nuorimmatkin ovat jo teinejä.
Mä voin omasta puolestani sanoa, että en ole lyhyt (170 cm) enkä kyllä mielestäni kasvonpiirteiltäni erityisen tyttömäinen. Tai kait tuokin on katsojan silmässä.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itseltäni kysyttiin kaupassa henkkareita kun ostin pari olutta. Onko se hyvä vai huono asia? t. 40v mies
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on tähän vastaus. Jos sinulle sanotaan vaikka kymmenen kertaa, että joku on luullut sinua nuoremmaksi, niin ainakin yhtä monta kertaa sinua on luultu vanhemmaksi. Sitä vain ei tuoda ilmi sosiaalisten normien vuoksi siten, kuin nuoremmaksi luulemista. Siksi syntyy harha, että sinua luullaan nuoremmaksi.
Ei me kuule tyhmiä olla. Kun meille tulee töihin uusi ihminen, käyn joka kerta saman keskustelun:
-miten sulla voi olla teini-käinen lapsi?
-olen nelikymppinen.
- voi kauhee, mä luulin korkeintaan kolmekymppiseksi jne.
Joka kerta. Samanikäiset kollegani eivät käy samaa keskustelua.
Se on oikeasti useammin ärsyttävää kuin imartelevaa. Ei sellaista kuvittele.
Mistä tiedät, etteivät käy? Tiedätkö kaikki heidän keskustelunsa? Minäkin kuulen tuollaista usein. Samoin suurin osa tuttavistani. Yllättävän yleistä se on. En silti oleta olevani ikäistäni nuoremman näköinen, eikä minua hämmennä ollenkaan. Ihan sosiaalista vuorovaikutusta se on vain.
On pidetty aina nuorempana kun oikeasti on. Ärsyttää ja paljon! Koskaan ei ole oikean ikäinen! Nyt olen piakkoin 57 vuotta, mutta useimmat ihmiset veikkaavat n. 40-vuotiaaksi. Olen huomannut, että pienikokoisia pidetään usein nuorempina ja minä olen. Olen perinyt rasvoittuvan ihon ja korkeaposkisen naamataulu. Ns. naururypyt löytyy silmäkulmista, muuten iho on aika sileä. Syön karkkia joka päivä, yksi tuttu väitti, että sen vuoksi näytän nuorelta kun olen syönyt niin paljon lisäaineita ja säilöntäaineita! Olen ollut normaalipainoinen lähes koko ikäni, ehkä silläkin on vaikutusta! En harrasta liikunta, mutta luonnostaan oon silleen jäntevä. Eiköhän tässä seuraavan 10 vuoden aikana saada muut kiinni, joten sitä odotellessa.
Loukkaannuin näistä kommenteista kolmekymppiseksi asti. Sen jälkeen olen pitänyt kohteliaisuutena. Nyt viisikymppisenä minua ei arvioida enää ikäistäni nuoremman näköiseksi. Hyvä näin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Häiritsee. 20-vuotiaana ei haitannut kun pidettiin muutamaa vuotta nuorempana, sanoin vain hymyillen että no ainakin tästä on hyötyä vanhempana kun näytän nuoremmalta. Kohta olen 30-vuotias ja minua pidetään edelleen lukioikäisenä. Töissä tytötellään ja esimerkiksi pitäisi näin nuorena jaksaa tehdä työkavereiden työt ja kun sanon että ette vielä voi noin huonossa kunnossa olla kun meillä ikäeroa pari vuotta niin ihmettely alkaa, minulla ei myöskään ole "oikeaa vakavaa" parisuhdetta koska olen niin nuori. Ja onhan näitä juttuja enemmänkin jos jaksaisi muistaa.
Kyllä on tullut mietittyä mikä minussa antaa noin nuoren vaikutelman. En ole pieni enkä siro, en lapsellinen, en hyväuskoinen tai naiivi, en ujostele, olen asiallinen, kerron mielipiteeni, olen rauhallinen.
Minä luulen, että kaikki ei vaan osaa katsoa niitä iän merkkejä. Riittää kun olet lyhyt, iloinen ponnaripää ja tyttömäinen kasvonpiirteiltäsi, niin joidenkin silmissä nelikymppisenkin iästä tippuu liki kymmenen vuotta pois. Noiden edellämainittujen lisäksi mun iästä on tehty johtopäätöksiä myös mun lasten ikien perusteella. Olen saanut lapseni myöhään ja mun ikäisillä yleensä nuorimmatkin ovat jo teinejä.