Millaisessa siivossa keittiösi on juuri nyt?

Aina siisti. 

Kaksi aikuista, kaksi teiniä ja kaksi koiraa. Kaikki kotona, etätöissä ja etäkoulussa.

Keittiössä on liki aina tiskiä, liki aina on ruoanlaitto menossa ja koko ajan jotain.

Normaaliarjessa ei ole samanlaista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi mun mies ei siivoa keittiöö?! 😭 Täyttää ja tyhjentää tiskikoneen, mutta siinä kaikki. Ei pyyhi tasoja, pöytää ja muita ryönääntyviä paikkoja, kuten tiskikoneen kansi ja jääkaapin ovi, ei pese altaita, ei imuroi tai lakaise muruja, ei vie roskia. Saatikka että pesisi joskus jääkaapin, roskiskaapin, mikron, lieden, liesituulettimen...

Miksi valitsit mieheksesi vätyksen ? Ei varmaan ole tullut yllätyksenä, että ei siivoa.

Tämä on kyllä niin kulahtanut oletus, että keksisitte jo uuden. Tässäkään tapauksessa ei pitänyt paikkaansa. Ja toiseksi tyrmistyttää joka kerta, miten tylysti naiset vastaa toisilleen. Oisko joku tsemppi tai neuvo ollut mitään?

Meillä on aina siisti keittiö. No, jos leivon jotain, niin hetken voi olla sekaisin, mutta muuten ei.

Siisti se on, astianpesukone käy ahkerasti ja tiskirätit vaihdetaan usein. Tasot pyyhin suihkutettavalla mangonhajuisella puhdistusaineella.

Vierailija kirjoitti:

Mä oon aina ihmetellyt ihmisiä, jotka pystyy tiskaamaan heti ruuan jälkeen. Mä kun syön, nii useimmiten tuntuu ku joku ois lyöny pesäpallomailalla. Kauhea uupumus tulee, enkä voi muuta ku mennä sohvalle makaa ja oottaa että olo tasoittuu, en todellakaan jaksa alkaa heti hääräämään keittiössä. Kroppa on jotenki nii herkkä 🤔 ja kyllä, koitan syödä säännöllisesti max 3-4h välein, välttää liikoja hiilareita ja syödä sopivan kokoisia annoksia. Sokerirasituskin on vasta tehny ja kaikki ok. Silti tulee se valtava uupumus.

Eikö sinulla ole tiskikonetta? Hanki vaikka sellainen tasolla pidettävä, jos keittiöön ei mahdu tavallista 40 tai 60cm konetta.

Meillä näköjään lapsetkin ovat sisäistäneet säännön - siivoa heti jälkesi. Huomasin sen eilen, kun pyysin kuopusta raastamaan porkkanoita. Kun oli kuorinut porkkanat, laittoi roippeet biojäteastiaan. Kun raastanut, meni raastin tiskikoneeseen ja pyyhkäisi talouspaperilla roiskeet biojätteeseen.

Tiskattavaa on yleensä vain paistinpannu ja sekin pestään vain kuumalla vedellä ja kuivataan talouspaperilla. Kaikki muu menee konepesuun. Lasten tehtävä on pöydän kattaus ja jälkien siivous.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi mun mies ei siivoa keittiöö?! 😭 Täyttää ja tyhjentää tiskikoneen, mutta siinä kaikki. Ei pyyhi tasoja, pöytää ja muita ryönääntyviä paikkoja, kuten tiskikoneen kansi ja jääkaapin ovi, ei pese altaita, ei imuroi tai lakaise muruja, ei vie roskia. Saatikka että pesisi joskus jääkaapin, roskiskaapin, mikron, lieden, liesituulettimen...

Miksi valitsit mieheksesi vätyksen ? Ei varmaan ole tullut yllätyksenä, että ei siivoa.

Tuliko sinulle hyvä mieli, kun pääsit heti aamusta tölväisemään? Nyt varmaan hyriset tyytyväisyydestä ja mietit seuraavaa ilkeää kommenttia, minkä pääset kirjoittamaan jollekin toiselle.

Vierailija kirjoitti:

Tasot siistit, tiskit koneessa. Muruja ei tasoilla ole mutta allas pitäisi varmaan pestä ja liesi kanssa. Roskiskaappi pursuaa. Mutta yleisilme täytyy olla siisti koska keittiö on käytännössä olohuoneessa, niin pieni tila että pakko pitää siistinä. Onneksi on aamiaiskaappi jonka oven taakse voi tunkea kaiken sälän, se kaappi onkin sitten vähän pommin jäljiltä.

Minulla oli sama tilanne oman roskiskaapin kohdalla, mutta sain sen siivottua ennen joulua. Sieltä löytyi muovipuseejakin niin paljon, että niistä tuli yksi muovipussi täyteen. Yhden kassillisen verran tavaraa lähti roskiin. Nyt se on niin siisti, että käyn välillä ihan huvikseni sitä katsomassa.

Olen oppinut, että kannattaa muistaa myös ruokaa laittaessa sama sääntö kuin siisteyden ylläpidossa eli tuo tullessa, vie mennessäs. Kun aina laittaa käyttämänsä tavaran takaisin tai pyyhkäisee aiheuttamansa tahran tai laittaa vaikka sen desin mitan heti koneeseen, niin sotkua ei yksinkertaisesti tule. Ja lapsiperheen keittiörempassa kannattaa asentaa kaksi tiskikonetta vierekkäin. Jää kaappiin laittokin välistä.

Aivan hirveässä kunnossa. Roskia, homeisia astioita, jääkaappia en ole avannut kuukausiin, lattialla ties mitä, lieden päällä kattiloita, roskia, homehtunut kurkku ja kahvipaketti (juu, sulakkeet on pois päältä) ja roskakaappi ei ole mahtunut kiinni ties kuinka pitkään aikaan. Laitoin astioita likoamaan että saisin ne pestyä, mutta siinä ne vieläkin ovat kuukausi myöhemmin. Onneksi asun yksin ja omakotitalossa, eli tästä ei kärsi muut kuin minä. Keittiön oven avaaminenkin itkettää ja olen vaan vältellyt koko ylivoimaista katastrofia. En oikeasti tiedä miten saan tuon siistiksi tai edes siihen kuntoon että sitä voisi käyttää keittiönä. Ei ole ketään kenet kehtaisi pyytää apuun, eikä ammattilainenkaan tunnu hyvältä vaihtoehdolta. Hävettää ja ahdistaa. Onneksi koronan takia ei ole ketään tulossakaan kylään, mutta vaikuttaahan tuo omaan mielialaankin. Pitäisi vain aloittaa, mutta mistä ja millä voimilla? Töissä olen asiallinen, siisti ja hoidan työni hyvin. Tuo keittiö on sitten kuin joku sivupersoona, joka vain makaa ja on. Itkettää kun ei saa aikaiseksi.

Muuten siistiä, mutta tiskikoneessa puhtaat astiat ja aamupala-astiat odottaa pääsyä koneeseen. 

Siisti, tasoilla ei ole ylimääräistä tavaraa ja ovat puhtaat, altaat samoin. Roskiskaappi on myös siisti ja järjestyksessä. Yksin asuvana järjestyksen pito on helppoa.

Siivosin pakastinjääkaapin taustan viime viikonloppuna samalla kun sulatin, ihmeesti ei ollut kertynyt paljoa pölyä, ehdin jo pelätä, koska ei ole tullut katsottua muutamaan vuoteen, lieden sentään joutuu pesun vuoksi vetämään ulos useammin vaikka onkin niin inha homma tehdä.  

kannattaa aina siivota heti, on paljon kivempi olla kotona kun on siistiä!

Vierailija kirjoitti:

Aivan hirveässä kunnossa. Roskia, homeisia astioita, jääkaappia en ole avannut kuukausiin, lattialla ties mitä, lieden päällä kattiloita, roskia, homehtunut kurkku ja kahvipaketti (juu, sulakkeet on pois päältä) ja roskakaappi ei ole mahtunut kiinni ties kuinka pitkään aikaan. Laitoin astioita likoamaan että saisin ne pestyä, mutta siinä ne vieläkin ovat kuukausi myöhemmin. Onneksi asun yksin ja omakotitalossa, eli tästä ei kärsi muut kuin minä. Keittiön oven avaaminenkin itkettää ja olen vaan vältellyt koko ylivoimaista katastrofia. En oikeasti tiedä miten saan tuon siistiksi tai edes siihen kuntoon että sitä voisi käyttää keittiönä. Ei ole ketään kenet kehtaisi pyytää apuun, eikä ammattilainenkaan tunnu hyvältä vaihtoehdolta. Hävettää ja ahdistaa. Onneksi koronan takia ei ole ketään tulossakaan kylään, mutta vaikuttaahan tuo omaan mielialaankin. Pitäisi vain aloittaa, mutta mistä ja millä voimilla? Töissä olen asiallinen, siisti ja hoidan työni hyvin. Tuo keittiö on sitten kuin joku sivupersoona, joka vain makaa ja on. Itkettää kun ei saa aikaiseksi.

Tuollaisessa tilanteessa on vaikea päästä asian kanssa eteenpäin. Yksi keino voisi olla, että teet joka päivä jonkun asian keittiössä. Peset yhden kattilan, viet jonkun roskamäärän tms ja sitten olet tehnyt sen päivän osuuden ja jatkat seuraavana päivänä jonkun osuuden. Tuntuu ärsyttävältä ja ahdistaa, kun tulosta tulee hitaasti, mutta se tulee sieltä sitten pikkuhiljaa kuitenkin. Nyt kun et kykene tekemään mitään sotkuinen keittiö hallitsee olemistasi ja ajatuksiasi varmaan aika paljon?

Tällaisiin tilanteisiin liittyy usein voimakas häpeä (miksi en pysty, pitää pysty muutkin pystyvät, olen huonompi) ja ahdistus ja kun tilanne jatkuu,, sitä lamaantuu, eikä kykene aloittamaan.

Haluan valaa sinuun uskoa, että tilanne korjantuu. Olen itse aika vaikeasta sotkusta saanut kodin kuntoon  ja se tuntui mahdottomalta, mutta onnistui. Juurikin paloittelmalla ja tekemällä edes pieni asia joka päivä. Elämä on joskus monistakin eri syistä liian rankkaa ja ahdistus näkyy sitten vaikka näin, ettei kykene aloittamaan siivoamaista.

Jos sinulla on joku läheinen, jolle kehtaisit kertoa tilanteen ja pyytää avuksi, se voisi auttaa. Niin ei ole kuitenkaan pakko ollenkaan tehdä. Muista tämä: teko katkaisee tunteen. Kun teet jotain - vaikka vähänkin - niin olosi helpottuu.  Ja kun toistat tekemällä joka päivä palasen jotain, niin tulee useita lamaannuksen ja pahan olon katkoksia ja sitten ajan kanssa saat elämästäsi ja kodistasi paremman otteen. :)

Hei, nyt kyllä tarvitset jo todellakin apua, ota yhteyttä esim. siivous ja kotipalveluun, vaikutat masentuneelta, tai jos joku läheisesi voisi auttaa sinua, saat myös kotitalous vähennystä siivouspalvelulta, tsemppiä sinulle!!!

Vierailija kirjoitti:

Kaksi aikuista, kaksi teiniä ja kaksi koiraa. Kaikki kotona, etätöissä ja etäkoulussa.

Keittiössä on liki aina tiskiä, liki aina on ruoanlaitto menossa ja koko ajan jotain.

Normaaliarjessa ei ole samanlaista.

Voin kuvitella. Normaalistikin teinejä saa olla ruokkimassa koko ajan. Saati jos eivät ole koulussa, eivät harrasta, eikä uloskaan voi mennä normaalisti.

Tasot pyyhin aamulla, mutta siinä on nyt muutama aamupalalta jäänyt astia ja lasagnevuoka josta otin juuri lounasta. Yhdellä nurkalla lisäksi sekalaista sälää: lapsen ruokalappu, kynsilakkaa, puhelimen latureita, miehen puukko, ponnareita, teippirulla. Siinä on semmoinen kohta johon on kätevä ohikulkiessaan laskea tavaraa niin siihen tahtoo aina kertyä jotain.

Ihan järkyttävä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aivan hirveässä kunnossa. Roskia, homeisia astioita, jääkaappia en ole avannut kuukausiin, lattialla ties mitä, lieden päällä kattiloita, roskia, homehtunut kurkku ja kahvipaketti (juu, sulakkeet on pois päältä) ja roskakaappi ei ole mahtunut kiinni ties kuinka pitkään aikaan. Laitoin astioita likoamaan että saisin ne pestyä, mutta siinä ne vieläkin ovat kuukausi myöhemmin. Onneksi asun yksin ja omakotitalossa, eli tästä ei kärsi muut kuin minä. Keittiön oven avaaminenkin itkettää ja olen vaan vältellyt koko ylivoimaista katastrofia. En oikeasti tiedä miten saan tuon siistiksi tai edes siihen kuntoon että sitä voisi käyttää keittiönä. Ei ole ketään kenet kehtaisi pyytää apuun, eikä ammattilainenkaan tunnu hyvältä vaihtoehdolta. Hävettää ja ahdistaa. Onneksi koronan takia ei ole ketään tulossakaan kylään, mutta vaikuttaahan tuo omaan mielialaankin. Pitäisi vain aloittaa, mutta mistä ja millä voimilla? Töissä olen asiallinen, siisti ja hoidan työni hyvin. Tuo keittiö on sitten kuin joku sivupersoona, joka vain makaa ja on. Itkettää kun ei saa aikaiseksi.

Tuollaisessa tilanteessa on vaikea päästä asian kanssa eteenpäin. Yksi keino voisi olla, että teet joka päivä jonkun asian keittiössä. Peset yhden kattilan, viet jonkun roskamäärän tms ja sitten olet tehnyt sen päivän osuuden ja jatkat seuraavana päivänä jonkun osuuden. Tuntuu ärsyttävältä ja ahdistaa, kun tulosta tulee hitaasti, mutta se tulee sieltä sitten pikkuhiljaa kuitenkin. Nyt kun et kykene tekemään mitään sotkuinen keittiö hallitsee olemistasi ja ajatuksiasi varmaan aika paljon?

Tällaisiin tilanteisiin liittyy usein voimakas häpeä (miksi en pysty, pitää pysty muutkin pystyvät, olen huonompi) ja ahdistus ja kun tilanne jatkuu,, sitä lamaantuu, eikä kykene aloittamaan.

Haluan valaa sinuun uskoa, että tilanne korjantuu. Olen itse aika vaikeasta sotkusta saanut kodin kuntoon  ja se tuntui mahdottomalta, mutta onnistui. Juurikin paloittelmalla ja tekemällä edes pieni asia joka päivä. Elämä on joskus monistakin eri syistä liian rankkaa ja ahdistus näkyy sitten vaikka näin, ettei kykene aloittamaan siivoamaista.

Jos sinulla on joku läheinen, jolle kehtaisit kertoa tilanteen ja pyytää avuksi, se voisi auttaa. Niin ei ole kuitenkaan pakko ollenkaan tehdä. Muista tämä: teko katkaisee tunteen. Kun teet jotain - vaikka vähänkin - niin olosi helpottuu.  Ja kun toistat tekemällä joka päivä palasen jotain, niin tulee useita lamaannuksen ja pahan olon katkoksia ja sitten ajan kanssa saat elämästäsi ja kodistasi paremman otteen. :)

Kaunis viesti!

Kannustan itsekin tekemään joka päivä ihan vain jotain pientä. Laita vaikka muutama lempilaulu soimaan ja teet niiden aikana sen, mitä teet. Aloita keräämällä vaikka roskia isoon jätekassiin ja viet lopuksi kassin roskikseen, kun viimeinen kertosäe alkaa. Se on jo tosi hyvä saavutus!