Älypuhelimesta luopuminen
Tätä siis mietin.
Olen 33v kahden lapsen äiti. Lapset harrastaa ja niihin liittyvät whatsapp-ryhmät laulaa aamusta iltaan. Wilma on tarkistettava joka päivä. Työsähköposti on aktiivisesti käytössä (tosin miksi se pitää tarkistaa monta kertaa päivässä?!). Uutiset luen puhelimesta.
Onko kukaan luopunut älypuhelimesta? Onnistuuko käytännössä enää vai jääkö yhteiskunnan ulkopuolelle?
Kommentit (74)
Minulla on älypuhelin 3 vasta. En luopuisi.
- whats uppi super hyvä
- fb voi jutella kaukana asuville netikuukausi hinnalla
- mullisti harrastuksen ei tarvitse fyysistä harrastuslehteä, kyn netissä niitä on pilvin pimein.
- ei tartte erikseen maksaa tietokoneesta.
- voi hoitaa asiat puhelimellakin.
Pieniruutuista kosketusnäytöllistä älypuhelinta on tavattoman köpelö käyttää verrattuna tietokoneeseen jossa on monen kymmenen tuuman ruutu, näppäimistö ja hiiri.
Kyllähän siitä kannattaa luopua, jos on liikaa addiktoitunut ja se häiritsee normielämää. Kohtuukäyttäjänä ei ole tällaista ongelmaa, että älypuhelimesta pitäisi kokonaan luopua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä päätös! Itse luovuin omastani syksyllä. En ollut itse mitenkään riippuvainen, oikeastaan hankinkin älypuhelimen vain whatsapp-painostuksen takia. Jossain kohtaa mulla keitti yli, miten siitä on tullut täysin hyväksyttävää, että oli ihan ok alkaa kaivella kuvia tai "googlettaa äkkiä" jotain jopa kahvipöydässä. Mihinkään et voi mennä ilman, että kysytään "onko sulla meidän äppiä?"
Marssin sitten Verkkokauppaan ja ostin Nokia 105:sen. Siinä on kaikki mitä tarvitsen - puhelut, tekstarit ja herätyskello. Bonuksena radio.
Nettiasiat voi kaikki hoitaa läppärillä. Mullakin on kaverit ulkomailla, mutta kommunikointi onnistuu silti esim facebookin messengerin kautta. Soittelemme myös ihan normipuhelimella.
Miten tuo puhelimen uusiminen sitten elämääsi muutti? Jos ongelma oli *muiden* kännykän käyttö ja tuo appin kysely, onko nämä nyt jääneet pois?
Mulla on Huawei PSmart ja siinäkin on kaikki luettelemasi ominaisuudet. Ja voin sanoa kaikille, että pidän siinä Ultra-akunsäästöä päällä, niin efekti on sama kuin, että minulla olisi uusi näppäinpuhelin, ekologisempaa vain.Jotenkin elämä _on_ parempaa. Vaikea selittää. Ainakaan en itse ole osa tuota älypuhelinpsykoosia. Olen vähemmän ahdistunut, kun istun vaikka bussissa ja voin kaivaa kirjan tai neuletyön esiin, kun muut tuijottavat zombeina niitä puhelimiaan.
Jos älypuhelin esti sinua ottamasta kirjaa tai neuletyötä esiin bussissa, niin huomaatko nyt, että sinun oma älypuhelimen käyttösi oli ongelma, ei niiden muiden?
Samaa ihmettelin, että miten se älypuhelin estää sitä kirjaa lukemasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä päätös! Itse luovuin omastani syksyllä. En ollut itse mitenkään riippuvainen, oikeastaan hankinkin älypuhelimen vain whatsapp-painostuksen takia. Jossain kohtaa mulla keitti yli, miten siitä on tullut täysin hyväksyttävää, että oli ihan ok alkaa kaivella kuvia tai "googlettaa äkkiä" jotain jopa kahvipöydässä. Mihinkään et voi mennä ilman, että kysytään "onko sulla meidän äppiä?"
Marssin sitten Verkkokauppaan ja ostin Nokia 105:sen. Siinä on kaikki mitä tarvitsen - puhelut, tekstarit ja herätyskello. Bonuksena radio.
Nettiasiat voi kaikki hoitaa läppärillä. Mullakin on kaverit ulkomailla, mutta kommunikointi onnistuu silti esim facebookin messengerin kautta. Soittelemme myös ihan normipuhelimella.
Miten tuo puhelimen uusiminen sitten elämääsi muutti? Jos ongelma oli *muiden* kännykän käyttö ja tuo appin kysely, onko nämä nyt jääneet pois?
Mulla on Huawei PSmart ja siinäkin on kaikki luettelemasi ominaisuudet. Ja voin sanoa kaikille, että pidän siinä Ultra-akunsäästöä päällä, niin efekti on sama kuin, että minulla olisi uusi näppäinpuhelin, ekologisempaa vain.Jotenkin elämä _on_ parempaa. Vaikea selittää. Ainakaan en itse ole osa tuota älypuhelinpsykoosia. Olen vähemmän ahdistunut, kun istun vaikka bussissa ja voin kaivaa kirjan tai neuletyön esiin, kun muut tuijottavat zombeina niitä puhelimiaan.
Jos älypuhelin esti sinua ottamasta kirjaa tai neuletyötä esiin bussissa, niin huomaatko nyt, että sinun oma älypuhelimen käyttösi oli ongelma, ei niiden muiden?
Samaa ihmettelin, että miten se älypuhelin estää sitä kirjaa lukemasta.
Paperisia pokkareita ei enää juuri julkaista, koska ihmiset ovat alkaneet lukea kirjat älypuhelimen äppien avulla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä päätös! Itse luovuin omastani syksyllä. En ollut itse mitenkään riippuvainen, oikeastaan hankinkin älypuhelimen vain whatsapp-painostuksen takia. Jossain kohtaa mulla keitti yli, miten siitä on tullut täysin hyväksyttävää, että oli ihan ok alkaa kaivella kuvia tai "googlettaa äkkiä" jotain jopa kahvipöydässä. Mihinkään et voi mennä ilman, että kysytään "onko sulla meidän äppiä?"
Marssin sitten Verkkokauppaan ja ostin Nokia 105:sen. Siinä on kaikki mitä tarvitsen - puhelut, tekstarit ja herätyskello. Bonuksena radio.
Nettiasiat voi kaikki hoitaa läppärillä. Mullakin on kaverit ulkomailla, mutta kommunikointi onnistuu silti esim facebookin messengerin kautta. Soittelemme myös ihan normipuhelimella.
Miten tuo puhelimen uusiminen sitten elämääsi muutti? Jos ongelma oli *muiden* kännykän käyttö ja tuo appin kysely, onko nämä nyt jääneet pois?
Mulla on Huawei PSmart ja siinäkin on kaikki luettelemasi ominaisuudet. Ja voin sanoa kaikille, että pidän siinä Ultra-akunsäästöä päällä, niin efekti on sama kuin, että minulla olisi uusi näppäinpuhelin, ekologisempaa vain.Jotenkin elämä _on_ parempaa. Vaikea selittää. Ainakaan en itse ole osa tuota älypuhelinpsykoosia. Olen vähemmän ahdistunut, kun istun vaikka bussissa ja voin kaivaa kirjan tai neuletyön esiin, kun muut tuijottavat zombeina niitä puhelimiaan.
Jos älypuhelin esti sinua ottamasta kirjaa tai neuletyötä esiin bussissa, niin huomaatko nyt, että sinun oma älypuhelimen käyttösi oli ongelma, ei niiden muiden?
Samaa ihmettelin, että miten se älypuhelin estää sitä kirjaa lukemasta.
Paperisia pokkareita ei enää juuri julkaista, koska ihmiset ovat alkaneet lukea kirjat älypuhelimen äppien avulla.
No, vaikka näin olisikin, ei älypuhelimesta luopuminen tuo niitä pokkareita takaisin. Niitä pokkareita pitää ostaa.
Vierailija kirjoitti:
Pieniruutuista kosketusnäytöllistä älypuhelinta on tavattoman köpelö käyttää verrattuna tietokoneeseen jossa on monen kymmenen tuuman ruutu, näppäimistö ja hiiri.
Näppäimistö ja hiiri vielä menisivät, mutta monen kymmenen tuuman ruutua on tavattoman kömpelö raahata mukana, jos tarkistaa esim. baarissa yöbussien aikataulut.
Vierailija kirjoitti:
Mä elin vuosia älypuhelinten tulon jälkeen ilman niitä.
Mulla on sulle ratkaisu ja sen nimi on Näppäinpuhelin Beafon 59,90 Prismasta JA iPad Mini.
Padiin ei saa whatsappia, joten kohauttelet vain olkiasi, kun ryhmään liittymistä edellytetään ja wilmasovelluksen siihen saa, mutta tarkistat viestit kun pääset padille, etkä puhelimesta kesken touhuamisesi. iPad mini on tarpeeksi pieni kulkeakseen aina mukana, jolloin voit googlata haluamasi asiat liikkeellä ollessasi jne.
Mikä pakko WhatsAppia on asentaa, vaikka se sovelluskaupasta löytyisikin? Ryhmään liittymisesta puhumattakaan.
Olen luopunut älypuhelimen käytöstä viime kesänä ja se oli elämäni paras päätös, voin suositella lämpimästi. Nuo kaukovarjostimet koukuttavat meidät pahemman kerran ja vievät aikamme, yksityisyytemme, keskittymiskykymme ja rahamme. Ennen tätä olin myös jo luopunut sosiaalisen median käytöstä kokonaan. Tuntuu, että olen saanut elämäni takaisin, olen onnellisempi ja tyytyväisempi, enkä ole enää koko ajan ärtynyt ja vihainen. Minulla on aikaa tehdä mielekkäitä asioita. Käytän vuosituhannen vaihteesta olevaa Nokia 3310 puhelinta ja tunnen suunnatonta iloa ja rauhaa nykyisestä yksinkertaisesta elämästäni. En myöskään omista televisiota tai radiota, ja vältän tyhjänpäiväistä netinkäyttöä. Mitä kauemmin olen ollut ilman älypuhelinta ja somea, sitä absurdimmalta minusta näyttää muiden käyttäytyminen noiden laitteiden ja palveluiden kanssa. Ihmiset ei enää oikeasti elä elämäänsä, vaan sitä eletään kännykän ruudun kautta. Itse olin todella riippuvainen älypuhelimesta ja sen käytön vähentäminen ei onnistunut, vaikka karsin sovelluksia ja laitoin ilmoitukset pois päältä. Joskus illalla sängyssä havahduin siihen, että olen minuuttikaupalla vain huumaantuneena tuijottanut älypuhelimen ihanan värikästä aloitusnäyttöä. Koukuttaviksihan nuo laitteet on suunniteltu. Miksi ihmeessä käyttää laitteita, jotka järjestelmällisesti koukuttavat niin pahasti, että pitää erikseen ponnistella pysyäkseen niistä erossa?
Ainut vähäinen hankaluus älypuhelimettomuudesta on ollut, että jos joku lähettää minulle kuvia tai muita tiedostoja sisältävän viestin, niin operaattorilta tulee vain ilmoitus, että "viestiä ei voida näyttää" eikä viestistä käy ilmi viestin lähettäjää. Tutut kyllä tietävät, että olen vaihtanut puhelinta, joten eivät lähettele kuvia, ja yhteydenpito sujuu hyvin tekstiviesteillä ja puheluilla. Yhteydenpidon määrä on ehkä vähentynyt, mutta se on sitäkin laadukkaampaa. Tekstiviestillä ei tule laiteltua jotain kissavideoita jatkuvasti kavereille kuten Whatsapilla tuli. Läppärillä hoituu sähköpostit ja Skypet, verkkopankkiasiointi, reittiohjeiden tarkistaminen etukäteen ja pysäköinnin maksan kolikoilla. Whatsapp-kontakteille vain ilmoitin, että lopetan sovelluksen käytön ja minut tavoittaa jatkossa tekstiviestillä tai puhelimella.
On typerää, että yhteiskuntamme muuttuu koko ajan riippuvaisemmaksi ja riippuvaisemmaksi älypuhelimesta, kun kaikilla ei sellaista ole, ja uskon että yhä useampi haluaa tulevaisuudessa sen käytöstä luopua, sillä ihmiset kyllästyvät olemaan teknologiajättien pelinappuloita. Ainut hyvä asia, minkä älypuhelimista keksin, on koronavilkku, sitä käyttäisin, jos vielä omistaisin älypuhelimen. Kaikki muu niissä onkin sitten negatiivista.
Minä olen päättänyt luopua älypuhelimesta. Järjestelen vielä joitakin asioita, kuten miten saisin käytettyä työpaikan työmatkaetua mikä sekin on kytkettynä epassiin, mutta suunnitelmissa on pärjätä pian ainoastaan peruspuhelimella missä soiot ja tekstarit. Lasten harrastuksista info kulkee lähinnä whatsappilla ym. sovelluksilla, se tuottaa hieman päänvaivaa. Oikein ärsyttää miten moneen perusjuttuun puhelin liittyykään... Mutta koen ettei minun helposti koukuttuvalle luonteelleni älypuhelin sovi.
Mulla on teiniikäinen enkä todellakaan pystyisi luopumaan puhelimesta. Esim laita tilille rahaa tai paljonko siellä on. Niitä ei kaupungilla ihan näin selvitetä. Muutenkin nuorimalla lapsella gbs omassa puhelimessaan näen missä meenee yms.
Muutenkin kaupungilla mitää katsoa lipputietoja yms nopeaa puhelimella tai koska joku liike menee kiinni mihin lähtee extomperee minusta on todella tyhmää luopua älypuhelimesta
Vierailija kirjoitti:
Olen luopunut älypuhelimen käytöstä viime kesänä ja se oli elämäni paras päätös, voin suositella lämpimästi. Nuo kaukovarjostimet koukuttavat meidät pahemman kerran ja vievät aikamme, yksityisyytemme, keskittymiskykymme ja rahamme. Ennen tätä olin myös jo luopunut sosiaalisen median käytöstä kokonaan. Tuntuu, että olen saanut elämäni takaisin, olen onnellisempi ja tyytyväisempi, enkä ole enää koko ajan ärtynyt ja vihainen. Minulla on aikaa tehdä mielekkäitä asioita. Käytän vuosituhannen vaihteesta olevaa Nokia 3310 puhelinta ja tunnen suunnatonta iloa ja rauhaa nykyisestä yksinkertaisesta elämästäni. En myöskään omista televisiota tai radiota, ja vältän tyhjänpäiväistä netinkäyttöä. Mitä kauemmin olen ollut ilman älypuhelinta ja somea, sitä absurdimmalta minusta näyttää muiden käyttäytyminen noiden laitteiden ja palveluiden kanssa. Ihmiset ei enää oikeasti elä elämäänsä, vaan sitä eletään kännykän ruudun kautta. Itse olin todella riippuvainen älypuhelimesta ja sen käytön vähentäminen ei onnistunut, vaikka karsin sovelluksia ja laitoin ilmoitukset pois päältä. Joskus illalla sängyssä havahduin siihen, että olen minuuttikaupalla vain huumaantuneena tuijottanut älypuhelimen ihanan värikästä aloitusnäyttöä. Koukuttaviksihan nuo laitteet on suunniteltu. Miksi ihmeessä käyttää laitteita, jotka järjestelmällisesti koukuttavat niin pahasti, että pitää erikseen ponnistella pysyäkseen niistä erossa?
Ainut vähäinen hankaluus älypuhelimettomuudesta on ollut, että jos joku lähettää minulle kuvia tai muita tiedostoja sisältävän viestin, niin operaattorilta tulee vain ilmoitus, että "viestiä ei voida näyttää" eikä viestistä käy ilmi viestin lähettäjää. Tutut kyllä tietävät, että olen vaihtanut puhelinta, joten eivät lähettele kuvia, ja yhteydenpito sujuu hyvin tekstiviesteillä ja puheluilla. Yhteydenpidon määrä on ehkä vähentynyt, mutta se on sitäkin laadukkaampaa. Tekstiviestillä ei tule laiteltua jotain kissavideoita jatkuvasti kavereille kuten Whatsapilla tuli. Läppärillä hoituu sähköpostit ja Skypet, verkkopankkiasiointi, reittiohjeiden tarkistaminen etukäteen ja pysäköinnin maksan kolikoilla. Whatsapp-kontakteille vain ilmoitin, että lopetan sovelluksen käytön ja minut tavoittaa jatkossa tekstiviestillä tai puhelimella.
On typerää, että yhteiskuntamme muuttuu koko ajan riippuvaisemmaksi ja riippuvaisemmaksi älypuhelimesta, kun kaikilla ei sellaista ole, ja uskon että yhä useampi haluaa tulevaisuudessa sen käytöstä luopua, sillä ihmiset kyllästyvät olemaan teknologiajättien pelinappuloita. Ainut hyvä asia, minkä älypuhelimista keksin, on koronavilkku, sitä käyttäisin, jos vielä omistaisin älypuhelimen. Kaikki muu niissä onkin sitten negatiivista.
Ei hätää kuulostat 65 vuotiialta joten kuolet pian ja me normaalit voimme jatkaa älypuhelimien käyttöä ihan normisti
Ei ole tarvinnut luopua kun en ole hankkinutkaan. Läppäri ja tabletti hoitaa nettihommat.
Suoraan sanottuna wituttaa kun kylässäkin ollessaan aikuisetkin räplää kännykkäänsä koko ajan.
Ei siitä mielestäni tarvitse luopua, opit vain ignooraamaan sen ja tarkastamaan sen vaikka vain tiettynä kellonaikana.
Itse en luopuisi siitä, koska sillä on niin helppo tarkistaa esimerkiksi milloin bussi tulee ja muuta pientä tärkeää. Mutta muuten käytän älypuhelinta todella vähän.
Vierailija kirjoitti:
Mulla on teiniikäinen enkä todellakaan pystyisi luopumaan puhelimesta. Esim laita tilille rahaa tai paljonko siellä on. Niitä ei kaupungilla ihan näin selvitetä. Muutenkin nuorimalla lapsella gbs omassa puhelimessaan näen missä meenee yms.
Muutenkin kaupungilla mitää katsoa lipputietoja yms nopeaa puhelimella tai koska joku liike menee kiinni mihin lähtee extomperee minusta on todella tyhmää luopua älypuhelimesta
Liota pipoasi illalla kuumassa vedessä ja venytä kuivumaan jalkapallon päälle niin herkiää kiristämästä.
Hyvinkö teinikin oppii kun kyttäät ja olet 24/7 valmiudessa siirtämään rahaa tilille . Muistihoitajaan kannattaa olla yhteydessä jos hetkessä unohdat lipputietosi ja aukioloajat
Vierailija kirjoitti:
Ilman älypuhelinta ei saa edes tietää juna- ja bussiaikatauluja. Aikataulujulisteita ei enää ole. Ja lipun osto ilman älypuhelinta on todella hankalaa jos ei satu olemaan automaatti vieressä.
Ostan paikallisliikenteen liput aina matkakortilla ja kaukojuniin ja -busseihin etukäteen tietokoneelta. Käytän älypuhelinta vain yhteydenpitoon, kuvaamiseen ja tosiaan noiden aikataulujen katsomiseen. Käytän kyllä usein myös perinteistä aikataulukirjaa, jos sellainen on saatavilla (esim. Turussa, Oulussa ja Jyväskylässä).
On hyvin ärsyttävää, että kun älypuhelimet yleistyivät niin sellaisen omistamista alettiin vaatia jos ostat käytetyn moottoripyörän/auton yksityiseltä.
Kai sa nyt vakuutuksen siihen laitat heti päälle jos kaupat tulee, ja annat mulle varmennuksen?
Mennyt aika tylyksi kun vaikka pyörässä/autossa olisi vakuutus päällä, niin myyjä laittaa sen älypuhelimella seisontaan heti kun takavalot katoavat eikä ostaja edes tiedä sitä. Trafinkin sivuilla lukee, ettei niin saisi toimia. Mutta kun nämä älypuhelimet!
Että jos sulla ei ole älyluuria, niin oma häpees jos katkaisen vakuutuksen heti.
Nykyään pidetään itsestään selvyytenä että sulla on älypuhelin mukana, jos ostat ajoneuvon.
Se on väärin. Toinen on jännä juttu, että nykyään oletetaan aina että haet ostamasi prätkän pakettiautolla mutta se on jo toinen juttu.
Ennen oli itsestään selvää, että ostos ajetaan aina pihaan. Ilman älypuhelinta.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole tarvinnut luopua kun en ole hankkinutkaan. Läppäri ja tabletti hoitaa nettihommat.
Suoraan sanottuna wituttaa kun kylässäkin ollessaan aikuisetkin räplää kännykkäänsä koko ajan.
Tämä. Metrossa kaikilla, siis jokaisella on naama kiinni ruudussa koko matkan ajan.
Zombieland. Tyypit pulttaa älylelun kiinni prätkänkin yläkolmioon, että näkee koko ajan, voi luoja.
Olen jo pidempään haaveillut älypuhelimesta luopumisesta. Mutta watsapp tuntuu välttämättömältä. Siellä on erään yhdistyksen ryhmä, jossa minäkin olen jäsenenä. Sovitaan kokoukset ym watsapissa. Muistaisivatkohan ne ilmoittaa minulle, jos watsapin lopettaisin.
Minulla on kyllä tabletti, tähän tulee netti reitittimeltä. Mietin, saisinko tähän watsapin, ja ryhmän viestit tulisivat tähän tablettiin. Ehtisin ne iltaisin vilkaista, se riittäisi.
Inhottaa olla kokoajan puhelimessa kiinni,
Se on todella koukuttavaa, ja melkeinpä pakollinen nykyään
Jos älypuhelin esti sinua ottamasta kirjaa tai neuletyötä esiin bussissa, niin huomaatko nyt, että sinun oma älypuhelimen käyttösi oli ongelma, ei niiden muiden?