Mikä on tapailun ja seurustelun ero?
Niin, missä kulkee raja? Tapailu on varmaan astetta vähemmän vakavaa ja edeltää seurustelua (?), mutta milloin tapailusuhde muuttuu seurusteluksi?
Kommentit (370)
Ei pidä olettaa, että seurustellaan tai että kumppani ei harrasta seksiä muiden kanssa ennen kuin asioista on puhuttu ja sovittu. Seksin harrastaminen ei myöskään ole merkki seurustelusta tai sitoutumisesta tai edes siitä, että homma olisi vakavoitumassa. Seurustelussa ollaan sitten sitoutuneita ja yleensä vain yhden ihmisen kanssa, jollei muusta sovita. Yksinkertaisesti sanottuna: ei kannata olettaa tai odottaa mitään. Parempi puhua asioista ja katsoa, vastaavatko teot sanoja.
Pari käytännön esimerkkiä:
Seurustelukumppanin kanssa käydään yhdessä juhlissa ja sukulaisten luona, mutta tapailukumppani viedään korkeintaan johonkin kaverin bileisiin. Seurustelusuhteessa voi suunnitella jo ensi kesän lomia, mutta tapailukumppanin kanssa ei varata matkoja puolen vuoden päähän. Jos on lapsia, niin seurustelukumppanin voi esitellä heille, mutta tapailukumppania ei todellakaan.
Vierailija kirjoitti:
Tapaillessa pannaan muitakin. Seurustellessa vain mies panee enää muita.
No itse olen sitä mieltä, että naisen ei sopisi piirakkaansa turhan aktiivisesti jaella ympäri kyliä, siis edes tapailuvaiheen aikana, mikäli ei ehdoin tahdoin halua huonoa mainetta.
Vierailija kirjoitti:
Vastauksista päätellen kukaan muukaan ei tiedä tai ero on just se, mitä itse päättää tai haluaa 😅
Ap
Miten niin ei tiedä? Oletko ikinä törmännyt sellaiseen että eri ihmiset näkevät eri asiat vähän eri tavalla, ja toiselle joku sana voi tarkoittaa muuta kuin sinulle?
Mulle tapailu on sitä että olen tavannut mukavan miehen, ja sitten näemme n.5-10 kertaa, jonka jälkeen teen omalta kohdaltani päätöksen mitä suhteelta haluan, kerron sen, ja sitten mies vastaa siihen omasta puolestaan. Vaihtoehtoja on monia, yksi niistä on seurustelu, joka johtaa sitten ajan myötä eroon, tai parisuhteen jatkumiseen joko sellaisenaan, tai sitetn yhteen muuttaen, naimisiin mennen.
Vierailija kirjoitti:
Tapailusuhteessa ei suunnitella yhteenmuuttoa vaan tapaillaan vaan ja kummallakin on muuten omat elämät.
Mä olen sitten ollut tapailusuhteessa viimeiset 12 vuotta ja tarkoitus olisi olla loppuikä. Ei kaikki halua koskaan muuttaa yhteen.
Myöskään vanhempani ei tiedä mitään meidän suhteesta, he uskovat että olen sinkku. Sekaantuivat niin pahasti edellisiin suhteisiin, ja sitten äitiparka suri eroa paljon enemmän kuin minä (sairaalloisen rajoille saakka), että päätin etten kerro heille enää mitään jos joskus vielä miehen löydän.
Vierailija kirjoitti:
Tapailusuhteessa ei suunnitella yhteenmuuttoa vaan tapaillaan vaan ja kummallakin on muuten omat elämät.
Ei seurustelusuhteessakaan välttämättä suunnitella yhteenmuuttoa. Jotkut eivät muuta yhteen koskaan, toisille se tulee ajankohtaiseksi vasta useamman vuoden kuluttua.
tapailu-> seurustelu ->parisuhde
Vierailija kirjoitti:
tapailu-> seurustelu ->parisuhde
Minun maailmassani seurustellessa ollaan nimenomaan parisuhteessa. Ja tapailu voi tarkoittaa samaa asiaa kuin seurustelun aloittaminen; tapaillaan toista ja huomataan, että hänen kanssaan on hyvä olla; kiinnostus syvenee ihastumisen kautta rakastumiseksi ja siitä ajan myötä rakastamiseksi. Yksittäisten tapaamisten sijaan aletaan tehdä yhä pitemmän ajan suunnitelmia jne.
Itselleni se, että sovin tapaavani toisen toistamiseen, tarkoittaa sitä, etten samanaikaisesti tapaile muita. On ahdistavaa olla epävarmuudessa toisen tarkoitusperistä. Silloin ei voi aidosti ja avoimesti yrittää luoda tunnesuhdetta toiseen. Ihan hullua tämä nykymeno.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
tapailu-> seurustelu ->parisuhde
Minun maailmassani seurustellessa ollaan nimenomaan parisuhteessa. Ja tapailu voi tarkoittaa samaa asiaa kuin seurustelun aloittaminen; tapaillaan toista ja huomataan, että hänen kanssaan on hyvä olla; kiinnostus syvenee ihastumisen kautta rakastumiseksi ja siitä ajan myötä rakastamiseksi. Yksittäisten tapaamisten sijaan aletaan tehdä yhä pitemmän ajan suunnitelmia jne.
Sinun maailmassa sitten niin. Toivottavasti myös tuot kumppanillesi oman maailmasi kyllin selvästi esiin, ettei jää vastapuolellekaan mikään epäselväksi.
Eihän nämä asiat tietenkään mitään kiveen hakattuja ole ja jokainen näkee ne tavallaan, mutta hyvä on aina molempien osapuolien olla kartalla siitä missä mennään, kutsui sitä toisen kanssa hengailua sitten ihan miksi vaan.
Minun maailmassa taas tapailla voi ihan kuinka kauan vaan. Se voi toki olla alku seurustelulle ja voi johtaa jopa parisuhteeseenkin, mutta voi se pelkkä tapailu kestää pidempäänkin. Yksi tapailu kesti minulla aikoinaan useamman vuoden ja se oli molemmille ok, ettei sitä koskaan edes viety seurusteluasteelle. Yksi tapailu taas johti aika nopeastikin seurusteluun ja siitä myös parisuhteeseen, jota kestikin sitten liki parikymmentä vuotta.
Tapailun ja seurustelun raja menee siinä, että seurustelu on suhde, tapailu ei sitä ole.
Tapailussa on kuitenkin lupa elätellä illuusioita, haaveilla yhteisistä mahdollisuuksista...
On varmaan myös ihmisiä, jotka jäävät koukkuun nimenomaan treffailuun.
Käytit sanaa "tapailusuhde", mutta sellaista ei ole olemassa - SUHDE joko on, tai ei ole.
Jos haluat kuvailla suhdetta, se on vallan toinen asia... voit sanoa esimerkiksi, että seksisuhde. Tällä korostat suhteen laatua. Prefiksi joka viittaa fyysiseen kohtaamiseen on outo lisä, sillä voisit käyttää ilmaisua etäsuhde ilmaistaksesi, ettei suhteeseen kuulu fyysistä tapaamista, kuten voisi normaalisti olettaa.
Seurustelulla yleensä tarkoitetaan, että osapuoli kokee suhteen toistaiseksi voimassa olevana ja sellaisena, että hän voi pitää partneriaan myös hyvänä ystävänään. Seurustelu perustuu luottamukseen: kun sinusta tuntuu, että olet valmis jatkamaan yhdessäoloa ja kertomaan henkilökohtaisia asioita (jotka eivät tapailuun kuulu!), koet seurustelevasi... ja toivot, että kumppanisi seurustelee myös!
Sen sijaan kun tapailet henkilöä, olet ottamassa selvää, haluatko hänen kanssaan suhteen ja millaisen. Yleensä tämä selviää viimeistään kolmansien treffien jälkeen. Jos haluat treffata 2 kertaa kuukaudessa, sinulla on suhde, jossa tapaat kumppaniasi suhteellisen harvoin. Suhde voi olla samanaikaisesti useiden henkilöiden kanssa. Vakituisessa suhteessa kuitenkin yleensä odotetaan uskollisuutta - vähän niin kuin oltaisiin leikisti naimisissa. Sitoutumisen ja omimisen tahtoa seksikumppaniinsa voi osoittaa halulla tehdä yhdessä paljon erilaisia asioita yhdessä, ja sana seurustelu saattaa kunnioittaa tätä tahtoa.
Seurustelun aloittaminen on aina uuteen ihmiseen tutustumista. Tapailun pitkittyminen olisi sitä, että saat toisesta jotain viihdykettä muttet oikein osaa päättää, kelpaako hän vai ei tai haluaisit yksinkertaisesti hyväksikäyttää joitakin hänen ominaisuuksia, valikoiden. Oikeasti tämäkin olisi jo suhde: jotain kestävää. Et vain jostaisn syystä voi tai halua kutsua sioita niiden oikealla nimellä.
Monia pelottaa vapauden menetys, eivätkä he uskalla myöntää olevansa suhteessa, vaikka säännöllinen seksi ja yhdessäolo osoittaa suhteen olemassaolon. Lupaukset yhteisestä tulevaisuudesta tai sen puutteesta eivät muuta sitä tosiasiaa, että henkilöillä on romanssi meneillään (kiihkeä tai lattea, sama se).
Vaatii kokemusta ja hyvää itsetuntemusta, että tietää mitä haluaa, ja uskaltaa sen mukaan myös toimia.
Tuota minäkin ihmettelen. Keskimmäinen oli ollut kimpassa poikaystävänsä kanssa jotain 9kk ennen kuin he päättivät alkaa seurustella. Se päivämäärä on sitten se, jonka mukaan menee vuosipäivät. Sitä ennen olivat kuulemma vain kavereita.
Minä ja mieheni pidämme seurustelun alkupäivänä tapaamispäiväämme. Emme koskaan päättäneet alkaa seurustella. Tosin olimme jo kuukauden kuluttua kihloissa.
Vierailija kirjoitti:
Tuota minäkin ihmettelen. Keskimmäinen oli ollut kimpassa poikaystävänsä kanssa jotain 9kk ennen kuin he päättivät alkaa seurustella. Se päivämäärä on sitten se, jonka mukaan menee vuosipäivät. Sitä ennen olivat kuulemma vain kavereita.
Minä ja mieheni pidämme seurustelun alkupäivänä tapaamispäiväämme. Emme koskaan päättäneet alkaa seurustella. Tosin olimme jo kuukauden kuluttua kihloissa.
Myös me pidämme suhteemme merkkipäivänä tapaamispäiväämme. Emme koskaan päättäneet erikseen seurustelemisesta. Kihloissa emme ole, koska kumpikaan ei koe tarpeelliseksi mennä naimisiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tapaillessa kumpikin panee halutessaan muitakin. Seurustellessa vain nainen panee enää muita.
Korjasin lauseesi 🙂
Korjasit väärin.
T. M42
Nykymaailmassa tapailu muuttuu seurusteluksi, kun niin sovitaan. Enää niiden välillä ei ole laadullista eroa, kuten vielä mun nuoruudessani oli. Silloin tapailu muuttui seurusteluksi, kun juttu meni fyysiseksi, alettiin viettää tiiviisti aikaa yhdessä ja tunteet syvenivät.
Tapailusuhde on tutustumista toiseen, eikä siinä ole menty vielä sänkyyn. Suhde vakavoituu kun mennään sänkyyn ja siitä alkaa seurustelusuhde.
Tapailusuhde on seurustelusuhteen ja seksisuhteen välissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tapailusuhteessa ei suunnitella yhteenmuuttoa vaan tapaillaan vaan ja kummallakin on muuten omat elämät.
Ei seurustelusuhteessakaan välttämättä suunnitella yhteenmuuttoa. Jotkut eivät muuta yhteen koskaan, toisille se tulee ajankohtaiseksi vasta useamman vuoden kuluttua.
Ei niin mutta seurustelusuhde on kuitenkin vakavampaa ja todennäköisesti mietitän sitä tulevaisuuttakin. Tapailusuhteessa vaan ollaan eikä mietitä mitään tulevaisuuden asioita.
Jokainen varmasti käsittää termit ja niiden sisällön omalla tavallaan. Siksi kannattaakin keskustella juuri sen kyseisen tapailukumppanin tms. kanssa, mitä hän ajattelee asiasta. Omalla kohdallani tapailu on saattanut muuttua seurustelusuhteeksi ihan itsestään liiemmin keskustelematta, jolloin suhteeseen alkoi tulla puhetapana ”me” ja yhteisten suunnitelmien tekeminen mm. matkojen suhteen.
Sitten on taas ollut henkilöitä, joiden kanssa on vaan heti päätetty, että tämä oli tässä ja me olemme parisuhteessa. Toisaalta olen myös tapaillut henkilöä, jonka kanssa meillä ei ole mitään sitoutumuksia eikä lupauksia, mutta jonkinlaisia yhteisiä suunnitelmia ja haaveita kyllä sekä fyysistä ja henkistä läheisyyttä myös. Ihmiset ja tilanteet ovat erilaisia, siksi myös suhteet muodostuvat erilaisiksi.
Sopimuskysymys. Kuten vastauksista huomaat, niin kaikilla on vähän erilainen mielipide. Ei siihen ole mitään sääntöä.
Aviomiehen kanssa sovittiin ensin, että tapaillaan vain toisiamme ja vähän myöhemmin sovittiin seurustelusta.
Suu auki ja puhumaan, se on sitä kommunikointia jolla rakennetaan hyvä suhde. Ei tarvi netissä tai ystävien kanssa asiaa ihmetellä. Samalla voi muutenkin puhua minkälaisia odotuksia on suhteelta ja tulevaisuudelta.