Lue keskustelun säännöt.
Lapseton, kohta 28-vuotias ja taas sinkku :(
05.01.2021 |
Kaipaisin näistä lähtökohdista onnellisesti päättyneitä tarinoita ja kohtalotovereita. Harmittaa niin paljon. Vaikka elän myös itselleni ja nautin elämästä, on suurena haaveena aina ollut mies, pieni perhe ja yhteinen koti. Onko se sitten jotenkin liikaa vaadittu. Pelottaa, että tulevatkin vuodet kuluvat samaa rataa, ja jään lopulta yksin.
Ennen kuin kukaan ehtii syyttämään nirsoilusta, niin olen siis kyllä ollut aikuiselämästäni suurimman osan parisuhteessa - en siis valkkaillut miestä hinnoittelemalla itseni ulos pelistä. Ihan mukavia, tavallisia miehiä nämä kaikki seurustelukumppanini ovat vaikuttaneet olevan.
Pisin suhde kesti kuusi vuotta, nuoruudenrakkaus, jonka kanssa koin omilleen muutot ja muut itsenäisen elämän ensiaskeleet. Suhde päättyi, kun hän sai lopulta kakaistua ulos, ettei ehkä tahdo koskaan lapsia (oikea syy oli kuitenkin ehkä se, että meillä taisi kummallakin olla aikuistuminen kesken). Tämän jälkeen tapasin mukavan, joskin melko parisuhdekokemattoman miehen, joka vaikutti suhteen alussa haluavan samoja asioita. Häntä alkoi kuitenkin vähitellen oma kokemattomuutensa vaivata, ja suhde päättyi sitten siihen (miehellä ikää +25. Sinkkuna näkyy viettäneen eron jälkeiset vuodet, joten ehkä hän huomasi vaan olevansa enemmän yksineläjä). Kolmas useamman vuoden mittainen suhde päättyi juuri. Tämä mies on ollut aiemmin naimisissa, vastuullisen oloinen yhden pienen pojan isä (= todistetusti uskaltaa ja haluaa sitoutua ja perustaa perheen), useamman vuoden minua vanhempi. Eron syynä ei tällä kertaa sitoutuminen, vaan nopeasti edennyt päihdeongelma (hänen).
Joten, tässä sitä taas ollaan. Yksin. Taas.
Se joka väittää, että on naisten valkkailun syytä ettei perheitä enää perusteta, ei kyllä taida tietää tätä todellisuutta, jossa miehetkin ovat vähintään yhtä usein aikuislapsia tavalla tai toisella. Miten ihmeessä näitä ongelmia voisi edes oppia ennakoimaan niin, ettei tuhlaisi taas aikaa väärään mieheen?
Kommentit (50)
32 ja sama tilanne. Sulla on ap hyvin aikaa vielä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Millaisen miehen haluat? Voisit kokeilla tinderöidä Norjan puolella. Saksa ja USA:kin menee, jos haet perinteitä.
Vierailija kirjoitti:
Olisiko jompikumpi noista kahdesta ekasta ehkä aikuistunut sen verran, että voisi yrittää uudestaan? Kyllä miehetkin perhettä alkaa useimmat haluta jossain vaiheessa. Jos he siis oli muuten hyviä miehiä. Teet vaan selväksi, että hommataan heti lapsi, eikä mitään avoliittoja enää, vaan naimisiin mennään jos yhdessä ollaan.
Itse asiassa luulen, että sinun ongelmasi on juuri tuo suostuminen avoliittoon, vaikka elät avioliitonomaisessa suhteessa miehen kanssa. Avioliitto takaa paremmin miehen sitoutuneisuuden ja halun perustaa perhe, näin se vaan on.
Todella monet naiset kuvittelee, että avoliitosta tulee joskus perhe, mutta yleensä käy juuri näin kuin ap:lle on käynyt. Miehet ottaa sinut hoitamaan elämänsä seksipuolta ja kotiansa kun kerran siihen suostut, mutta lähtevät sitten sitä oikeaa emäntää ja morsiota etsimään kun huomaavat, että haluatkin perheen.
Älä ainakaan kuuntele tätä avioliittohullua. Tuolla saat kyllä hyvin ajettua miehet tiehensä. Itse en naimisiin halua - enkä varsinkaan mitään häitä, vaikka haluankin elää puolisoni ja lasteni kanssa yhdessä. Näin on mennyt jo 15 vuotta. Sitoutumiseen ei joku ihmisten keksimä instituutio vaikuta paskan vertaa - eroaahan aviopareistakin lähes puolet.
M39
Itse olen 29v, en ole ikinä ollut parisuhteessa enkä edes kokeillut seksiä.
Käy spermapankissa tai pokaa lyhyt suhde isäksi. Sitten hoidat lasta vuoden, pari ja kohta voit jo etsiä miestä. Tarkoitan hyvällä. Ei pidä jäädä odottelemaan. Kolmekymppisenä ehdit vielä löytää puolison, joka joko haluaa tai ei halua omia lapsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan OT. Noi Ylen ja Iltiksen kommenttiosuudet on aina suurinta hupia:"Kelan pitäisi kustantaa yksinäisille miehille sijaissynnyttäjä ja munasolut!"
Vierailija kirjoitti:
Käy spermapankissa tai pokaa lyhyt suhde isäksi. Sitten hoidat lasta vuoden, pari ja kohta voit jo etsiä miestä. Tarkoitan hyvällä. Ei pidä jäädä odottelemaan. Kolmekymppisenä ehdit vielä löytää puolison, joka joko haluaa tai ei halua omia lapsia.
Luitko ollenkaan tota artikkelia? Jopa toikin myönsi ettei osannut kuvitellakaan kuinka raskasta yksinään odottaminen voikaan olla. Joillekin sopii itseellisyys, joillekin taas ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikean ihmisen kanssa se perhe ilmestyy siihen kuin itsestään. Tai tämä on kokemukseni. Rakastuin vain klassisesti mieheeni, ja olin noin parin vuoden ajan umpirakastunut. Lapsi sai alkunsa ennen kuin tuo rakkaushuuma oli loppunut. Verkkoja vain vesille, katselet ympärillesi ja olet avoin rakkaudelle. Kyllä moni noin 35-vuotias mies varmasti kiinnostuu sinunlaisestasi naisesta, joka haluaa perustaa perheen! Liian nuoriin ei kannata tuhlata aikaa. Suurella todennäköisyydellä esim alle kolmekymppinen mies ei ole valmis lapseen.
Ei aina pidä paikkaansa, että alle 30v mies ei vielä halua lapsia. Minä olen 29v koulutettu ja keskipalkkaisessa työssä oleva sinkkumies Helsingistä ja haluaisin jo kumppanin ja lapsia. En ole koskaan seurustellut vakavasti vaan minulla on ollut vain muutama tapailusuhde. Nyt kuitenkin kaipaan jo jotain vakituisempaa ja elämä on sen verran mallillaan, että perheen perustaminenkin olisi mahdollista. Olen bilettänyt, matkaillut ja hengaillut ihan tarpeeksi eli noitakaan tekosyitä en käytä.
En vaan meinaa löytää kumppania mistään.
Jaa mä olen lukenut uutisista, että sinkkunaiset Helsingissä nimenomaan ei meinaa löytää sun kaltaista miestä mistään. Kuka valehtelee
Miehen kommentti, toivottavasti on jotain apua tästä näkökulmasta:
Tuo tämä lapsensaantihalusi painokkaasti esiin jo tapailun alkuvaiheessa. Siis älä tarjoa mitään "sitten joskus" -siimaa, vaan esimerkiksi, että haluat olla kahden vuoden päästä raskaana. Jos haluat lapsen syntyvän avioliittoon, kerro sekin. Jos nämä ovat jotain mitä mies ei halua, siirry seuraavaan.
Ei miehiä tarvitse mitenkään huijata ja kypsytellä lapsentekoon. Jos seksiä tulee ja on yhdessä sovittu, että "sitten joskus", niin mies helposti jää suhteeseen aikaasi tuhlaamaan, kun ei se "sitten joskus" sido mihinkään ja miehelle biologia ei ole yhtä julma kuin naiselle.
Erosin itse 27-vuotiaana pitkästä suhteesta, 28-vuotiaana naimisiin ja 30-vuotiaana ensimmäinen lapsi. Puoliso otti heti esille, että hän on tässä vakavissaan ja minäkin halusin lapsia, niin juttu oli meille suoraviivainen.
m30
Sulla on vielä paljon aikaa. Relax, take it easy;) Life's good. Ja eteenpäin