Lue keskustelun säännöt.
Lapseton, kohta 28-vuotias ja taas sinkku :(
05.01.2021 |
Kaipaisin näistä lähtökohdista onnellisesti päättyneitä tarinoita ja kohtalotovereita. Harmittaa niin paljon. Vaikka elän myös itselleni ja nautin elämästä, on suurena haaveena aina ollut mies, pieni perhe ja yhteinen koti. Onko se sitten jotenkin liikaa vaadittu. Pelottaa, että tulevatkin vuodet kuluvat samaa rataa, ja jään lopulta yksin.
Ennen kuin kukaan ehtii syyttämään nirsoilusta, niin olen siis kyllä ollut aikuiselämästäni suurimman osan parisuhteessa - en siis valkkaillut miestä hinnoittelemalla itseni ulos pelistä. Ihan mukavia, tavallisia miehiä nämä kaikki seurustelukumppanini ovat vaikuttaneet olevan.
Pisin suhde kesti kuusi vuotta, nuoruudenrakkaus, jonka kanssa koin omilleen muutot ja muut itsenäisen elämän ensiaskeleet. Suhde päättyi, kun hän sai lopulta kakaistua ulos, ettei ehkä tahdo koskaan lapsia (oikea syy oli kuitenkin ehkä se, että meillä taisi kummallakin olla aikuistuminen kesken). Tämän jälkeen tapasin mukavan, joskin melko parisuhdekokemattoman miehen, joka vaikutti suhteen alussa haluavan samoja asioita. Häntä alkoi kuitenkin vähitellen oma kokemattomuutensa vaivata, ja suhde päättyi sitten siihen (miehellä ikää +25. Sinkkuna näkyy viettäneen eron jälkeiset vuodet, joten ehkä hän huomasi vaan olevansa enemmän yksineläjä). Kolmas useamman vuoden mittainen suhde päättyi juuri. Tämä mies on ollut aiemmin naimisissa, vastuullisen oloinen yhden pienen pojan isä (= todistetusti uskaltaa ja haluaa sitoutua ja perustaa perheen), useamman vuoden minua vanhempi. Eron syynä ei tällä kertaa sitoutuminen, vaan nopeasti edennyt päihdeongelma (hänen).
Joten, tässä sitä taas ollaan. Yksin. Taas.
Se joka väittää, että on naisten valkkailun syytä ettei perheitä enää perusteta, ei kyllä taida tietää tätä todellisuutta, jossa miehetkin ovat vähintään yhtä usein aikuislapsia tavalla tai toisella. Miten ihmeessä näitä ongelmia voisi edes oppia ennakoimaan niin, ettei tuhlaisi taas aikaa väärään mieheen?
Kommentit (50)
Turvaa tulevaisuutesi pakastamalla munasolut, säästämällä rahaa hedelmöityshoitoihin ja keksimällä itsellesi harrastuksia tai muuta mielekästä. Sitten vain jatkat deittailua esim. 32-vuotiaaksi. 32- v synttäreiltä ryhdyt sitten säästöjen turvin itselliseksi äidiksi jos sitä oikeaa ei osu kohdalle. Ei isää ollenkaan on parempi vaihtoehto kuin huono isä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sattuisitko tietämään tähän kysymystä: https://www.vauva.fi/keskustelu/3849754/mita-varten-hankit-vauvan
Vierailija kirjoitti:
Minulla on tässä pari pientä lasta vuoroviikoin niin nyt ei ole hyvä aika mutta 10-vuoden kuluttua voisin yrittää poikaa vielä kerran. Ikävä kyllä silloin sinun aika on jo tainnut mennä ohi
M38
"Yrittää poikaa"... Oletko joku aikamatkaaja keskiajalta? Eikö kukaan ole sulle reppanalle kertonut, että nykyään tyttäretkin voi kanniskella sitä sun isoisoisoisän perintömiekkaa ilman, että poltetaan noitina.
Ennustan, että lasket vihdoinkin rimaa ja päädyt kiltimmän miehen kanssa yhteen ja saatte lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Ai miten niin mies "todistetusti uskaltaa ja haluaa sitoutua ja perustaa perheen" jos hänellä on lapsi?
No ei välttämättä mikä tahansa mies, mutta tämä minun seurustelukumppanini nimenomaan sitä painotti (siis että haluaa ehdottomasti vielä perheen ja jälkikasvua). Oli myös hyvin perhekeskeinen ja nykyisistä lapsistaan huolehtiva. Ja se sitoutuminen ei siis ollut hänen kanssaan ongelma. Ei tämä varmasti pätisi kehen tahansa lapsen siittäneeseen mieheen. Mutta ottaen huomioon, että aiempi suhteeni oli ensin kertonut haluavansa perheen, mutta ilmoittanut sitten haluavansa vielä "seikkailla" kun hänellä ei ollut lisäkseni kokemusta muista pitkistä parisuhteista, pidin aiempaa avioliittoon asti vietyä sitoutumista lupaavana.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tervehdys ap ja kiitos ketjun avaamisesta!
Ihan aluksi sanon, että unohda nuo jotka ehdottavat lapsen hankkimista yksin. Täysin tuomittava ja vastuuton teko. Itseä ahdistaa jo ihan tarpeeksi sekin, että mitä jos lapsia saadessa minä tai puolisoni kuolemme, älä nosta ikävien mahdollisuuksien todennäköisyyksiä korkeimpaan potenssiin.
Sinulla on itseasiassa hyvä tilanne: nyt alat vasta olemaan aikuinen ja tiedät enemmän omasta tyylistäsi, kyvyistäsi ja tarpeistasi. Voisit olla 36v ja silloin alkaa olla kaikki vaikeampaa.
Minä ja kumppanini löysimme toisemme sovelluksesta 2v sitten ja nyt olemme menossa naimisiin ja tänä vuonna toiveena vauva! Olimme 31 ja 33.
Toivotan sulle suuret tsempit, noilla tiedoilla sinkkuutta ei tarvitse hävetä!
Tapasin oman mieheni kolmikymppisenä ja nyt 37 vuotiaana meillä on kaksi lasta. Sulla on vielä aikaa ja toivoa paljonkin! Mutta tosiaan, älä enää tuhlaa aikaasi urpoihin vaan tee heti tapailun alussa omat toiveet selväksi. Reilu peli, jos mies ei ajattele samoin niin NEXT!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lasta kaipaavien terveiden ja fiksujen sinkkunaisten kannattaa ehdottomasti käydä vaikka Tanskassa spermaklinikalla hedelmöityttämässä itsensä. Bonuksena voi valita rodun, isän pituuden, koulutuksen, ammatin, silmien värin jne. Lapsi saa laadukkaat, skandinaaviset geenit ja hyvät lähtökohdat elämälleen.
Miksi pitäisi pakottaa itsensä parisuhdemuottiin, varsinkin, kun nykyään Suomessa geenipooli on mitä on, siperialaista suuri osa.
Olen 37-vuotias nainen ja seurustelen itseäni 13 vuotta nuoremman miehen kanssa. Näin korona-aikana toki kiva että ei tarvitse olla yksin, mutta mietityttää kyllä että lapset jaa tekemättä jos tässä suhteessa jatkan. Miehessä ei ole mitään vikaa, ei vaan halua lapsia mikä ei nyt tuon ikäiselle ole ihmekään. Muuten kyllä viihdytään hyvin yhdessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisi mukava kuulla näiden "sinulla on vielä vuosia ja vuosia aikaa"- kommentoijien mielipide niiden naisten kohdalla jotka tunnollisesti odottivat kunnes aika menikin jo ohitse. Itselläni on parisuhde ja terveet munasarjat. Silti meni lähes 3 vuotta hedelmöityshoitoja ennenkun tärppäsi. Jos olisin jäänyt odottelemaan tai yrittänyt kumppania vaihtaa, olisin jäänyt lapsettomaksi. Itsellinen äitetys kuulostaa hyvältä jos oma pää ja tukiverkosto on kunnossa. Kiitä onneasi että sinulla vielä se vaihtoehto!
Vierailija kirjoitti:
Lasta kaipaavien terveiden ja fiksujen sinkkunaisten kannattaa ehdottomasti käydä vaikka Tanskassa spermaklinikalla hedelmöityttämässä itsensä. Bonuksena voi valita rodun, isän pituuden, koulutuksen, ammatin, silmien värin jne. Lapsi saa laadukkaat, skandinaaviset geenit ja hyvät lähtökohdat elämälleen.
Miksi pitäisi pakottaa itsensä parisuhdemuottiin, varsinkin, kun nykyään Suomessa geenipooli on mitä on, siperialaista suuri osa.
Jatkan vielä, että tämä on kaiken muun lisäksi suomalainen, isänmaallinen teko, koska suomalaiset ovat aina olleet euripidisia. Nykyiset siperiantaustaiset ovat 1700- l. invaasion tulosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olisi mukava kuulla näiden "sinulla on vielä vuosia ja vuosia aikaa"- kommentoijien mielipide niiden naisten kohdalla jotka tunnollisesti odottivat kunnes aika menikin jo ohitse. Itselläni on parisuhde ja terveet munasarjat. Silti meni lähes 3 vuotta hedelmöityshoitoja ennenkun tärppäsi. Jos olisin jäänyt odottelemaan tai yrittänyt kumppania vaihtaa, olisin jäänyt lapsettomaksi. Itsellinen äitetys kuulostaa hyvältä jos oma pää ja tukiverkosto on kunnossa. Kiitä onneasi että sinulla vielä se vaihtoehto!
Tuossa iässä on monella vielä tekoälyn/robotiikan opinnot kesken. Tuskin on niin helppoa että pystyy samalla jotain liikakansoitustakin väsäämään.
Minä sain ensimmäiseni 30.v silloin jouduin 1,v. yritettyämme käymään lääkärissä ja sain hedelmöitys-moonisten tulemiseen aina samalla ajalla pillerit .Tulihan sieltä ihana lapsi ja vielä ilman mitään 2 sen jälkeen.Viimeinen tuli ilman mitään pillereitä 40 vuotiaana.Älä vielä sure.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen kirjoittanut saman parin muuhunkin ketjuun. Kerron tähänkin. Noin 27-vuotiaana sovin erään ns. paperilla kunnollisen miehen kanssa, että hän auttaa minua jos en löydä miestä ja saa perhettä ns. perinteisin menetelmin. En enää muista mikä minulla oli se takaraja. Ehkä 35. Sopimus meni näin, että hän voi siittää lapsen hyvää hyvyttään, mutta ei rupeaisi isäksi. En tiedä olisinko tuota lopulta toteuttanut, mutta kyllä tuo jotenkin vähensi sitä stressiä ja surua asiaan liittyen. Mies muuten löytyi netistä. Yritin löytää miesystävää, meillä klikkasi jutut hyvin, mutta kavereina. Tällainen järjestely tuli jossain kohtaa puheeksi.
Itse aloin seurustelemaan 28-vuotiaana. Seurustelimme 4 vuotta. Tämän vuoden alussa erottiin. Ero oli minun idea, koska tunteeni olivat enemmän kaverilliset ja minusta olisi ollut väärin jatkaa suhdetta. Nyt olen 32 vuotias ja ihan pihalla mitä haluan. Aikaisemmin olin sitä mieltä, että voin elää myös ilman lapsia, mutta en ole enää ollenkaan varma tästäkään. Kaikki pitää aloittaa alusta ja kiirehän tässä vielä tulee.
Ap, olisko miesmaussa vika? Miksi ihmeessä ole noin nuorena alkanut seurustella miehen kanssa, jolla jo on lapsi? Sehän ei kerro miehen sitoutumishalusta, päinvastoin.
Vierailija kirjoitti:
Oikean ihmisen kanssa se perhe ilmestyy siihen kuin itsestään. Tai tämä on kokemukseni. Rakastuin vain klassisesti mieheeni, ja olin noin parin vuoden ajan umpirakastunut. Lapsi sai alkunsa ennen kuin tuo rakkaushuuma oli loppunut. Verkkoja vain vesille, katselet ympärillesi ja olet avoin rakkaudelle. Kyllä moni noin 35-vuotias mies varmasti kiinnostuu sinunlaisestasi naisesta, joka haluaa perustaa perheen! Liian nuoriin ei kannata tuhlata aikaa. Suurella todennäköisyydellä esim alle kolmekymppinen mies ei ole valmis lapseen.
Ei aina pidä paikkaansa, että alle 30v mies ei vielä halua lapsia. Minä olen 29v koulutettu ja keskipalkkaisessa työssä oleva sinkkumies Helsingistä ja haluaisin jo kumppanin ja lapsia. En ole koskaan seurustellut vakavasti vaan minulla on ollut vain muutama tapailusuhde. Nyt kuitenkin kaipaan jo jotain vakituisempaa ja elämä on sen verran mallillaan, että perheen perustaminenkin olisi mahdollista. Olen bilettänyt, matkaillut ja hengaillut ihan tarpeeksi eli noitakaan tekosyitä en käytä.
En vaan meinaa löytää kumppania mistään.
Vierailija kirjoitti:
Oikean ihmisen kanssa se perhe ilmestyy siihen kuin itsestään. Tai tämä on kokemukseni. Rakastuin vain klassisesti mieheeni, ja olin noin parin vuoden ajan umpirakastunut. Lapsi sai alkunsa ennen kuin tuo rakkaushuuma oli loppunut. Verkkoja vain vesille, katselet ympärillesi ja olet avoin rakkaudelle. Kyllä moni noin 35-vuotias mies varmasti kiinnostuu sinunlaisestasi naisesta, joka haluaa perustaa perheen! Liian nuoriin ei kannata tuhlata aikaa. Suurella todennäköisyydellä esim alle kolmekymppinen mies ei ole valmis lapseen.
35v miehellä sperman laatu on jo laskenut dramaattisesti. Siinä ja siinä kykeneekö enää lisääntyä. Lisäksi lapsella PALJON suurempi riski kärsiä kehityshäiriöistä
Kaikki miehet eivät ole lapsi- ja perhekeskeisiä elämässään - etenkään nykyään kun vaatimuksena on toiseksi äidiksi ryhtyminen.
Oikean ihmisen kanssa se perhe ilmestyy siihen kuin itsestään. Tai tämä on kokemukseni. Rakastuin vain klassisesti mieheeni, ja olin noin parin vuoden ajan umpirakastunut. Lapsi sai alkunsa ennen kuin tuo rakkaushuuma oli loppunut. Verkkoja vain vesille, katselet ympärillesi ja olet avoin rakkaudelle. Kyllä moni noin 35-vuotias mies varmasti kiinnostuu sinunlaisestasi naisesta, joka haluaa perustaa perheen! Liian nuoriin ei kannata tuhlata aikaa. Suurella todennäköisyydellä esim alle kolmekymppinen mies ei ole valmis lapseen.