Lue keskustelun säännöt.
Sokeripalarokote toteutettiin 6 viikossa koko Suomeen 1980-luvulla
04.01.2021 |
En tajua, miksi tämä ei toimisi nytkin samalla systeemillä. Kaikki hakivat sen ja homma oli sillä selvä.
Kommentit (72)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
opette suomea, ei siinä sanottu 400 tuntia vaan 400 tunnissa. jos haluat erikseen kertoa, että neljässä tunnissa, niin silloin kirjotay 400:ssä tunnissa. (ssä, koska mneljäSSÄsadassa).
Tuo lause on erittäin epäselvä, mutta lähinnä se tarkoittaisi, että yksi ihminen saisi tunnissa 400 rokoteannosta. Itse sanoisin mieluummin, että tunnissa rokotetaan 400 ihmistä.
T. Suomen kielen ammattilainen.
Täällä ei kannata valita valitsemaasi linjaa.
En oikein tiedä, mitä kannattaisi valita. Täällä on moni ihminen selittänyt kärsivällisesti monta syytä, miksi ostarilla ei voi rokottaa koko kansaa. Ja vastauksena on aina vain ”ölö mölö hallituksen vika”. Joten ihan sama vääntää sitten oikeakielisyydestä.
Miksi ei voi ostarilla rokottaa? Olen asunut ulkomailla, missä esim influenssarokotteen sai ostaa ostarilla. Mutta Suomessa on Suomi-säännöt.
Tämänhetkisen aikataulun (joka siis pohjautuu rokotteiden saatavuuteen) mukaan terveydenhuollon henkilökunta (300 000 ihmistä) rokotetaan tammi- ja helmikuun aikana.
Minun mielestäni on sekä terveyden että ajankäytön puolesta järkevintä, että he ottavat rokotteen sairaaloissa ja terveysasemilla eivätkä ostarilla.
Ja sen jälkeen pitäisi rokottaa kaikki yli 16-vuotiaat koululaiset, opiskelijat ja varusmiehet ja ne, jotka joutuvat käymään töissä. Etätyöläiset ja vanhukset voisi rokottaa vikoina.
Yleensä lapsia ja nuoria ei rokoteta ennen kuin on saatu runsaasti kokemuksia uudesta rokotteesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä sain tuo sokeripalan ala-asteen terkkarilta. Mentiin sinne suoraan oppitunnilta pienissä ryhmissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
opette suomea, ei siinä sanottu 400 tuntia vaan 400 tunnissa. jos haluat erikseen kertoa, että neljässä tunnissa, niin silloin kirjotay 400:ssä tunnissa. (ssä, koska mneljäSSÄsadassa).
Tuo lause on erittäin epäselvä, mutta lähinnä se tarkoittaisi, että yksi ihminen saisi tunnissa 400 rokoteannosta. Itse sanoisin mieluummin, että tunnissa rokotetaan 400 ihmistä.
T. Suomen kielen ammattilainen.
Täällä ei kannata valita valitsemaasi linjaa.
En oikein tiedä, mitä kannattaisi valita. Täällä on moni ihminen selittänyt kärsivällisesti monta syytä, miksi ostarilla ei voi rokottaa koko kansaa. Ja vastauksena on aina vain ”ölö mölö hallituksen vika”. Joten ihan sama vääntää sitten oikeakielisyydestä.
Miksi ei voi ostarilla rokottaa? Olen asunut ulkomailla, missä esim influenssarokotteen sai ostaa ostarilla. Mutta Suomessa on Suomi-säännöt.
Tämänhetkisen aikataulun (joka siis pohjautuu rokotteiden saatavuuteen) mukaan terveydenhuollon henkilökunta (300 000 ihmistä) rokotetaan tammi- ja helmikuun aikana.
Minun mielestäni on sekä terveyden että ajankäytön puolesta järkevintä, että he ottavat rokotteen sairaaloissa ja terveysasemilla eivätkä ostarilla.
Ja sen jälkeen pitäisi rokottaa kaikki yli 16-vuotiaat koululaiset, opiskelijat ja varusmiehet ja ne, jotka joutuvat käymään töissä. Etätyöläiset ja vanhukset voisi rokottaa vikoina.
Yleensä lapsia ja nuoria ei rokoteta ennen kuin on saatu runsaasti kokemuksia uudesta rokotteesta.
Rokote on hyväksytty yli 16- vuotiaille.
Meillä haettiin tuo sokeripala koululta..muistan kun jonotettiin sitä. Silloin tosiaan niitä jakopisteitä oli ympäriinsä.
sokeripalarokote oli helppo jakaa väestölle koska a) se oli helposti käsiteltävässä muodossa b) rokotetta oli heti valmiina se määrä mikä väestön rokottamiseen tarvittiin. Korona-rokoteessa on monia haasteita kuten se, että rokotetta toimittavat useat eri valmistajat, joiden rokotteet poikkeavat melko suuresti toisistaan esim. säilytyksen, annostelun ja rokotuskertojen suhteen. Lisäksi Suomeen saadaan rokotteita vain pienissä erissä, joitakin tuhansia tai joitakin kymmeniä tuhansia rokoteannoksia kerrallaan. Näistä lähtökohdista on hiukan vaikea organisoida nopeaa, tehokasta ja kattavaa rokotusohjelmaa Suomeen. Toki tulee hieman sellainen fiilis, että Sanna Marin taas "toivoo", "seuraa tilannetta" ja "on valmiina" eli hölisee lämpimikseen ilman selkeää päätöksentekoa, johtajuutta tai käskysuhteita. Jämäkkyys päätöksenteossa loistaa poissaolollaan ja pääministerimme ei uskalla myöntää tarvitsevansa apua näin isojen ratkaisujen kanssa. On suoranainen ihme, ettei Suomen tilanne ole tämän pahempi tällä hetkellä, sen sorttista vatulointia on kulunut vuosi ollut sekä hallituksen että THL:n taholta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ensimmäiset hoivakodin asukkaatkin ovat jo saaneet tällä viikolla rokotteen ainakin Helsingissä. Ongelmana on tosiaan tämä hitaus. Hoitajia ja lääkäreitä rokotetaan työvuorojen lopussa, jotta ei tule ongelmia työhön, ja tämä tarkoittaa sitten sitä, että rokotusaikaa on vain muutama tunti päivässä.
Näkisin ongelmaksi ihan selvästi hitaan ja jähmeän organisoinnin. Jos rokotetta on 10 000 kappaletta Suomessa, niin ei ole oikeasti yhtään hyvää selitystä, miksi niitä ei ole onnistuttu tuikkaamaan ihmisiin reilussa viikossa. Ensisijaisesti tottakai hoitohenkilökuntaan ja ikäihmisiin. Jos ei henkilökuntaa ole tulossa rokotukseen, niin sitten vain vanhustenhoitoyksiköihin ja kotihoitajien matkaan rokottamaan. Ei mitään selityksiä.
Ja jos näyttää siltä, että edelleen rokotetta riittää, niin sitten vain antamaan niitä riskiryhmäläisille esim. tarkastuskäyntien yhteydessä niin, että kaikki on annettu ennen seuraavaa erää.
Tämän jälkeen homma toki hitautuu, kun on pidettävä lukua siitä, että nämä ensimmäisen erän rokotetut saavat sen toisen piikkinsä kolmen viikon päästä eli heille on tässä vaiheessa jo kerrottava, mistä he voivat sen rokotteensa hakea kolmen viikon päästä, jotta homma ei mene sekavaksi. Selkeintä olisi, että omassa terveyskeskuksessa olisi pääasiallisia rokottajia koko ajan niin homma voisi lähteä toimimaan. Sieltä sitten määrittelemään, mitkä ajat ovat riskiryhmäläisille, mitkä tavallisille ihmisille ja mitkä uusintarokotusa hakeville.
Vierailija kirjoitti:
Olisko ollut vähän muutonkin eri meininki siihen aikaan.
Suomi oli 1980-luvulla maailman vauraimpia maita, edellään bkt/capita mittarilla ainoastaan muutamia lilliputtivaltioita ja Ruotsi. Velkaa ei ollut kuin nimeksi tämän päivän tilanteeseen verrattuna.
Maan johtajilla oli visio siitä mikä on Suomen idea ja mihin suuntaan asioita pitää viedä. Päätöksenteko ei ollut aukotonta, kuten ei koskaan, mutta johtajuutta osoittavaa kuitenkin; esimerkkinä presidentin julistama hätätila kun työttömyys oli kohonnut muutamaan prosenttiin - ja silloin ei ollut kaarnalaivakursseja, eli työttömyysaste oli todellinen työttömien määrä (nykyään ilmoitetun luvun saa tuplata jotta tiedetään kuinka moni oikeasti ei ansaitse ansiotuloa).
Nykyään Suomen teollistumisaste on matalampi kuin 80-luvulla, BKT junnaa paikallaan, oppimistulokset laskevat laskemistaan, johtajat pakoilevat vastuutaan jne.
Ei tämä voi olla heijastumatta siihen miten jokapäiväinen yhteiskunta pyörii. Se näkyy niin tienpidossa kuin nyt vaikkapa massarokotusten organisoinnissa.
Suomen kehitysmaalaistuminen näkyy myös tuossa, että meillä on vähenevissä määrin enää omaa lääketeollisuutta tai rokotevalmistusta. Kukaan ei ole tarjonnut Suomelle lisenssiä valmistaa rokotetta - koska meillä ei ole siihen kapasiteettia.
Maan kansainvälisen painoarvon laskemista taas viestittää se jos nykyiset johtajat eivät pysty junailemaan tänne sitä mitä täällä tarvitaan, eikä itse osata tehdä. Puuttuu verkostot ja suhteet. Ne on kait ajateltu jätettävän Saksan hoitoon, mutta kuten nähtiin: hädässä jokainen on omillaan. Tämä muistettiin sotien jälkeen aina viime vuosikymmeniin saakka. Ja siksi verkostoja ja kontakteja pidettiin yllä omien intressien puitteissa. Samoin kuin huoltovarmuuden kannalta kriittisiä toimintoja.
Samoin keväällä maskien kanssa. Ottamatta nyt kantaa maskien hyödyllisyyteen, kyllä pyörisivät 80-luvun johtohahmot haudoissaan jos tietäisivät, ettei (aikanaan) metsäteollisuuden johtomaa maailmassa saanut kuukausienkaan kuluessa käyntiin omaa teollisen mittakaavan maskivalmistusta.
Maan alennustila on järkyttävä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Silloin oli ilmeisestikin rokotetta saatavilla.
Vierailija kirjoitti:
Ensimmäiset hoivakodin asukkaatkin ovat jo saaneet tällä viikolla rokotteen ainakin Helsingissä. Ongelmana on tosiaan tämä hitaus. Hoitajia ja lääkäreitä rokotetaan työvuorojen lopussa, jotta ei tule ongelmia työhön, ja tämä tarkoittaa sitten sitä, että rokotusaikaa on vain muutama tunti päivässä.
Näkisin ongelmaksi ihan selvästi hitaan ja jähmeän organisoinnin. Jos rokotetta on 10 000 kappaletta Suomessa, niin ei ole oikeasti yhtään hyvää selitystä, miksi niitä ei ole onnistuttu tuikkaamaan ihmisiin reilussa viikossa. Ensisijaisesti tottakai hoitohenkilökuntaan ja ikäihmisiin. Jos ei henkilökuntaa ole tulossa rokotukseen, niin sitten vain vanhustenhoitoyksiköihin ja kotihoitajien matkaan rokottamaan. Ei mitään selityksiä.
Ja jos näyttää siltä, että edelleen rokotetta riittää, niin sitten vain antamaan niitä riskiryhmäläisille esim. tarkastuskäyntien yhteydessä niin, että kaikki on annettu ennen seuraavaa erää.
Tämän jälkeen homma toki hitautuu, kun on pidettävä lukua siitä, että nämä ensimmäisen erän rokotetut saavat sen toisen piikkinsä kolmen viikon päästä eli heille on tässä vaiheessa jo kerrottava, mistä he voivat sen rokotteensa hakea kolmen viikon päästä, jotta homma ei mene sekavaksi. Selkeintä olisi, että omassa terveyskeskuksessa olisi pääasiallisia rokottajia koko ajan niin homma voisi lähteä toimimaan. Sieltä sitten määrittelemään, mitkä ajat ovat riskiryhmäläisille, mitkä tavallisille ihmisille ja mitkä uusintarokotusa hakeville.
10 000 rokoteannosta riittää vain 5000 ihmiselle. Unohditko sen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi ei onnistu sama
1) Koronarokoterra ei ole saatu riittävästi Suomeen
2) Rokotteen säilyttäminen, myös kuljetuksen aikana, vaatii erikoisjörjestelyjö- muuten rokote on käyttökelvoton
3) Rokotteita on lupa antaa vain lääkäreillä ja terveydenhoitajilla- sairaanhoitaja tarvitsee erityiskoulutuksen ja luvan
4) Rokotepaikassa pitää olla valmius anafylaktisen sikin hoitoon ja elvytykswen
5) Koronarokote on pistoksena lihakseen annettava lääke
Miksi muut maat pystyvät nopeampaan toimintaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Silloin ei tarvinnut kirjata koneelle näitä piikityksiä eikä niitä muita väkinäisiä lätinöitä. Boomer-hoitajille tämä konekirjaus on jostain syystä vastenmielistä ja muutenkin ovat todella hitaita käyttämään näitä järjestelmiä, eivätkä haluaisi opetellakaan ilmeisesti protestoidakseen, kun eivät halua opetella enää uusia asioita - siksi tähänkin saadaan uppoamaan ylimääräistä aikaa! Opiskelijoillehan nämä boomerit aina yrittävät nakittaa kirjaamiset ym. tietokoneasiat, opettelisivat vain ihan itse käyttämään, niin kuin me nuoretkin olemme ihan itse kaiken opetelleet. Tuntuu ihan työvoiman halpuuttamiselta ja hyväksikäytöltä, kun nuorten osaamista ei haluta arvostaa, eikä maksaa siitä osaamisesta mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisko ollut vähän muutonkin eri meininki siihen aikaan.
Suomi oli 1980-luvulla maailman vauraimpia maita, edellään bkt/capita mittarilla ainoastaan muutamia lilliputtivaltioita ja Ruotsi. Velkaa ei ollut kuin nimeksi tämän päivän tilanteeseen verrattuna.
Maan johtajilla oli visio siitä mikä on Suomen idea ja mihin suuntaan asioita pitää viedä. Päätöksenteko ei ollut aukotonta, kuten ei koskaan, mutta johtajuutta osoittavaa kuitenkin; esimerkkinä presidentin julistama hätätila kun työttömyys oli kohonnut muutamaan prosenttiin - ja silloin ei ollut kaarnalaivakursseja, eli työttömyysaste oli todellinen työttömien määrä (nykyään ilmoitetun luvun saa tuplata jotta tiedetään kuinka moni oikeasti ei ansaitse ansiotuloa).
Nykyään Suomen teollistumisaste on matalampi kuin 80-luvulla, BKT junnaa paikallaan, oppimistulokset laskevat laskemistaan, johtajat pakoilevat vastuutaan jne.
Ei tämä voi olla heijastumatta siihen miten jokapäiväinen yhteiskunta pyörii. Se näkyy niin tienpidossa kuin nyt vaikkapa massarokotusten organisoinnissa.
Suomen kehitysmaalaistuminen näkyy myös tuossa, että meillä on vähenevissä määrin enää omaa lääketeollisuutta tai rokotevalmistusta. Kukaan ei ole tarjonnut Suomelle lisenssiä valmistaa rokotetta - koska meillä ei ole siihen kapasiteettia.
Maan kansainvälisen painoarvon laskemista taas viestittää se jos nykyiset johtajat eivät pysty junailemaan tänne sitä mitä täällä tarvitaan, eikä itse osata tehdä. Puuttuu verkostot ja suhteet. Ne on kait ajateltu jätettävän Saksan hoitoon, mutta kuten nähtiin: hädässä jokainen on omillaan. Tämä muistettiin sotien jälkeen aina viime vuosikymmeniin saakka. Ja siksi verkostoja ja kontakteja pidettiin yllä omien intressien puitteissa. Samoin kuin huoltovarmuuden kannalta kriittisiä toimintoja.
Samoin keväällä maskien kanssa. Ottamatta nyt kantaa maskien hyödyllisyyteen, kyllä pyörisivät 80-luvun johtohahmot haudoissaan jos tietäisivät, ettei (aikanaan) metsäteollisuuden johtomaa maailmassa saanut kuukausienkaan kuluessa käyntiin omaa teollisen mittakaavan maskivalmistusta.
Maan alennustila on järkyttävä.
Kannattaa kuitenkin muistaa, että tuolla ihannoidulla 1980-luvulla Suomea pidettiin yleisesti Neuvostoliiton satelliittivaltiona, ja Suomen kansainvälinen painoarvo oli sen mukainen.
Myös BKT asukasta kohti on nykyään melkein tuplaten siihen aikaan verrattuna, vaikkei kasvu viime vuosina ole nopeaa ollutkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisko ollut vähän muutonkin eri meininki siihen aikaan.
Suomi oli 1980-luvulla maailman vauraimpia maita, edellään bkt/capita mittarilla ainoastaan muutamia lilliputtivaltioita ja Ruotsi. Velkaa ei ollut kuin nimeksi tämän päivän tilanteeseen verrattuna.
Maan johtajilla oli visio siitä mikä on Suomen idea ja mihin suuntaan asioita pitää viedä. Päätöksenteko ei ollut aukotonta, kuten ei koskaan, mutta johtajuutta osoittavaa kuitenkin; esimerkkinä presidentin julistama hätätila kun työttömyys oli kohonnut muutamaan prosenttiin - ja silloin ei ollut kaarnalaivakursseja, eli työttömyysaste oli todellinen työttömien määrä (nykyään ilmoitetun luvun saa tuplata jotta tiedetään kuinka moni oikeasti ei ansaitse ansiotuloa).
Nykyään Suomen teollistumisaste on matalampi kuin 80-luvulla, BKT junnaa paikallaan, oppimistulokset laskevat laskemistaan, johtajat pakoilevat vastuutaan jne.
Ei tämä voi olla heijastumatta siihen miten jokapäiväinen yhteiskunta pyörii. Se näkyy niin tienpidossa kuin nyt vaikkapa massarokotusten organisoinnissa.
Suomen kehitysmaalaistuminen näkyy myös tuossa, että meillä on vähenevissä määrin enää omaa lääketeollisuutta tai rokotevalmistusta. Kukaan ei ole tarjonnut Suomelle lisenssiä valmistaa rokotetta - koska meillä ei ole siihen kapasiteettia.
Maan kansainvälisen painoarvon laskemista taas viestittää se jos nykyiset johtajat eivät pysty junailemaan tänne sitä mitä täällä tarvitaan, eikä itse osata tehdä. Puuttuu verkostot ja suhteet. Ne on kait ajateltu jätettävän Saksan hoitoon, mutta kuten nähtiin: hädässä jokainen on omillaan. Tämä muistettiin sotien jälkeen aina viime vuosikymmeniin saakka. Ja siksi verkostoja ja kontakteja pidettiin yllä omien intressien puitteissa. Samoin kuin huoltovarmuuden kannalta kriittisiä toimintoja.
Samoin keväällä maskien kanssa. Ottamatta nyt kantaa maskien hyödyllisyyteen, kyllä pyörisivät 80-luvun johtohahmot haudoissaan jos tietäisivät, ettei (aikanaan) metsäteollisuuden johtomaa maailmassa saanut kuukausienkaan kuluessa käyntiin omaa teollisen mittakaavan maskivalmistusta.
Maan alennustila on järkyttävä.
Kannattaa kuitenkin muistaa, että tuolla ihannoidulla 1980-luvulla Suomea pidettiin yleisesti Neuvostoliiton satelliittivaltiona, ja Suomen kansainvälinen painoarvo oli sen mukainen.
Myös BKT asukasta kohti on nykyään melkein tuplaten siihen aikaan verrattuna, vaikkei kasvu viime vuosina ole nopeaa ollutkaan.
Sitä suuremmalla syyllä siis!
Persuloisten hysteerinen vollottaminen on aina hauskaa seurattavaa.
Suomesta löytyy noin 300 optimoinnin ammattilaista, keneltä tahansa heistä kysyy, he vastaavat heti miten rokottaminen saadaan tehokkaimmin hoidettua.
Kun Finnairin kone on tullut laskuun uusi rokote-erä mukanaan, kaikki nämä rokotteet on piikitetty siitä hetkestä kolmen vuorokauden kuluessa.
JMe kirjoitti:
Suomesta löytyy noin 300 optimoinnin ammattilaista, keneltä tahansa heistä kysyy, he vastaavat heti miten rokottaminen saadaan tehokkaimmin hoidettua.
Kun Finnairin kone on tullut laskuun uusi rokote-erä mukanaan, kaikki nämä rokotteet on piikitetty siitä hetkestä kolmen vuorokauden kuluessa.
Mitäs jos olisikin vuorokaudessa? Kyllä meillä lentokenttiä on Helsinkiäkin pohjoisempana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kävin itse lapsena ottamassa sen sokeripalan. Kauppakeskukseen oli järjestetty tila sitä varten. En tajua miksei nyt voida ostarille laittaa rokotustilaa. Ainahan siellä on joku liiketila tyhjänä.
En oikein näe, mitä hyötyä olisi siitä että teho-osastojen lääkärien ja sairaanhoitajien pitäisi mennä ostarille hakemaan rokote.
No voi hyvänen aika... Menisi edes johonkin ottamaan se, vaan ei, kun ovat lomalla jossain Lapissa. Nyt koko Suomi odottaa vain heitä ja rokotus seisoo.
Ei ole niin kiirettä, saattaa olla jopa viisasta rauhassa odotella niitä tekeillä olevia rokotteita, myös kotimainen nenäsumute tulee. Tärkeintä että saadaan riskiryhmät nyt rokotettua.
Tässä rokotteessa on melko epäselvää estääkö oikeasti tartuttamista. Hyvä myös seurata Israelin lukuja, lähtevätkö oikeasti laskuun.
Matkailu ei tule olemaan koronan suhteen turvallista ehkä koskaan. Vaikka olisi rokotettu niin aina voi tulla eteen uusi kanta joka on immuuni sille rokotteelle. Siis kun osaan maailmaa rokotteita saadaan vasta vuosien päästä niin siellä voi muhia.
Ja sen jälkeen pitäisi rokottaa kaikki yli 16-vuotiaat koululaiset, opiskelijat ja varusmiehet ja ne, jotka joutuvat käymään töissä. Etätyöläiset ja vanhukset voisi rokottaa vikoina.