PCO-plikat elokuussa

Yhes koos edelleen. Viimeistään maanantaina käynnistetään kun tulee 2vkoa yliaikaiseksi täyteen.



t:ehkä meillä on vauva ens vkolla...?!!!!! (perhana kun ei halua tulla ulos)

Viihtyypä Piippulin vauveli visusti masussa, liian hyvät oltavat ;D



Net-ta: Söin Foolihappoa vain ekan kolmanneksen kun muistan jostain lukeneeni et silloin siitä on suurin hyöty mutta ois kai sitä voinut syödä raskauden loppuun asti tai ainaskin siitä ei oo mitään vaaraa. Mä kävin ekassa ultrassa hoitopaikassani rv 7 ja silloin näkyi jo sydämensyke. Neuvolassa kuunnellaan sydänääniä rv 12 suunnilleen. Jos kovasti huolestuttaa niin mee ihmeessä ultraan, muistan kyllä kuinka pelkäs keskenmenoa mutta onhan se ihan ymmärrettävää pitkän tien jälkeen. Mulla tais olla kauheita ilmavaivoja ihan raskauden alussa ja myös lopussa...muuta en osaa tohon ilmapalloon vastata.



Täällä pähkäillään ristiäisten kanssa mutta ne pidetään vasta lokakuussa eli onhan tässä hyvin aikaa :) Pojalla vatsavaivat alkaa aamuyöstä ja alkaa kauhea ähinä ja puhina, eikä saa nukuttua poika eikä vanhemmat. On tosi kurjaa katsoa kun toista sattuu. Liikuskelee niin paljon, että ihan hikoilee mutta ihme ettei ala huutamaan. Oon miettinyt et oisko jostain vyöhyketerapiasta hyötyä?



-Sweet ja poitsu 5 vk-

paisuneen mahan kanssa. Hirmuista, miten maha voi viikossa kasvaa... nyt ei pitäis olla enää kenellekään epäselvää, mikä tuolla tissien alla nahkaa venyttää. Tähän asti musta on tuntunut, että osalle on ollu vielä vähän hämärän peitossa... :)



Piippuli on toivottavasti päässyt jo synnyttämään. Kyllä on teidän vauva sitkeesti pysynyt paikallaan.



Sweet, pidättekö isot ristiäiset? Me ei oikein osata päättää nimiäisten kokoa, ajankohtaa ja sisältöä ollenkaan... Miestä pyydettiin eilen muuten kummiksi, meni ihanan hämilleen kun oli niin otettu. Se on kyllä hyvä kummi! Pyytäisin meidän Santerillekin, jos ei olis jo tuota isän paikkaa valinnut... :D



Net-talle en osaa sanoa muuta kuin sen kliseeltä kuulostavan ohjeen, että älä huolehdi mistään mikä vois mennä pieleen, kun siihen et voi kuitenkaan vaikuttaa. Tiedän, et sitä ohjetta on vaikea noudattaa, mutta koeta nyt ihan oikeasti vaan nauttia raskaudesta. Mulla ei ole koko aikana ollut pahoinvointia oikeastaan ollenkaan, eikä muutenkaan oireita. Silti ihan hyvin on kaikki mennyt. Sydänääniä ei vielä todennäk. kuulu, ultrassa pitäisi kyllä näkyä jo. Ilmavaivat on aika normaaleja ja tuntuvat vaan lisääntyvän mitä pidemmälle päästään...



Sit omaa napaa, johon ei kyllä mitään uutta. Meno on vilkasta, närästys ajoittaista, väsymys on alkanut taas lisääntyä ja parina viime päivinä oon voinut jopa ajoittain vähän huonosti. Mutta pääasia on se, että töitä on enää pari viikkoa ja tänään saan hakea postista äitiyspakkauksen. Ja viikonlopuksi lähdetään Saksaan häihin. Se taitaakin sitten olla viimeinen reissu, äidillekin sanoin eilen lähtiessä että tuskin enää jaksan lähteä ennen synnytystä käymään siellä. Saa nyt nähdä, ehkä sitä junassa jaksais istua kun pystyy välillä kävelemään. Meidän henkilöautossa ei oikein enää tuntunut kivalle neljän tunnin matka, vaikkei nyt kipeätäkään tehnyt.



Tällaista tällä kertaa, mitäs muille??



-Osse ja Santeri rv 28+5

Osborne: vai Saksaan meinaatte vielä lähteä :) Alkaa sullakin loppusuora häämöttää ja oireetkin varmaan sen mukaisia ;) Kyselit ristiäisistä. Me pidetään ihan pienet, lähimmät sukulaiset ainoastaan ehkä noin 10-15 henkilöä (sisarukset perheineen ja vanhemmat, kummitkin tulee perheen sisältä näillä näkymin). Onneksi kaikki muu on jo varattu mutta tarjoiltavat täytyy vielä jostain hommata.



Eikä vieläkään vauva-uutisia :(

su 20.8. poika.



paino 3754g

pituus 52,5cm

pipo 37cm



t:erittäin väsynyt äippä joka laitta synnäriä ehkä joskun vkon sisällä kunhan toipuu järkytyksestään...

" Oman lapsen, pienen linnun,

kannoit alla sydämen.

Nyt on onni täydellinen,

syliisi saat ottaa sen.

Tunnet käden pienen, hennon.

Tunnet posken pehmeän.

Voiko olla kauniimpaa

kuin alku uuden elämän."



-Samo ja Saga pian 9 kk

Kuulostaa hieman pelottavalta, mutta pääasia että poika on kotona. :) Isot onnitteluhalit sinne!! Aatella, nyt se on ihan oikeesti ja todellisesti totta...



sweet, tosiaan ollaan Saksaan lähdössä, ja ärsytyksekseni joudun vielä tänään menemään lääkäriin hakemaan lentolupaa, koska Ryanairin asiakaspalvelu ei osaa sanoa, riittääkö rv 27+2 annettu todistus vai ei... mutta lähdössä olen edelleen kovasti, vaikka pelottaakin kuinka poikki olen reissun jälkeen. (nimim. yhdeksän tunnin yöunet voi helposti olla liian vähän...)



Muuten omassa navassa kaikki normaalia, mitä nyt kaikki loppuraskauden vaivat vissiin on alkaneet jyllätä. Mutta mitäpä niitä luettelemaan.. :)



-Osse ja Santeri rv 29+2

Onnea Piippuli!!! Johan tätä odottettiinkin..! : )



Mutta kyllä tässä kohta voi todeta, että PCO-plikat saa vaan poikia! ; )Minähän jatkan samalla linjalla; eilen olin kasvukontrolliultrassa, ja kävi entistä varmemmaksi, että poika sieltä taas tulee. Ja kasvanutkin on, ihan keskikokoiselta vaikuttaa. Meidän esikoinenhan oli vähän pienen kokoinen viikkoihin nähden, ja siksi nyt käytiin tässä ultrassakin. Kaikki oli muutenkin ok.



Nyt vaan pitää toivoa, että poika pysyy mahassa vielä jonkin aikaa: meillä kun olisi vielä muutto edessä, ja graduakin olen koittanut kovasti saada valmiiksi... Näistä johtuen en ole juuri ehtinyt käydä täällä muuta kuin pikaisesti lukemassa muiden kuulumisia - enkä varmaan ehdikään taas vähään aikaan.



Hyviä vointeja kaikille plikoille!



-Tua rv36+4 (esikoinen syntyi 36+5!!!)

Vihdoinkin saan naputella seuraavat lauseet: Tuhannesti Onnea Piippulille ja koko perheelle pienen pikkuprinssin johdosta=)

Synnäriä odottelemme, kirjoittele kun jaksat. Voi, vitsi, niin sitä sinäkin sitten vaan pitkän ja kivisen tien taivalsit, mutta loppu hyvin kaikki hyvin....sniif...ilon kyyneleitä ihan tulee, kun muistelee niitä epätoivon hetkiä tuolla lapsettomuus puolella...Ei kuin onnea vielä ja nauttikaa joka hetkestä. Aina se ei ole ruusuilla tanssimista mutta jokainen hetki on ainutlaatuinen. =)



Vai meinaat sä vaan Osse jaksaa edelleen vääntäytyä koneeseen ja matkustaa!! Huh, aika sissi olet=) Kuinkas sun issias, helpottiko?



Tualta saamme siis alkaa odottelemaan pian (taas)=) vauva-uutisia...kivaa!! Mutta toivotaan tosiaan että saat muutettua ensin, vaan onhan sitä tässä jo kuultu aiemminkin miten juuri tuo muutto saa pienokaisen riemastumaan ja maailmaan tullaan.



Kotona ei ihmeempiä. Aaron oli eilen 3kk nvola ja huh....kyllä herra todella kasvaa!!!! Nimittäin mittaa oli kertynyt jo 68cm!!! Saman verran mikä esikoisella puolivuotiaana!!!! Painoa oli 7,5kg joka vähän laahaa perässä pituuteen nähden, joten hyvä kun aloitimme vellin ja nyt sitten sitä lisätään ja perunat mukaan parin viikon sisään, niin eiköhän se siitä ala poika pulskistuu=) Mutta kaikki siis mallillaan.



Vointeja kaikille ja kuullaan taas!



H-R

tää isomahainen lähtee nyt kohti kotia hakemaan tavaroita ja sit kentälle. Meinaan tosiaan jaksaa, vaikka voi olla, että huomisesta häätapahtumasta ei sitten jälkeenpäin olekaan muistikuvia. Vaikka tuskin siis mitään mun miehen valvovan silmän alla saan edes maisteltua...



Issias on vähän helpottanut, oon koettanut venytellä ja aloin pumppaamaan magnesiumia oikein täysiä annoksia, johan helpotti kaikki lihaskivut taas hetkeks (alkoivat olemaan muuten aika inhoja).



Mä näin eilen kaverin kultamussukan, joka oli 14,5-kiloinen 11-kuukautinen. Melkoisen komea jässikkä! :)



Ai juu, kävin tänään lennon takia ekstratarkastuksessa gynella, näin Santerin pyllyn, joka oli aivan ihana. Oon sitä ehkä miljoonassa ketjussa jo hehkutellut, joten kai se on tännekin laitettava.... :) Minun ihana pyllykkä siellä vaan nukkua tuhisti!



Mutta nyt liikenteeseen, hauskaa viikonloppua!



-Osse ja Santeri-pyllykkä rv 29+2 lentoon lähdössä

Mahtavaa Piippuli! Toivottavasti myös äiti voi hyvin. Äläkä huoli, jos aluksi kovasti heittää mielialat jne. Mä olin ainakin valtava itkupilli ekat viikot. Nyt on varmuus kasvanut ja oikeasti nautin olosta pikkuisen kanssa. Tulet sitten tänne purkamaan, jos joku painaa mieltä.



Meillä menee pikku miehen kanssa hyvin. Kasvaa kovasti (kerron sitten neuvolan tuoreet mitat ensi viikolla) pelkällä rintamaidolla. Ekoja hymyjä on väläytellyt, lähinnä äidille :) Uskomatonta miten suloinen tapaus ollaankin saatu. Väsyttää tietysti melko paljon, kun pieni haluaa syödä parin tunnin välein, myös läpi yön. Mites usein teillä Sweet ruokaillaan öisin? Meillä myös ähelletään vatsan kanssa aamuyöstä. Voi sitä meuhkaamisen ja piereskelyn määrää! Sitten lopulta herää myös itkeskelemään. Yritin jo kerran siirtää eri huoneeseen, että olisi edes joku perheessä nukkunut, mutta samalla tavalla niitä ääniä kuuntelin kuitenkin.



Tualle jaksamista viime viikkoihin. Niiden tuskastuttavuus on vielä tuoreessa muistissa!



Mites meidän viime aikaiset plussanneet voivat? Mulla oli ainakin kaikenlaista vatsakipua ja paljon ilmaa vatsassa (oikeastaan läpi raskauden), joten liikaa ei saa huolia!



Nyt pieni taitaa hetkeksi nukahtaa, joten jos sitä itsekin ummistaisi sekunniksi silmänsä.



bisous ja pikkumies 6 vkoa

Nyt vasta huomaan suuren uutisen, onnea valtavan paljon! Mielenkiinnolla jään odottelemaan tarkempaa selostusta...



Osselle hyvää matkaa vaikka taidat olla pitkällä reissussa jo tällä hetkellä.



Muillekin teidän porukalle hyvää vointia toivottaa

listakiilaaja H ja Penelope 14+3

Piippulille perheineen kovasti onnea potrasta pojasta! Näitä uutisia onkin jo odoteltu. Yritä lepäillä nyt ja palautua synnytyksestä ja passuutat miestä minkä kerkiät ;)Täytyy sanoa, että aika kultaa muistot myös synnytyksen osalta. Itseä yllätti et kuinka kipeä sitä voi olla synnytyksen jälkeen vaikka itse synnytys jäikin positiivisena mieleen.



Täällä syödään päivisin vaihdellen ½-3 tunnin välein, aika tiuhaan siis kun yleensä tunnin välein ollaan tissillä. Yöllä aiemmin poika nukkui 3-5 tunnin pätkiä 2 kpl mutta nyt näyttää nukkuvan vaan 3-4 tuntia ja sit 2 tunnin pätkät. Aamuyöstä meilläkin alkaa ihan mieletön ähellys vatsavaivojen kanssa ja siinä ei kyllä kukaan nuku. Huomaa et niinä päivinä kun aamut on ollut ähellystä niin päivätkin ovat itkuisia. Täälläkin hymyillään ja nauretaan äitille täyttä päätä :) Ne on kyllä kaikista parhaimpia hetkiä ehdottomasti tässä vauva-arjessa. Meillä tosin päivät ovat välillä ihan yhtä hullunmyllyä kun poika vaan itkee eikä nuku vaikka selkeesti väsyttää, rauhoittuu vaan tissille ja jos karkaan vierestä tai siirrän nukahtaneen pojan pois alkaa vähän ajan päästä taas huuto. Joten meillä arki on ihan erilaista mitä olin etukäteen ajatellut.



poitsu 6 viikkoa

Onnea Piippulille pikkuprinssistä!!! Kiva nähdä, että kyllä ne ulos tulee, vaikka sinäkin kauan omaasi kannoit. Synnytysketomuksia en kyllä tässä vaiheessa aio vielä lukea - siihen on vielä niin pitkä aika, ja kun meinaa vähän koko tilanne hirvittää. Mut joku joskus jossain kirjoitti, että jos Britney Spears on synnyttänyt, niin selviän siitä minäkin! Että eiköhän siitä selvitä kun sinne asti päästään! Mut onnea Piippuli ja muutkin jo synnyttäneet!



Joku tuossa tuumasi PCOlaisten saavan vain poikia. Lieneekö syy tarkasti ajoitetuissa hedelmöiutysyrityksissä ja poikasiittiöiden nopeammassa uintitahdissa?? Iana kun kaikkia oirita eritellään pojille ja työille, niin mulla on kyllä niiden mukaan kanssa poika masussa. Pizzat ja ranskalaiset + lämpimät juustoleivät on herkkuja! EIkös roskaruoka ole yhdistetty pojan odottajiin? Vaikka eihän näihin tosissaan uskominen ole. Ja tytönhän minä unelmissani olen kuvitellut, vaikka molemmat samalla rakkaudella vastaan otetaan!



Mulla oli keskiviikkona eka neuvola. TErveydenhoitaja vain tuumasi, että uskottava se on että vauva mahassa kasvaa, kun oireet on näin selvät. Nyt on huimaus ja väsymys sekä rintojen aristus vähän alkaneet hellittää, mut alkaahan tässä jo ollakin ekan kolmannen loppukolmannes meneillään. Että pianhan oireiden jo pitäis hellittääkin. Nyt on alkanut ilmeiseti kasvukivut kohdun tienoilla. Aina välillä tuolilta noustessa tai muuten asennon vaihtuessa vihlaisee alavatsasta (vuoroin molemmin puolin) aika pahasti. Lievä eteenpäin taittaminen helpottaa vihlontaa, joten ei kai hätää. Taitaa kuulua " taudinkuvaan" . Eka lääkärintarkastus ja jyväskyläläisittäin ainoa kaupuingin tarjoama ultra on 19.9. Sieltä sit saa varmuuden tähän hommaan!



Keittiöstä kuuluu nurinaa, kun laitoin miehen sekaamaan hautuvaa hirssipuuroa " miten tätä muka pitää tunti sekoitella, ihan tyhmää puuroa" :) Vaan huomaapahan miten paljon minä siellä hellan ääressä aina joudun " kärsimään" . Muuten tuo ukkokulta on ihan innoissaan tästä raskaudesta. Eilen saunassa sain kommenttia kasvaneista/kiinteytyneistä rinnoista - ihan kiva kuulla laihdutuksen jälkeisten roikkutissien perään! Vaan odotettavissa vielä runsasta kasvua vuoden päähän katsottuna.. ;)



Mutta että sellaista meillä! Suunnitellaan viikon päästä alkavaa lomaa lapissa. Mennään Kuusamoon karhunkierrokselle vaeltamaan muutamaksi päiväksi. Saa nähdä kuinka mamma jaksaa! Päivämatkat on kyllä tosin suunniteltu normaaliin nähden todella alakanttiin.. Reitti on onneksi sellanen, et voi tarpeen mukaan lyhentää ja jättää osan pois kokonaan. Pitää kuunnella omia voimia.. Ja paljon evästä mukaan!!! Lisää kuulumisia sit, kun tulee!



Tsemppiä kanssaodottajille ja odotuksen odottajille sitäkin enemmän!



Net-ta rv 9+0

IHANAA IHANAA IHANAA!!! Ihan tässä tulee kyynel silmäkulmaan, on se niin herkkää, snif...ja vauvakuume ampaisee taas ihan uusiin svääreihin ;)



ON: Iituli kävi 9kk neuvolassa, 74cm, 9,3kg. Kasvaa aikas lailla tasan keskikäyrällä, iloinen ja sanoisimpa jopa pelottavan tarkkaavainen tyttö ;) Ei jää mikään huomaamatta! Ja innolla tuettuna tahtoo kävellä, itsekseen konttailee tuhatta ja sataa...taas alkaa tavaroiden nosteleminen ylemmäs :)

sain tämän stoorin raapustettua. Eli synnäri olkaas hyvä :)



Synnäriä pukkaa:



Perjantaina alkuillasta oli vähän semmoinen olo että tekisi mieli jotain hyvää. No en jaksanut lähteä mihinkään kiskalle joten ajattelin että leivonpa tuosta pari peltiä voisilmäpullia. Pullat tuli valmiiksi ja menin makaamaan sohvalle ja odottelemaan niiden jäähtymistä¿.klo:8.55 katselin sohvalla kaikessa rauhassa töllöä kun mahasta kuului tosi kova napsahdus: POKS! Arvasin heti että nyt meni lapsivedet ja nousin pystyyn ja kiiruhdin alapäästä pidellen pöntölle. Sinne pötölle kun istuin niin tuli oikein kunnon tulva¿No siitä sitten paniikissa etsimään puhelinta ja soitto miehelle ja porukoille (että tulevat hakemaan koiran hoitoon) ja viimeiseksi sitten aloin etsimään sitä synnärin numeroa. Mies kaahasi tuhatta ja sataa kotiin (jarrut kirskui etupihalla vaan kun auto tuli pihaan). Pakattiin siinä rauhassa sitten koiran kamat, pullat pakkaseen, mies suihkuun ja minäkin siinä vielä kerkisin suihkuttelemaan ennen kuin lähdettiin sairaalalle. Tämä kaikki tosin tapahtui alle ½h koska sairaalalla oltiin sitten 9.30.



Päästiin sisään, vaihdettiin komiat sairaala kamat ja tehtiin sisätutkimus + KTG. Noin ½cm sormenkärjelle oltiin auki eli ¿hyvää yötä vaan¿ ja tarkkailuhuoneen 120cm sängylle nukkumaan. Arvatkaahan vaan saako siinä nukuttua? Käytävän ikkunoista paistoi valo, 183cm pitkä kuorsaava ukko köllii vieressä vieden kaiken tilan ja supparit kovenee kokoajan. No 2h välein kävin (itse!!!) lämmittämässä kaurapussia ja 02.00 aloin kellottamaan suppareita. Siinä vaiheessa niitä tuli alle 5min välein ja ne oli jo aika kivuliaita. 04.00 asti jaksoin valvoa ja sitten oli pakko pyytää jotain että saisin edes vähän nukuttua. Sain petidiiniä (olin eka päättänyt että sitä en missään nimessä ota kun se kuulemma oksetuttaa¿HMMM-( no siinä kivussa olisin syönyt vaikka vihreitä miehiä-jos olis tarjottu) Kätilö sanoi että siitä EI tule paha olo jos vaan maltan maata sängyssä hiljaa paikallani ja oikeassa oli. Se oli ihan TAIVAALLISTA kamaa. Siis kamaa sanan varsinaisessa merkityksessä kun pää meni ihan pim pom. Hyvin lähti kivulta terä -tunsin kuitenkin kivun kokoajan. No 05.00 suljin silmät ja kun ne seur.kerran avasin oli klo:06.00 ja supparit POISSA!???



Aamupäivä meni heräillessä. Ajantaju oli vähän kadoksissa. En tiedä mitä siinä aamulla duunailin mutta 11.00 lähdettiin ulos kiertämään sairaalaa. Kävely ei tuonut suppareita takasin joten lekurin tuli tutkimaan 16.00. Päätettiin että yötä vasten ei käynnistetä ja että saan kunnon kipulääkkeet + jotain nukkumattikamaa, jotta pääsen nukkumaan. No se lekuri teki kuitenkin sisätutkimuksen VAIN auki¿No sen verran kovaa ronklasi että 19.00 alkoi ihan sairaat supparit. Vesi tirskui silmistä ja kipu oli ihan hirvee. 22.00 asti jouduin kärvistelemään KTG käyrässä ilman lääkettä ja itkin jo että eikö sinne saliin helv*** koskaan pääse (kaikki salit oli tyhjillään ja tätit vaan veti taukohuoneessa kahvetta ja pullaa¿) 22.00 vaihtui taas vuoro ja uusi kätilö päästi meidät saliin ja opetti ilokaasun.



AHHH! Se kaasu oli hyvää. Olin käyrässä kiinni kokoajan ja näin aina kun suppari alkoi menemään yli 40 niin aloin vetämään maskista. Alussa ne supparit meni vaan johonkin 40 asti¿sitten ne nousi jo 60 asti ja pikkuhiljaa ylemmäs ja ylemmäs. 24.00 aikoihin aloin olla niin kipeä että en pystynyt olemaan missään asennossa eli pallot, kauratyynyt, säkkituolit yms ei auttaneet mitään. Ainoa mitä pystyin tekemään oli seisominen ja roikkuminen kaksin käsin maskin päässä. En ollut avautunut kuin 3cm. Jossain vaiheessa kävin ½h suihkussakin mutta se vaan kovensi supistuksia. Oksutkin tuli siinä 00.30 kun olin jo aika lailla pönttö sekaisin. 01.30 aloin olemaan jossain ¿out of space¿ tilassa eli kaikki puhe kuulosti kaiulta ja itse kuulostin siltä ¿kolmas kivi auringosta¿ näyttelijättäreltä. Sovittiin kätilön kansa että 4cm asti odotetaan ja sitten saan epiduraalin. No anestesialekuri herätettiin 02.00. Siinä vaiheessa suppparit sahasivat 60-120 välillä ja mitään taukoa ei niiden välissä ollut. Hengitin taukoamatta ilokaasua ja huusin vaan että piikkii piikkiii!!!! Anestesialekuri alkoi pitää luentoa epiduraalista ja siinä vaiheessa vaan kiljuin ¿että mä tiedän kaiken epiduraalista eli oon lukenut netistä kaiken joten iske se s**** piikki sinne selkään nyt heti ja AAAH¿Autuus. Kaikki kivut katos sen siliän tien.



Epiduraalin jälkeen mulle laitettiin jotain härveleitä tonne alapäähän( tai siis vauvan päähän ¿pinni tms) ja sovittiin että nukutaan 2h. Tunnin kerittiin köllimään - tosin en nukkunut mutta aika meni sika nopeesti. Klo 3.15 saliin säntäsi lekuri ja pari kätilöä ja alkoi härdelli. Vauvan päästä otettiin verinäytteitä. Pinni vaihdettiin johonkin toiseen (STAN seuranta?) ja saliin tuotiin tietskareita ja näyttöjä. Vauvalta alettiin ottaa verinäytteitä päästä (tällöin arvasin että tästä ei hyvää seuraa) Kohtuun laitettiin joku paineanturi yms¿ 3.15-5.55. väli meni tosi nopeesti. Multa otettiin verinäytteitä, vauvalta otettiin näytteitä ja härdelli oli kova. Jossain välissä kerkisin vessassakin käydä (ensin piti irrottaa sadoista eri letkuista). Oksitoniinia lisättiin ja mitään ei tapahtunut¿Sitten alkoi HORKKA. Sain ihan järkyt horkkakohtaukset¿Tärisin holtittomasti. Jalat ja kädet vapisi¿ihan kuin olisi ollut kylmä vaikka ei ollut. Pyysin miestä pakkaamaan kamat koska tiesin että siinä kunnossa ei vauvaa ulos ponnisteta.



Lekuri tutki kohdunsuun. Vaivaset 5cm auki. Vauvalla pahkaa 2cm eli ei mahtunut tulemaan ulos. Supparit alkoi tuntuun uudelleen ja sain uuden annoksen lääkettä. Vauvan sydänäänet dippasivat joka kerta supparin jälkeen eli löi ihan nollille¿ Horkka jatkui. Siinä vaiheessa aloin olemaan valmista kamaa alakertaan leikkuriin ja eipä paljoa tarvinnut asiasta keskustella lekurin kanssa. Tiesin jo aikasemmin että sektioon mennään ja niinhän siinä kävi. (Tosin niin oli tiennyt lekuri ja kätilökin pari tuntia aikasemmin koska sänky oli kuulemma odottanut oven ulkopuolella jo 2h.)



KLO:5.55. hälytettin leikkurit kotoaan sairaalalle. Multa vikat verikokeet, leikkauspaita päälle, esilääkitys ja pikavauhtia hissille ja alakertaan. Selän pesu, koneisiin kiinni, puudutus ja kallistelua hetken pöydän päällä ja sitten alkoi leikkaus. Aika haipakkaa ne siellä salissa pitivät. Siinä ei paljoa kerinnyt kummempia miettimään kun maha oli jo auki. Mitään en tuntenut. Sitten anestesialekuri sanoi miehelle että nyt voit ottaa kuvia jos et pyörry ja siitä sermin yli se sai jotain räpsastyäkin. Sitten alkoi hirveä käninä ja Hippu oli ulkona. Hengitystiet putsattiin ja nostettiin sivupöydälle mistä minäkin sen näin. Kätilö putsasi vauvan ja lekuri tutki hengitystiet ja leikkasi napanuoran. Sitten pääsin näkemään vauvan lähietäisyydeltä. Vauva lähti isin kanssa yläkertaan pesulle ja minä jäin ommeltavaksi. ½h päästä pääsin heräämöön ja siellä olin about 1h. Tärisin vieläkin horkassa ja vasta kun sain toisen annoksen petidiiniä alkoi horkka hellittämään.



Isi oli joutunut odottamaan about 1h yläkerrassa vauvan kanssa (oli kuulemma ollut vähän orpo olo kun ei ole koskaan hoitanut noin pientä nyyttiä) kunnes pääsin huoneeseeni. Sitten alkoi eka imetys joka meni ihan ok. Ekana päivänä sitten mut nostettiinkin jo ylös ja se onkin sitten ihan eri stoori (järkyttävää kipua!) ja eka yö meni niin että vauva oli hoitolassa kun en päässyt ilman apua sängystä ylös. Muut yöt vauva oli vierellä¿Huonekaverina oli idiootti maalaistollo joka huudatti omaa vauvaansa kaikki yöt. Sainkin sitten tarpeekseni ja pyysin päästä kotiin jo kolmen yön jälkeen kun olin niin loppu. Ei siinä mitään jos siellä sairaalassa olisi saanut nukkua mutta kun ei saanut. Vauva kyllä olisi nukkunut 3-4h unia mutta muut ei¿



Eli¿Miksi synnytys meni niin kuin meni: 1. En auennut tarpeeksi 2.KTG käyrässä laskuja 3. ja lapsivesi meni sen johdosta vihreäksi puuroksi, 4.Vesien menosta toista vuorokautta 5.Horkkakohtaus.6.Äiti ihan loppu valvottuaan 2 yötä¿ Lekurin arvio:mahdollinen epäsuhta eli mun lantio ei aukene tarpeeksi jotta sieltä tuon kokoinen mahtuisi ulos. Napanuora oli ok ja tarjonta oli oikea. Vauva vaan oli kuulemma vielä leikkurissakin aika ylhäällä eli se sahas alas ja ylös takas synnytyksen aikana.



Ohjeet tulevaisuuden varalle oli että suoraan suunniteltuun sektioon ja magneettipelvimetria jos lapsen odotettu koko sama tai isompi kuin nyt.



Kotona on nyt mennyt ihan kivasti. Maito nousi kolmantena päivänä ja sitä kuulkaas riittää! 220ml yhdellä pumppauksella imetyksen jälkeen. Olen vähän hukassa tämän maidontuotantolaitoksen kanssa. Kerääjä ei riitä alkuunkaan kun se on ihan täynnä kun imetän toisesta tissistä. Siis sieltä heruu itsekseen sen kerääjän verran. En tiedä miten pystyn imettämään missään julkisilla paikoilla kun paidat ja housut on ihan märkinä kokoajan¿?!!!! No ei voi valittaa ¿hyvä kun riittää.



Yöt vaihtelee. Joskus nukutaan 4h putkeen ja joskus kuten viime yö syötiin, puklattiin ja paskottiin 4h eli ei olla juurikaan nukuttu. Yöpuvut loppui kesken kun kaikki oli pissassa, paskassa tai puklussa. (niitä yökkäreitä on siis 5kpl!) isikin oli jo aika väsynyt kun oli yltä päältä siinä ittessään¿No nyt täällä kirjuutellaan 1½h päiväunien voimalla. Kohta tarttee vissiin taas syöttää ja sitten nukkumaan about 3h unille.



Kädet ristiin että ens yö olis vähän iisimpi bdbdbdb ;) Tänään olin ekaa kertaa koiran kanssa kaksin 1h ulkolenkillä ja ah kyllä oli ihanaa. Huomenna olisi tarkoitus lähteä kärryttelemään ekaa kertaa kaupungille. Olen ottanut aika varovaisesti vielä kun tuo haava ei ole vielä oikein parantunut.



T:piippuli

mutta pääasia lienee se, että vauvalla on kaikki hyvin ja muutenkin näyttää vauva-arki sujuvan ihan normaalisti valvoen ja syöttäen! Onneksi ainakin tosiaan maitoa tulee...



Mutta ekaks tuli vaan mieleen, että voi Piippuli-parkaa, millaiseen ryöpytykseen jouduit! Jotain saman tyyppistä odotan tietty omasta synnytyksestä, joten saa nähdä, mitä on edessä.



Oma napa on keskittynyt viime aikoina tuonne pään seudulle, sen verran ärsyttävä flunssapöpö on riivannut, että työreissukin piti jättää kesken. Nyt taidan olla jo voiton puolella ja taidan uskaltautua sukulaispojan ristiäisiin. Masussa myllerretään toisinaan hirmuisesti, toisinaan vaan vedellään sikeitä. Vähän ku äitinsä siis. :)



Osse ja Santeri rv 30+4

Vihdoinkin vähän vähemmän väsy olo ja omaa aikaa kirjoitella jotain.



OSSE:Hui kamala kuinka pitkällä säkin jo olet.Aivan mahtavaa.Kohta se synnäri lähestyy sullakin. Itse olin kyllä varautunut pahimpaan eli tiesin oikeastaan että noin siinä tulee käymään joten se mun synnytys ei ollut mikään pettymys tai yllätys sinänsä.Sain ikäänkuin kaks yhden hinnalla eli pahimman vaiheen alatiesynnäristä ja sit sektio kaupan päälle ;)



Sitten ne vanhat pcolaiset (SADEPÄIVÄ;SAMOJEDI yms. vois ilmoittaa pikkuhiljaa elonmerkkejä itsestään! Olisi TODELLA mukavaa kuulla teistä edes pieni pihaus!



).( Oma napa kapenee taas. Aika hurjaa on tuo kiloje tippumisvauhti. -5kg meni alas ihan parissa päivässä. Nyt tippuu suunnilleen semmoinen -1kg/pari päivää. Omien puntarointien mukaan nyt on mennyt -12kg kolmessa viikossa sitten sairaalaan menon. Vielä olis sitten -13 tiputettavaa. Ainakin. Sairaalassahan ei multa juurikaan mitään tippunut olisko -5 lähtenyt synnytyksen mukana. Ihan tyytyväinen oon jos tätä rataa tippuu.Imetys ilmeisesti vaikuttaa. Maitoa tulee ihan hurjana.Aamupumppaus on 240ml imetyksen jälkeen!!! Pakkanen alkaa olla aika täys ;)



Mitään hirmuisempia yllätyksiä ei vauva-arki ole tuonut. Ainoa on kauhea väsymys. Siis viime yönä nukuin yht.11h (mies syötti 1.syötön ja mä aamusyötöt)No oltiin hereillä 12-18.00 (käytiin kaupassa 1h kärryttelemässä) ja sitten tulikin taas kauhea väsy eli nukuin sitten 18-20.00 tirsat. Täytyy varmaan pyytää neuvolasta hemppa kun tääs väsymys ei taida olla ihan normaalin rajoissa???? Mitenkään masa tms. en kyllä ole.Voisin vaan nukkua kokoajan. Vähän huono omatunto kun kankeen ylös vasta 12.00 mut ei kai siinä mitään sitten.Ehkä myös oma vika kun valvon sitten taas illat 24.00-02.00 asti kun odotan ekaa syöttöä ja sit vassta petiin.



No mites te muut kotiäidit?Miten te jaksatte kankee ylös 07.00????



T:Piippuli ja pikkumiäs 3vkoa ja risat

Kivahan se on että kaipaillaan ;)



Olipa ihan niinku omaa synnäriään olis lukenu tuo Piippulin stoori sinne epiduraaliin saakka. Mulla vaan oli kalvojen puhkasu epiduraalin jälkeen ja sitten alko loput aukeamaan ja päälle päätteeksi oli sitten se 1h49min ponnistusvaihe. Paljonko sulla tuli yhteensä synnytyksen kestoksi? Mulla se oli kaikkiaan 57 tuntia :)



Meillä likka täytti 9 kk sunnuntaina. 74cm on pitkä ja painaa 8 kiloa ja risat päälle. Hampaita 2, kovasti 2 lisää tulossa. Höpöttää omiaan, toistelee muutamia sanoa (äittä, vauva, pappa, oho), taputtaa käsiään, puistelee päätään, osottaa sormella haluamaansa, kävelee tukea vasten ja opettelee horjuen seisomaan ilmankin tukea, kiikkuu joka paikkaan ja konttaa hetkessä pois näköpiiristä. Tietysti kaiken panee suuhunsa. Syö edelleen tissiä mutta nukkuu yönsä yleensä noin klo 21.30-6.30 heräämättä ja sitten tissitellen puoli ysiin saakka. Yleensä on oma iloinen itsensä ja itkua tulee vaan kopsahduksista ja sillon tällön vaipanvaihdosta kun pitäis muka maata selällään paikallaan.



Oon tässä jo kauhistellu, että niinkö sitä ollaan uudestaan raskaana, kun närästää ja ällöttääkin välillä. En kuitenkaan usko enkä haluaiskaan vielä. Sais muuan vuosi mennä mukavasti ilman toista vauvaa. Saga on niin pieni vielä että tahtoisin pitää sen ainokaisena jonkin aikaa.



Mulla loppuu perjantaina äitiysloma! Niin se vaan vierähti. Jään loppuvuodeksi kittuuttaan kotihoidontuella ja vuoden alusta jään työttömäksi. En uskalla nyt syksyllä vielä jäädä, kun soittelivat mua jo keväällä töihin ja lupailivat projektille jatkorahotusta syksyyn, niin ois liika iso riski joutua tässä vielä töihin. HUI!



Mutta toivotteleln nyt onnea kaikille loppusuralla oleville synnytystä odotteleville ja muillekin raskaudesta nauttiville sekä kovasti hermoja ja jaksamista vauva-arkeen kaikille meille muille. Sadepäivän kuulumisia mieki voisin lueskella.



-Samo ja Saga 9 kk

taisi ola aika räväkkää touhua.. no, mutta vauva ja äiskä on täysissä voimissaan, ja se tärkeintä.



(.) täällä minä lyllerrän maha jo pulleana.. =)

ihan oikeastikin, kaupan täti onnitteli mua menneellä viikolla.



muuten kaikki on sujunut ihan ok, niiden tiputtelujen jne jälkeen, mutta verenpaine on alhaalla, eikä nouse, 90/60.

parempihan se, että alhaalla, ettei ylhäällä, mutta olo on voimaton, väsyttää, huimaakin, mutta ikävintä kaikesta, päätä särkee ihan kauheasti.



olen ollut mokoman takia saikulla tämän tästä lyhyttä pätkää, kun en kerralla halua olla koulusta viikkotolkulla pois. on niin vaikeeta mennä sitten takaisin, jos on pitkään poissa, eikä enää kärryillä mistään, ja, kun ei tää tilanne siitä kotona makaamisesta kovin kummene.



vauvan liikkeet tuntuu jo heikosti, ja harvakseltaan. =)

kivaa.



paino on noussut kokonaista 700g, mikä sinänsä hyvä, en haluaisikaan välttämättä 20kg lisää painoa, kuten esikoisen raskaudessa pääsi käymään...



hornet-kanansiivet on mulle pakkomielle, ja joka ilta on niitä saatava. =) ahmatti..



eipä tänne muuta..



-ennis- ja sintti rv16