Lue keskustelun säännöt.
Muita jotka ovat mieluummin yksin kuin ihmisten seurassa?
Kommentit (38)
Minä viihdyn hyvin yksin. En nykyään jaksa ihmisiä enkä tarvitse heitä. Mielummin olen yksin kuin ilkeiden ihmisten kanssa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Moni ystävätön introvertti luulee olevansa ainoa laatuaan.
On tavallista. Meitä ihmisiä on moneen junaan,pääasia että itsellä on hyvä olla.
Jollekin yksinolo on kauhistus ja toisille siunaus .
Luin otsikon nopeasti niin päin, että tykkäisit olla mieluummin muiden seurassa. Yksinäisyydestä nauttiminen taitaa olla yleisempää ainakin vauvapalstailijoiden keskuudessa, joten et sinä mitenkään erottuva tuon ominaisuuden vuoksi ole.
T. Yksinään parhaiten viihtyvä minäkin
Voi johtua myös elämäntilanteesta. Monet joutuu olemaan arkena jatkuvan ärsyketulvan kohteena ja sosiaalinen . Vapaa-ajalla haluaa sitten olla yksin.
Luulen,että nykyinen elämänmeno on monelle liikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä. Yksinolo on parasta. Tai ei haittaa jos oma perhe on läsnä, kunhan ei tarvi koko ajan pitää keskustelua yllä vaan voi olla luontevasti hiljaa pitkiäkin aikoja, ilman että toista tarvii kuunnella tai itse keksiä juteltavaa. Ne koen rasittaviksi ja väsyn henkisesti molemmista.
Ystäviä mulla kyllä on, olen heistä kiitollinen mutta jonkunlainen rasite kun joka viikko täytyy trettafa keskimäärin 1-2 ystävää. Se on vähän liikaa mulle, mutten oikein voi enempää kieltäytyäkään, jos meinaan heidät elämässäni pitää.
Nyt varmaan moni vetää herneen nenään, mutta aika usein ihmisen halu olla yksin eli vetäytyä syrjään johtuu siitä, ettei ihminen itse pidä itsestään tarpeeksi. Yksin ollessa kukaan ei näe heikkouksiamme eikä pysty kritisoimaan meitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Silloin kun tunsin semmoisia ihme m*lkeroita, niin usein vetäydyin olemaan yksin. Nykyään olen oppinut hakemaan seuraa, jonkalaista tarvitsen elämääni, ja viihdyn seurassa paljon useammin.
Vierailija kirjoitti:
Nyt varmaan moni vetää herneen nenään, mutta aika usein ihmisen halu olla yksin eli vetäytyä syrjään johtuu siitä, ettei ihminen itse pidä itsestään tarpeeksi. Yksin ollessa kukaan ei näe heikkouksiamme eikä pysty kritisoimaan meitä.
Mä väitän, että asia on päinvastoin. Sellainen joka on sinut itsensä kanssa, viihtyy yksinään(kin).
Joka ei kestä itseään, omia ajatuksiaan, tai ei pärjää yksin, haluaa/tarvitsee koko ajan muita ympärilleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Matrixissa hywin yleistä ..
Sincc
Minä, lapsesta asti. Aikuisena olen valinnut parisuhteettoman, lapsettoman ja ystävättömän elämän ja olen onnellinen. Asun myös syrjässä omassa mökissäni suon keskellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä, nautin yksinolosta, mutta en tiedä millaista se olisi jos ei olisi kumppania vierellä kuitenkin. Kuitenkin tarvitsemme selvästi kumpikin omaa aikaa.
Ollessani aktiivisesti työelämässä monia kymmeniä vuosia ja tekemisissä kok työpäivän ihmisten kanssa, ei tullut mieleenkään kutsua vieraita kylään ect.
Vierailija kirjoitti:
Nyt varmaan moni vetää herneen nenään, mutta aika usein ihmisen halu olla yksin eli vetäytyä syrjään johtuu siitä, ettei ihminen itse pidä itsestään tarpeeksi. Yksin ollessa kukaan ei näe heikkouksiamme eikä pysty kritisoimaan meitä.
Jaa. Itse luulen että monet on itseni kaltaisia, eli ei vaan kiinnosta yhtään muut ihmiset . Ei kritiikki eikä kiitos, ei seura eikä mikään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt varmaan moni vetää herneen nenään, mutta aika usein ihmisen halu olla yksin eli vetäytyä syrjään johtuu siitä, ettei ihminen itse pidä itsestään tarpeeksi. Yksin ollessa kukaan ei näe heikkouksiamme eikä pysty kritisoimaan meitä.
Mä väitän, että asia on päinvastoin. Sellainen joka on sinut itsensä kanssa, viihtyy yksinään(kin).
Joka ei kestä itseään, omia ajatuksiaan, tai ei pärjää yksin, haluaa/tarvitsee koko ajan muita ympärilleen.
Sellainen, joka on aidosti sinut itsensä kanssa pystyy myöntämään myös heikkoutensa. Yksinolemisen ihanuutta hehkuttavat eivät koskaan myönnä, että heidän omassa itsetunnossaan voisi olla parantamisen varaa.
Yleensä kun jonnekin erehtyy menemään niin nopeasti haluaa kotiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt varmaan moni vetää herneen nenään, mutta aika usein ihmisen halu olla yksin eli vetäytyä syrjään johtuu siitä, ettei ihminen itse pidä itsestään tarpeeksi. Yksin ollessa kukaan ei näe heikkouksiamme eikä pysty kritisoimaan meitä.
Mä väitän, että asia on päinvastoin. Sellainen joka on sinut itsensä kanssa, viihtyy yksinään(kin).
Joka ei kestä itseään, omia ajatuksiaan, tai ei pärjää yksin, haluaa/tarvitsee koko ajan muita ympärilleen.
Sellainen, joka on aidosti sinut itsensä kanssa pystyy myöntämään myös heikkoutensa. Yksinolemisen ihanuutta hehkuttavat eivät koskaan myönnä, että heidän omassa itsetunnossaan voisi olla parantamisen varaa.
Eli rauhassa omassa seurassaan viihtyminen on heikkous? Ymmärrän kyllä, jos seurassa joutuu vetämään jotain roolia, käy se rasittavaksi. Aina ei kuitenkaan tästä ole kyse, vaan jopa siitä, ettei jaksa muiden roolinaamioita katsella. Myös seurasta pitävät voivat olla riippuvaisia roolistaan ja palautteesta jota sen kautta saavat, rooli ei kuormita vaan on elinehto, yksinollessa sille sille ei ole yleisöä ja tyhjyys valtaa.
Vierailija kirjoitti:
Minä.
Yksin oleminen on ihan parasta❤️.Ja siis en mitenkään inhoa ihmisiä, mutta tarvitsen paljon omaa luola-aikaa, jolloin akkuni latautuvat.
Minä samoin!
Yksin aivan parasta olla. Vielä joku mökki jossain ilman naapureita, suuri toiveeni.
Ei tämä maailma pyöri, jos ihmiset saisivat vain olla yksin. Eikä mikään ihme, että esimerkiksi syntyvyys laskee ja sinkku asuminen yleistyy, kun nykyihmiset ovat näin sisäänpäinkääntyneitä. Huhhuh.
Minä.
Yksin oleminen on ihan parasta❤️.
Ja siis en mitenkään inhoa ihmisiä, mutta tarvitsen paljon omaa luola-aikaa, jolloin akkuni latautuvat.