Työhaastattelu ja nöyryyttäminen ilkeillä kysymyksillä

Vika ei ole sinussa. Haastattelijalle tulee ylhäältä ohjeet tai se tulee heistä itsestään. On selvää ettei ilkeä, kiusallinen tai painostava saa olla toisia kohtaan, esimerkiksi sinua kohtaan. Sinulla on oikeus tuntea voivasi hyvin. Voit lähteä tilanteesta tai olla menemättä alunperin, jos se tuntuu väärältä. En tiedä onko joillakin tapana triggeröidä ihmisiä ja katsoa reaktiotapa, mutta ei se silti ihan normaalia ole, koska kaikki tiedot ihmisistä saa muutenkin jostain, jotka ovat oleellisia.

Sitä "paineensietokykyä" ja hankalien asiakkaiden/työkaverien kanssa toimeentulemista noilla *ttuilukysymyksillä yleensä testataan.

Maailma on täynnä ääliöitä nykyään. Kyllä, kysyvät mitä sylki suuhun tuo.

Ootte wammasia.

Vierailija kirjoitti:

Sitä "paineensietokykyä" ja hankalien asiakkaiden/työkaverien kanssa toimeentulemista noilla *ttuilukysymyksillä yleensä testataan.

Sanoin kerran tylysti takaisin haastattelijalle ja alkoi räpyttelemään silmiä, hörppimään ilmaa ja itkemään. En saanut paikkaa :)

Vierailija kirjoitti:

Minulta siis kysyttiin perheestä, onko miestä onko lapsia, olenko raskaana, ja raskauden jälkeen lähitulevaisuuden suunnitelmia. Kaikki nämä ovat tietääkseni "kielettyjä" kysymyksiä. Lisäksi kysyttiin olenko urheilullinen, ja en hakenut Suomen hiihtojoukkueeseen, vaan alani huomioiden oli silkkaa vattuilua tuokin kysymys. Silmien pyörittelyä ja tahallisen teatraalista tylsistymistä myös olen kokenut. Onko teillä muilla ollut vastaavaa?

Mitä paikkoja sinä olet hakenut, jos tuollaisia kysymyksiä on esitetty? Ja mitä sinä niihin vastasit?

Minulle ei ole koskaan esitetty tuollaisia, vaikka olen huolella valmistautunut vastaamaan niihin. Kyllä minua on harmittanut, kun en ole koskaan päässyt esittämään niitä vastauksiani. Esimerkiksi "seuraava kysymys" ja "mitä muuta haluatte tietää" laittomiin kysymyksiin. Luultavasti haastattelijani voisivat kertoa tarinoita erikoisesta työnhakijasta. Esimerkiksi kysymykseen "mitä tiedät tästä ry:stä " pääsin vastaamaan "olen perustajajäsen". En päässyt siihenkään paikkaan, sillä vastasin väärin ratkaisevaan kysymykseen "voitko sitoutua tähän määräaikaiseen kahdeksi vuodeksi" - tietenkin voin. Valituksi tullut oli siinä vain pari kuukautta.

Työkaverilla oli haastattelussa kihlasormus ja haastattelija kysyi että menetkö kohta naimisiin ja hankit  lapsia?

Presidenttiehdokkaan seksuaalisesta suuntautumisesta tai seksielämästä voidaan kysyä julkisesti niin miksei sitten työhaastattelussakin?

Minulle jäi ikävä fiilis työhaastattelusta, jossa oli haastattelemassa vakituinen ja nuorempi työntekijä, jonka tehtävään olin hakemassa, hän oli siirtymässä toisiin tehtäviin. Olen luoteeltani rauhallinen ja ujo varsinkin uusissa tilanteissa, vakituinen työntekijä kysyi "milloin sulla räiskyy?" ei siis liittynyt työhön mitenkään vaan persoonaan. Koin sen loukkaavana, kun en ymmärrä mitä väliä sillä on työn kannalta. 

Sitten vielä heitti "ei olla tänne mitään kahvinkeittäjää etsimässä", taisi olla vastauksena siihen kun kuvailin millainen olen työntekijänä tms. Tosin työ ei olisi varmaan sopinutkaan omalle persoonalleni, että parempi näin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ryhmä haastattelut vastaa nöyryytystä onkin. 

 

Ryhmähaastattelu on melkein parasta.  Ja ainakin työnantajalle.

Kaikki ehdokkaat siinä samassa saa katsastettua ja näkee samalla, miten työntekijä toimii ja pärjää ryhmässä.

Kun ei niitä nynnyjä vaan oteta töihin.

Erikseen on sitten tietyt työt, jota tehdään paljolti yksin ja rauhassa, kuten jotkut it-hommat.

Kilpailu on kovaa, sille ei voi mitään.  Rohkeimmat ja uskalliaammat pääsevät töihin, muut jää armotta rannalle roikkumaan.  Ja se ranta on pitkä.

Paitsi että ryhmähaastattelussa jokainen yrittää laskea muiden pisteitä ja nostaa omiaan. Eli täysin päinvastoin kuin mitä oikeasti pitäisi tehdä ryhmätyöskentelyssä yrityksen tuloksen kannalta.

Vierailija kirjoitti:

Multa haastattelijamies kysyi olenko eronnut, ja kun vastasin että kyllä, alkoi kehua oman parisuhteensa kestävyyttä ja pituutta.

En saanut paikkaa :D

Hyvä että et saanut. Parempia paikkoja varmasti on.

Mikäli haastattelija ei ymmärrä korrekteja käytöstapoja, eikä menettele haastattelussa asiallisesti, voi haastateltava kohteliaasti kiittää haastattelijaa, todeten että eiköhän tämä riitä tästä ja poistua tilanteesta. Puhelin voi tallentaa taskussa tai laukussa keskustelun kulun, mikäli siitä jälkipyykkiä seuraa. Mitä tahansa ei tarvitse ottaa vastaan.

Vierailija kirjoitti:

Multa on yhdessä haastattelussa kysytty olenko raskaana vaikka haastattelija tiesi kysymyksen olevan laiton.

Mitä siitä? Tuttava sai duunin kampaajana. Parin kuukauden päästä ilmoitti olevansa raskaana. Näitä sopii kiittää siitä, että nykyään tarjotaan vaan pätkätöitä. Jos on kaksi työntekijää, joista toinen tulee raskaaksi, ja toinen jää saikulle pään takia, niin edessä on konkurssi. Siinä menee koko elämäntyö.

Multa kysyttiin kerran "sulla on näitä aukkoja CV:ssä, mistä ne ovat peräisin?"  Ai mitä aukkoja? "No näitä pitkiä aukkoja". Syynäsimme CV:tä yhdessä, emme löytäneet aukkoja enää, toiminnanjohtaja ei vain osannut lukea opintoja osaksi uraa, koska olivat eri kohdassa. En saanut paikkaa, siunasin onneani. Kädettömän pomon kanssa olisi ikävä tehdä duunia.

Vapaaehtoisen työharkkapaikan haastattelussa oli kerran tällaista:

"Miksi väität, että opiskelet saksaa? Jos edellinen saksankielen kurssisi päättyi heinäkuussa ja seuraava alkaa syyskuussa, niin miksi väität, että opiskelet nyt elokuussa saksaa? Sinä et opiskele tällä hetkellä saksaa"

Samassa haastattelussa oli myös kysymyksiä, kuten "Olet alkanut etsimään työharkkapaikkaa heinäkuussa ja nyt elokuussa et ole vielä mitään löytänyt. Miksi et? Onko sinussa jotain vikana?"

Eivät ottaneet minua ja en olisi kyllä mennytkään :D