Kun haitte koiranpennun kotiin oliko se teillä autossa häkissä tms?

Koira uikutti sylissäni koko auto matkan. Haettiin sen todella paljon kauempaa. Välillä pysähdyttiin että koira pääsi pissalle.

Sylissä oli.

Toisen toi kasvattaja meille ja hänellä se oli häkissä oman emonsa kanssa.

Jatkokysymys: miten meni ekat yöt pennun kanssa? Itkikö ikävissään ja jos niin milloin se loppui? Ap

Se huilasi mun sylissä. Mukana oma peitto sieltä kodistaan, että on tuttu tuoksu.

Elämänsä ensimmäinen automatka pitää olla turvallinen ja jonkun lähellä matkustettu! Ei saa jättää yksin mihinkään häkkiin! Jonkin sylissä ja peiton mutkassa turvsssa!

Yhden olen hakenut 300 km päästä ja se oli farmariauton takatilassa isossa, pehmustetussa pahvilaatikossa. Toisen hain lyhyemmän matkan päästä ja se oli sylissä.

Jalkatilassa etupenkillä.

Ei uikuttanut yhtenäkään yönä. Se selvästi päätti (pitkän) kotimatkan aikana, että kai nää on sitten ne mun ihmiset, että ei tässä oo nyt muuta vaihtoehtoa kuin olla näiden kanssa.

Ensimmäinen yö oli hiukan itkuinen mutta sitten todettiin että eteenpäin!

Farmarin takakontissa kissankuljetushäkissä, viereisessä koirahäkissä matkusti meidän aikuinen koira. Matkaa oli 500km, pysähdyttiin monta kertaa matkalla. Hyvin meni matka.

Alusta alkaen koirat tuli niin hyvin juttuun, että pentu ei kaivannut emoaan lainkaan.

Koiran omassa kopassa tietty. Turvallisuus on tärkeintä.

Vierailija kirjoitti:

Se huilasi mun sylissä. Mukana oma peitto sieltä kodistaan, että on tuttu tuoksu.

Elämänsä ensimmäinen automatka pitää olla turvallinen ja jonkun lähellä matkustettu! Ei saa jättää yksin mihinkään häkkiin! Jonkin sylissä ja peiton mutkassa turvsssa!

Lähinnä turvallisuusjuttuja mietin, jos jotain sattuukin, tulee äkkijarrutus tms. Ja ehkä umpinainen kuljetuskoppa olisi turvallisemman tuntuinen pennullekin? Voihan siinä istua vieressä takapenkillä. Ap

Pentu selvästi tajusi ekana iltana että tuo ihminen on nyt mun turva. Kyllä sitä tuntui pelottavan ekoina öinä, mutta tuli ihan kiinni minuun. Voi toista :3

Vierailija kirjoitti:

Pentu selvästi tajusi ekana iltana että tuo ihminen on nyt mun turva. Kyllä sitä tuntui pelottavan ekoina öinä, mutta tuli ihan kiinni minuun. Voi toista :3

Oliko se sulla sängyssä vieressä? Ap

Mun sylissä takapenkillä. Hieman itkeskeli aluksi, mutta nukahti sitten. Matkaa oli vain parikymmentä kilometriä.

Sen jälkeen on kytketty asianmukaisiin valjaisiin takapenkillä. Matkustaa mielellään autossa.

Ekat yöt jompi kumpi nukkui vierashuoneessa pennun kanssa, sitten jäi omaan petiinsä olkkariin nukkumaan. Yöt meni hienosti alusta lähtien

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se huilasi mun sylissä. Mukana oma peitto sieltä kodistaan, että on tuttu tuoksu.

Elämänsä ensimmäinen automatka pitää olla turvallinen ja jonkun lähellä matkustettu! Ei saa jättää yksin mihinkään häkkiin! Jonkin sylissä ja peiton mutkassa turvsssa!

Lähinnä turvallisuusjuttuja mietin, jos jotain sattuukin, tulee äkkijarrutus tms. Ja ehkä umpinainen kuljetuskoppa olisi turvallisemman tuntuinen pennullekin? Voihan siinä istua vieressä takapenkillä. Ap

Jos se umpinainen kuljetuskoppa on jollain tavalla kiinni siellä takapenkillä, niin voihan se olla, mutta jalkatilassa oleminen ajaa kyllä saman asian.

Tästä ketjusta viimein tulen siihen varmuuteen, että koiranomistajissa on suuri osa vastuuttomia. 

Vierailija kirjoitti:

Tästä ketjusta viimein tulen siihen varmuuteen, että koiranomistajissa on suuri osa vastuuttomia. 

Miksi?

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tästä ketjusta viimein tulen siihen varmuuteen, että koiranomistajissa on suuri osa vastuuttomia. 

Miksi?

Ap

Sylissä tai jalkatilassa kuljettaminen ei todellakaan ole turvallista. 

Me hankittiin farmarin takaosaan pehmeä kuljetushäkki. Koira on ollut siellä JOKA KERTA kun on ollut autossa, eli ei osaa toivoakaan muuta :-)

Ensimmäiset yöt joku meistä nukkui lapsiportin takana (koira nukkuu siis kodinhoitohuoneessa ja ovessa portti) ja käytti pissalla muutaman kerran.

Kyllä väsytti mutta onneksi pahin pentuaika menee muutamassa viikossa ohi.

Oli suht liukas keli ja haimme koiran n. 350 kilometrin päästä. Pennun laitoimme isompaan boxiin ja kiinnitimme hyvin takapenkille. Boxissa mukana tuttua tavaraa ja istuin koko matkan boxin vieressä ja kosketin koko ajan pentua. Jos jotain olisi sattunut, eikä pentu syliä turvallisemmassa boxissa, en olisi ikinä antanut sitä itselleni anteeksi. Boxiin laitto meidän tapauksessa ei koiralle mitään traumoja åaiheuttäanut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tästä ketjusta viimein tulen siihen varmuuteen, että koiranomistajissa on suuri osa vastuuttomia. 

Miksi?

Ap

Sylissä tai jalkatilassa kuljettaminen ei todellakaan ole turvallista. 

No en mä tiedä, meidän tuleva pentu on tullessaan suunnilleen käsilaukun kokoinen ja painoinen. Harva sitäkään johonkin takakonttiin laittaa ajomatkan ajaksi, että onko se sitten sama onko vieruskaverilla pikkuinen koiranpentu sylissä. Pennulla kyllä voi ehkä olla turvallisempi olo siellä katollisessa kuljetuskopassa. Sitten jos yksin ajaisi niin eri asia, sitten koppaan. Ap