Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
No, missä ne juomattomuuden hyvät puolet viipyvät?
02.01.2021 |
Tiedotusvälineissä on jatkuvasti juttuja siitä, mitä kaikkea hienoa tapahtuu, kun lopettaa alkoholin juomisen. Minä olen ollut nyt puoli vuotta kokonaan juomatta, mutta mitään vaikutuksia ei näy: ei ole parempi tai energisempi olo, enkä ole laihtunut yhtään. Ihoni on aina ollut erinomainen ja on yhä. Nukun edelleen kuin tukki ja herään melko virkeänä. Olen aina ollut terve, eivätkä edes flunssat tartu minuun, joten ei parannusta ole siinäkään asiassa.
Raittiuteni johtuu siitä, että en yksinkertaisesti pääse Alkoon (logistinen syy). Join parikymmentä vuotta ensin puoli pulloa, sitten pullon viiniä viikonloppuisin, ennen pitkää pullon sekä perjantaina että lauantaina. Viimeisimpinä 2-4 vuotena join todella paljon, säännöllisesti jopa 3-6 litraa viiniä viikossa. Sietokykyni kasvoi hiljalleen, eikä litra tai puolitoista litraa kuivaa valkoviiniä illan mittaan aiheuttanut edes pientä krapulaa, ja nukuin oikein hyvin. Olen kookas, mutta sillä ei ole merkitystä, koska alkoholin määrä oli kaikenkokoisille ihmisille valtava. Olin terveystarkastuksessa vielä silloin, kun join, mutta verikokeissakin kaikki oli normaalin rajoissa.
Mitään ihmissuhteisiin liittyviä muutoksia ei myöskään ole. Asun yksin, olen ollut työtön jo vuosia, ja periaatteenani on se, että jos otan edes siemauksen, en soittele ihmisille enkä edes kirjoittele netin anonyymipalstoille mitään. Toinen periaatteeni oli se, että korkin (tai tonkan, joihin siirryin volyymin kasvaessa) sai avata vasta klo 21.00, eikä minulle soitella edes vahingossa niin myöhään. En liikuskele ihmisten ilmoilla, joten kukaan ei tiennyt juomisestani.
Juomiseni loppui odottamatta ja kerralla. Ensin harmitti se, että edes perjantaipulloa ei ollut, mutta parin kuukauden kuluttua en edes muistellut juomisperinteitäni; nyt uutenavuotena tuli mieleen, että viinipullo olisi kiva, mutta kun ei sitä ollut, en kaipaillut sitä tämän enempää. Vieroitusoireita ei ole ollut lainkaan tuota alun pientä harmitusta lukuun ottamatta.
Kysymys, ehkä retorinen, kuuluu: milloin ne raittiuden hyvät puolet alkavat näkyä?
Kommentit (60)
No jos ei ole kokenut ongelmia juomisensa takia niin miksipä sitä huomaisi eroa juomattomuudessa.
Mulla oli ongelma, ja sain hävetä silmäni päästä aina seuraavana päivänä kun olin ollut "viihteellä". Olen ollut nyt kolme kuukautta juomatta, en ole käynyt viihteellä ollenkaan. Päätin että olen nyt määrittelemättömällä tipattomalla, ja kunhan pandemia joskus hellittää, juhlin selvinpäin. Päätös tuntuu hyvältä, sillä tulen pääsemään niin paljon vähemmällä häpeällä tulevaisuudessa.
Nuorena tuli oltua paljon baarissa selvänä, kun tykkäsin olla kuskina. Humalaiset eivät ärsyttäneet minua, vaan enemmänkin oli kivaa kun kaverit olivat kerrankin mun hulluuteni tasolla.
Joo, päivittäinen elämä on edelleen ikävystyttävää ja tylsää mutta ei se viina ole sitä ikinä parantanut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä lopetin alkoholinkäytön marraskuussa 2013 ja ihmettelen vieläkin samaa. Ainoa muutos, eli pahin pöhötys ja punotus katosi naamasta muutamassa kuukaudessa mutta muita muutoksia en ole huomannut ellei sitten sellaiseksi laske sitä, että ikinä ei enää ole krapulaa. No daa, ei kai kun ei juokaan.
Laihtunut en ole enkä kyllä lihonutkaan (ylipainoa kertyi jo juomisaikoina noin 25kg) enkä voi väittää että peilikuva miellyttäisi yhtään enemmän nyt kuin vaikka vuonna 2012. Päinvastoin.
Olen myös ihan yhtä sinkku ja lapseton kuin aiemminkin (lapsettomana tulen pysymäänkin, koska ikä on tullut vastaan) eikä ystäviäkään ole yhtään sen enempää kuin ennenkään ja sellaiset hyvänpäivän tutut on elämästä kadonneet kokonaan. No sen voi ajatella plussanakin ;-)
Lisäksi olen tätä nykyä työtön.
Että joo.
N40+
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei siinä sit mitään. En jaksanut koko vuodatusta. Korkki auki vaan.
Onko lukijaystävälliseksi mietitty neljän lyhyen kappaleen ja yhden virkkeen lopputiivistelmän pituinen kirjoitus nykyisin "vuodatus"?
Ap
Taitaa olla nykyihmisille liian vaikea kun näyttää jo niin "kamalan pitkältä" jutulta, ettei oikein jaksa alkaa lukea.
Asiasta vähän sivuun. Kuuntelin yhden webbisivun markkinointiseminaarin. Siinä kerrottin, että ihmiset on nykyään niin laiskoja. Esim. jos sivustolle laittaa painikkeen "lue lisää" niin se kannattaa nykyään kirjoittaa muotoon "katso lisää". Lukeminen kun tuntuu niin rankalta, mutta katseleminen ei! Ensin nauratti, Mutta sitten kun mietin niin ajattelin, että totta hemmetissä tämä on totta.
Vierailija kirjoitti:
Trollausta. 21 jälkeen illalla 1½ litraa viiniä. Kiskoit nopeasti pullon huiviin...
En ole ap, mutta kyllä minäkin pystyn helposti juomaan pari pulloa viiniä klo. 21:n jälkeen. Valvon yleensäkin kahteen-kolmeen yöllä niin eihän se ole edes erityisen nopeasti.
Mä en tiedä olisinko "uskaltanut" edes lopettaa juomista jos olisi tiennyt miten paljon sen myötä muuttuu. Peilikuva on toki ihan entisellään paitsi, että jotenkin ei yhtään ymmärrä, että sitä on jo näin vanha, kun ikävuodet 15-35 on ihan outoa sumeaa mössöä ja tuntuu kuin niitä ei olisi edes elänyt.
Eikä niitä olekaan, siis elämällä oikeasti omannäköistä elämää vaan jotenkin sitä vaan meni muiden mukana vaikka ne muut ei ollut mitenkään erityisen mieluisaa seuraakaan. Olivat kuitenkin seuraa vaikka jälkeenpäin ajateltuna kokonaan yksinkin olisi ollut parempi.
Tosiaan vasta reilun 5 vuoden jälkeen sitä alkoi olla oma itsensä ja tajusi mitä elämältään oikeasti tahtoo ja mikä kiinnostaa ja tekee onnelliseksi. Harmi vaan, ettei siihen enää ollut mitään mahdollisuuksia kun oli jo haaskannut ne elämänsä "tärkeimmät" vuodet jolloin loppuelämää pitäisi rakentaa. Enkä minä imikään juoppo koskaan edes ollut, mutta vääriä valintoja tuli tehtyä tai ehken oikeammin ei edes tehtyä vaan sitä nuorempana vain ajautui johonkin suuntaan sen jälkeen kuin kerran valitsi väärin.
Samalla toki on ymmärtänyt senkin miksi se alkoholikin maistui, eihän elämä ollut sellaista mikä aidosti itseä miellytti ja sitä ketutusta oli helppoa alkoholilla lieventää. Jotenkin sitä oli siinä luulossa, että tätä se elämä vaan on, pskaa duunia ja huonoja parisuhteita koska mitään harlekiinihömppää ei ole olemassakaan kuin hollywoodissa ja jotenkin sitä pitää sietää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itselläni on määrät tämän coronan aikana kasvaneet huolestuttavasti. Viiniä menee muutenkin ihan reilusti, mutta olen hankkinut ”piiskapulloja” sinne tänne: saunalle, pikkumökille (rannassa), kellariin ym.
Eli viinistä ei enää pääse tarpeeksi hyvään nousuun joten otan vähän vauhtia jollain väkevällä.
Nyt olen ollut jo melkein kuukauden ilman. Ja meinasin olla tämän tammikuunkin.
Ei vielä mitään vaikutusta! Ei laihtumista , ei mitään.
Että koska ne loistavat vaikutukset oikein iskee??
Kiitos kommenteista.
Juomisen lopettaneita on aika paljon, mutta meitä "noin vain lopettaneita" taitaa olla harvemmassa. Minua kummastuttaa lähinnä se, että näin valtavan, vuosia kestäneen alkoholinkäytön voi lopettaa sattumalta ja niin, ettei tule vieroitusoireita sen enempää kuin positiivisiakaan seurauksia.
Ehkäpä tällaista ei näe eikä kuule juuri sen vuoksi, että ne, jotka ovat pitäneet tapansa piilossa, eivät lopetettuaankaan kerro siitä muille? Niitä, joilla muutokset ovat suuria, on lehdissä jatkuvasti esittelemässä raitistumistaan (ja retkahtamisiaan), mutta ei kai ole monenkaan etu kertoa siitä, että toisinkin voi olla.
Uskon, että mikä tahansa tapa on vaikea lopettaa silloin, kun siihen liittyvät muut ihmiset ja sosiaalinen elämäntapa; minä en ole ottanut siemaustakaan muiden seurassa pariinkymmeneen vuoteen. Se, mikä saa minut ihmettelemään itseäni, on nimenomaan fyysisten muutosten puuttuminen, ne kun eivät ole muista ihmisistä kiinni.
On joka tapauksessa mielenkiintoista seurata tipattoman tammikuun viettäjiä, mausteena on vielä korona kotitissutteluineen ja etenkin koronarokotusten vaikutukset.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä olen ollut reilun vuoden kokonaan juomatta, sitä ennen olin edellisvuonna juonut pikkujouluissa. Ei mullakaan mitään erityisempiä vaikutuksia ole näkynyt, vaikka olin oikeasti jo ihan suurkuluttaja. Iho on aina ollut hyvä, olen nukkunut hyvin, ei ole paino pudonnut jne. Sellainen vaikutus on ollut, että enää ei tee mieli yhtään juoda. Mulla on ollut jääkaapissa 2 viinipulloa 1,5 vuotta, enkä ole missään vaiheessa ajatellut, että pitäisikö korkata. En edes silloin, kun olisi ollut ns. aihetta eli joulu, vappu, juhannus, asuntokaupat, valmistuminen. Ei vaan tee mieli. Ajatus krapulasta tuntuu niin sietämättömän vastenmieliseltä, että mun juomiset tässä elämässä taitaa olla mennyttä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei siinä sit mitään. En jaksanut koko vuodatusta. Korkki auki vaan.
Onko lukijaystävälliseksi mietitty neljän lyhyen kappaleen ja yhden virkkeen lopputiivistelmän pituinen kirjoitus nykyisin "vuodatus"?
Ap
On se, kun keskittymiskyky ei riitä yli rivin lukemiseen. Sivulauseetkin ovat toisille liian haasteellisia.
Tästä kuuluu kiitos koko maailman kadehtimalle, loistavalle peruskoululle.
Lukutaito ja ennenkaikkea luetun ymmärtämisen taito on katoamassa. Siitä kiitos kuuluu älypuhelimien luomalle pinnalliselle yksinkertaisuudelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei ne vaikutukset aina valitettavasti näy tai tunnu päivittäisessä elämässä. Unen laatusi, terveytesi ja jaksamisesi on varmasti parempaa, mutta et itse huomaa muutosta. Jos olisit jatkanut kuluttavaa alkoholin käyttöä, et olisi haittavaikutuksia huomannut. Mutta silloin kaikki olisi voinut olla sen verran jo huonommin, että olisit muutokset huomannut.
Itse olen laihtunut huomattavan määrän, enkä huomaa missään asioissa eroa. Paitsi jaksan liikkua pidempään, ei se liikunta ole sen mukavampaa tai innostavampaa, sitä vaan saa tehtyä pidempään tai raskaampaa ennen kuin alkaa puuskuttaa. Ja toki vartalo on pienempi, mutta en jaksamisessa, nukkumisessa tai yleisessä olossa huomaa sellaisia merkittäviä muutoksia.
Luulen, että osa meistä, minä mukaan lukien, ei vaan ole niin yhteydessä kehoonsa, kuin toiset. Näin ollen jos muutoksia terveempiin elämäntapoihin ei ns. "pohjalta", niin emme huomaa eroja. Emme ole huomanneet olevamme väsyineitä ja huonovpintisia tai olemme keksineet siihen selviytymiskeinoja luonnostaan. On nukuttu enemmän, on syöty ravinteikasta ruokaa, korjattu nestevajausta, liikuttu hitaammin yms. Jotkut taas huomioivat paremmin pienetkin muutokset ja osaavat yhdistää ne muuttuneisiin tapoihin. He ovat siis huomanneet voivansa huonosti ja huomaavat voivansa hyvin. He eivät välttämättä ole tiedostamatta korjanneet huonojen elintapojen vaikutuksia, jolloin ne vaikuttavat pahemmin, jolloin muutos tuntuu paremmalta.
Samoin joidenkin keho kestää paremmin rääkkiä, ennen kuin haitat tuntuvat. Meidän pitää sitten vain järjellä tehdä päätös pysyä paremmissa valinnoissa, vaikka empiirinen tutkimuksemme omassa kehossa ei tue faktoja. Kannattaa lukea asiatekstejä liiallisen alkoholin käytöstä, miettiä onko muita elintapoja joista voi tulla samoja haittoja (ja kannattaako niitä muuttaa?) ja yrittää löytää niitä tapahtuneita muutoksia omassa kehossa.
Toki sekin, että muutos tapahtui pakosta yllättäen, esti sinua tarkkailemasta tuntemuksiasi ennen muutosta. Sinulla on vain jälkeen tilanteesta luotettavaa tietoa.
Toivottavasti jaksat jatkaa elämääsi ilman alkoholia tai ainakin miettiä millaisia määriä sitä käytät. Älä tuudittaudu luuloon, että seuraavalla kerralla lopettaminen olisi yhtä helppoa tai ettei haittavaikutuksia olisi, vaikkei ne välittömästi näkyisikään. Tutki asiaa ja omia tuntemuksia monelta eri kantilta ja hanki faktatietoa asiasta. Hyvää jatkoa!
Olen varsin analyyttinen ihminen ja tiesin ihan tarkkaan sen, mitä oli meneillään. Tarkkailin asiaa senkin vuoksi, että ne ihmiset, joiden tiesin käyttävän paljon alkoholia, osoittivat myös selviä merkkejä haittavaikutuksista, ja minua kummastutti se, miksi minä en ollut samanlainen.
Kiitoksia hyvänjatkontoivotuksista, vaikka niissä onkin hieman ärsyttävää holhoavan besserwisseröinnin oiretta. :)
Ap
Kyselehän omaisilta ja lähipiiriltä, heillä voi olla sinulle uutisia!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vanhempana. Tai eihän niitä näe kun terveytesi ei petä viinasta johtuen.
Vierailija kirjoitti:
Oletko terapiaa ajatellut? Ehkä myös AA-kerhoon liittymistä, koska kai sinne huolitaan myös raitistuneita alkoholisteja (jotkut jopa tukevat toisia)?
En oikein ymmärrä, miksi minä ajattelisin terapiaa tai AA-kerhoon liittymistä, kun en juo lainkaan, alkoholi ei ole minulle mikään ongelma ja muutenkin olen yksikseni mieluummin kuin seurueissa.
Tästä tulikin muuten mieleeni seuraava kysymys: join pitkään ja reilusti, vaikkakin ilman krapuloita ja morkkiksia, mutta lopettaminen ei ole ollut millään tavalla vaikeaa - olinko siis alkoholisti? Ei kannata tarjoilla kliseitä kuten "kerran alkoholisti, aina alkoholisti", koska kliseet eivät varsinaisesti vastaa mihinkään.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos olet köyhä, ainoa hyvä asia on, että rahaa riittää muuhunkin. Jos rahaa on enemmän, et huomaa mitään eroa, koskaan
Oksentelee harvemmin. Ja jysäri iskee harvemmin.
-En ole juonut, mutta näkeehän molempia "todisteita" kartsalla.
Vierailija kirjoitti:
Kyselehän omaisilta ja lähipiiriltä, heillä voi olla sinulle uutisia!
Vai niin. Olen aina viihtynyt itsekseni ja vältellyt pieniäkin ihmisjoukkoja, minkä vuoksi minulla on muutaman sukulaisen lisäksi vain harvoja tuttuja. Kaikkia näitä ihmisiä näen korkeintaan pari kertaa vuodessa, koska välimatka on niin pitkä, eikä alkoholilla ole tapaamisissamme mitään roolia. Puhelimessa puhutaan paljon, mutta ei koskaan puoli yhdeksän uutisten jälkeen, koska heillä kaikilla on muutakin tekemistä. Minulla ei ole koskaan krapulaa. Mistä nämä ihmiset olisivat edes voineet tietää juomisestani?
Ap
Luultavasti maksasi ja aivosi voivat paremmin, vaikka et sitä huomaakaan. Maksavaivat eivät välttämättä näy verikokeissa ja vaikka koit nukkuvasi hyvin, tutkimusten mukaan alkoholin käyttö huonontaa merkittävästi unen laatua. Huono uni tai unettomuus puolestaan lisäävät riskiä esim. aivovaivoihin kuten alzheimer. Ja ne tulevat vasta vanhemmalla iällä muhittuaan ensin vuosikausia kehossa.
Vaikutat jotenkin todella tunnolliselta ja selkojärkiseltä ihmiseltä, tyypiltä joka osaa asettaa itselleen säännöt ja pitää niistä kiinni. Minä haluaisin kääntää kysymyksen toisinpäin: mitä sinä sait alkoholista? Puuttuuko sinulta nyt jotain? Tuntuu, että olet ihan ok ilmankin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko terapiaa ajatellut? Ehkä myös AA-kerhoon liittymistä, koska kai sinne huolitaan myös raitistuneita alkoholisteja (jotkut jopa tukevat toisia)?
En oikein ymmärrä, miksi minä ajattelisin terapiaa tai AA-kerhoon liittymistä, kun en juo lainkaan, alkoholi ei ole minulle mikään ongelma ja muutenkin olen yksikseni mieluummin kuin seurueissa.
Tästä tulikin muuten mieleeni seuraava kysymys: join pitkään ja reilusti, vaikkakin ilman krapuloita ja morkkiksia, mutta lopettaminen ei ole ollut millään tavalla vaikeaa - olinko siis alkoholisti? Ei kannata tarjoilla kliseitä kuten "kerran alkoholisti, aina alkoholisti", koska kliseet eivät varsinaisesti vastaa mihinkään.
Ap
Et ollut alkoholisti. Alkoholisti on alkoholiriippuvainen ihminen. Tämä -isti kertoo asian, kaikissa päihteissä, yleisimmin pelkkä nisti. Alkoholi on voimakkaan riippuvuuden aiheuttava päihde, ihan top 2-5 sijalla kaikista päihteistä.
Et tarvitse terapiaa, koska osaat ajatella itse (sekin on harvinaista). Kliseet ovat vain tapa yleistää asioita, mitä tahansa. Jos ja kun et juo ja osaat elää ilman alkoholia, elämäsi on hyvällä mallilla. Paljon paremmin ei voisi olla.
Sulla on nyt selvästikin agendana kieltää alkoholin aiheuttamat ongelmat. Ihan faktaa kuitenkin on, että suurkuluttajalle se ei ole terveyttä edistävä aine. Ei se, että sulla ei ole koskaan krapulaa, etkä ole itse nyt huomannut mitään muutosta terveydessäsi todellakaan tarkoita, että alkoholi ei olisi vaikuttanut suhun mitenkään. Olet ilmeisen älykkään oloinen henkilö, joten tiedät tietenkin itsekin, että et varmasti ole mikään geneettinen poikkeus.
Onnettomuusalttius lisääntyy humalassa huomattavasti. Tasapaino huononee muutenkin iän myötä ja siihen kun lisää jonkun viinipönikän lipittämisen illan aikana, niin mukkelismakkelis meno kotona ei olekaan kovin yllättävää. Luut murtuu tai voi käydä muuten huonosti. Pitkäaikainen juominen vaikuttaa myös muistiin, vaikka et itse sitä vielä ehkä huomaakaan.
Minä lopetin juomisen aika lailla yhtäkkiä, mutta ei mullekaan mitään vieroitusoireita tullut, vaikka olin suurkuluttaja. Koko aikuisen ikäni olin juonut vähintään yhden viinipullon joka viikonloppu, useimpina paljon enemmän. 3 litran pönikkä tyjeni helposti yhden lauantain aikana, kun riittävän aikaisin aloitti. Suurimmaksi osaksi olin kotona, siivosin ja luin niin pitkään, kun silmien haritukselta pystyin. Seuraavana päivänä sitten huomasin, etten muistanut lukemastani mitään.
Sun olisi kannattannut käydä otattamassa labra-arvot juomisen aikana ja sitten uudestaan, kun usemapi kuukausi mennyt alkotta. On olemassa arvoja, jotka eivät ole koholla kenelläkään muulla kuin alkoholin liikakäyttäjillä, niissä ainakin olisit nähnyt eron, vaikka missään muussa et mielestäsi nyt koe muutosta.
T. tuo, jolla on 2 viinipulloa ollut kaapissa 1,5 vuotta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Trollausta. 21 jälkeen illalla 1½ litraa viiniä. Kiskoit nopeasti pullon huiviin...
En ole ap, mutta kyllä minäkin pystyn helposti juomaan pari pulloa viiniä klo. 21:n jälkeen. Valvon yleensäkin kahteen-kolmeen yöllä niin eihän se ole edes erityisen nopeasti.
Aivan. Jos trollaisin, trollaisin kyllä vähän tehokkaammin.
Sanoin jo aiemmin, että periaatteeni vuoksi en aloittanut koskaan ennen tasan yhdeksää illalla, eikä edes tehnyt mieli. Sietokyky kuulemma kasvaa harjoituksen myötä, ja sen olen nähnyt todeksi: kolmikymppisenä vuosituhannen vaihtuessa puoli pulloa viiniä oli minulle ihan riittävästi ja melkeinpä liikaa. Lopulta rutiininani oli puolitoista litran valkoviinipurkillista iltayhdeksän ja aamukahden välillä (viikonloppuisin ja ehkä kerran viikollakin). Aamulla heräilin kahdeksan aikoihin ja keittelin kahvia ilman minkäänlaisia heikon olon tuntemuksia.
Ilmeisesti kokoni, urheilutaustani ja "geenieni" vuoksi siedän alkoholia keskivertoa paremmin, mutta kai minun sentään jotakin lopettamisen hyviä puolia pitäisi havaita. Niitähän tässä olen ajankulukseni ja vuodenvaihteen lehtijuttujen innoittamana mietiskelemässä. En siis ole ärsyttämässä, rehvastelemassa tai etsimässä ratkaisuja mihinkään, kuten joku näkyy jo luulleen.
Ap
Alue: Aihe vapaa
Oletko terapiaa ajatellut? Ehkä myös AA-kerhoon liittymistä, koska kai sinne huolitaan myös raitistuneita alkoholisteja (jotkut jopa tukevat toisia)?