Lue keskustelun säännöt.
Mitä ajatuksia vieraanvaraisuudesta?
08.06.2014 |
Mitä se vieraanvaraisuus on nykyään? Aika monia vaikuttaa ärsyttävän ruoka-aikaan kylään pyrkivät naapurin lapset. Huomaan tämän myös itsessäni, vaikka toisaalta kaipaan lapsuuteni aikoja; pihaleikkejä ja tuttuja naapureita. Äitini oli tosi sydämellinen ihminen, joka aina ruokki mun kaverit ja maksoi heille linnanmäen reissut ja muut. Toisaalta minäkin sain syödä kavereillani. Se oli itsestään selvää.
Miksiköhän tuntuu nykyään, että jotkut vanhemmat jättävät pihalla lapsensa muitten hoidettavaksi, lapset norkoilevat ruoka-aikaan kylään syömään. Nämä norkoilevat lapset käyttäytyvät kieltämättä huonosti, tunkeutuvat liikaa ja heille on pakko laittaa rajoja. Teoriassa haluaisin olla vieraanvarainen, mutta oikeesti huomaan, etten jaksa siinä sivussa kasvattaa muitten lapsia, jota vyöryvät rajojen yli. Näitten lasten vanhemmat eivät jaksa viettää aikaa lapsiensa kanssa ja ovat vain tyytyväisiä jos lapset pysyvät koko päivän pois jaloista. On pitäny ottaa muutaman naapurin kanssa puheeksi, että heidän lapsensa pyrkivät koko ajan meille ja käyttäytyvät levottomasti.
ap
Kommentit (24)
Täällä oli tänään se yksi ketju, jossa naapurin lapset tulivat norkoilemaan pihalle kun perhe grillasi. Siitä ketjusta jäi mileeen aika vihainen suhtautuminen näihin lapsiin ja se, että omaa yksityisyyttä pidetään tärkeänä. Huonosta käytöksestä ärsyyntyminen on ihan ymmärrettävää ja itsekin reagoin näin. Mut muistan lapsuudestani ne hyväntahtoiset, vieraanvaraiset ihmiset ja sitten ne vihaiset aikuiset. En haluais olla sellanen vihainen aikuinen itse, mut huomaan etten jaksa näitä norkoilevia lapsia. Yhtään. En halua että norkoilevat lapset tulee meille ollenkaan. Mun kaveria taas ei häiritse kun lapsia ja porukkaa tulee ja menee. Ihailen häntä. Mulla pinna kiristyy ja haluan säilyttää järjestyksen elämässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Musta tuntuu, ettei niitä naapurin lapsia edes haluta omaan ruokapöytään. Muitten lapset eivät kiinnosta?
Ystäväperheitten kanssa tehdään vuorotellen yhdessä runsaita aterioita ja syödään yhdessä. Muuten ruoka-aikana kylässä ruokapöydän liepeillä norkoilevat lasten kaverit herättävät inhoa. Heiät ei haluta omaan elämään.
Itse vähän kyllästyin kuulemaan tuota kehua mummoltani, miten hän on aina ruokkinut kaikki. En tiedä miksi. Mummo laittaa tai laittoi erinomaista ruokaa ja aina riittävästi, mutta en katso sitä mitenkään hyväksi teoksi, että ruokkii toisten lapsia, joilla on kaikkea riittävästi ellei liikaa, maailman mittakaavassa.
Täälläpäin ainakin ne saavat olla muilla, joilla itsellään on isovanhemmat apuna ja molemmat töissä ja työ on tekosyy että heille ei voi eikä saa koskaan kuin ehkä 1. Toisin sanoen, hyväosaiset ja röyhkeät ja laiskat käyttävät muita hyväkseen. Joilla on sekä sosiaalisia että taloudellisia resursseja mutta mikään ei riitä.