Selektiivinen mutisti?
Meillä nyt 3v tyttö joka ollut hoidossa 2v, lähtien. Ensin pph ja nyt vuodenalusta päiväkodissa. Hoitajat ihmettelee kun ei puhu heille mitään muuta kun nyökkäämällä tai pudistamalla päätä. Puhuu kotona ja myös hoidossa esim. hakutilanteessa ja hoitajat on silloin kyllä kuulemassa.
Ei ole mitenkään eristäytynyt, leikkii toisten kanssa ja osallistuu tapahtumiin.
Kotona on iloinen ja reipas tyttö, samoin hoidossa mutta ei vaan puhu siellä.
Puhuu kaupassa ja kyläpaikoissa, myös meillä käyvillä vieraille. Tietysti vaatii alkuun hetken että tutustuu, mutta reipastuu aika pian.
En osaa nyt sanoa, että onko nyt kuinka vakavasta jutusta kyse kun hoitajat on jo luokitelleet selektiivisekai mutistiksi (mielestäni vähän liian heppoisin perustein) . Tuntuu että nykyään se adhd on "ihan normaalia" ja sitten kun on joku joka ns. osaa käyttäytyä ja ei kohella itseään verille niin on sitten samantien epänormaali ja ihmeellinen.
Ovat kuulleet tytön puhetta ja tietävät että taidoista ei ole puutetta.
Ja toki ennenkun joku viisas ehtii kommentoida niin Joo haluan tietysti lapseni parasta ja en halua kuvitella kuinka ahdistavaa on ollakoko hoitopv hiljaa.
Olen sanonutki että kotona tällaista ongelmaa ei ole että saisivat nyt sielä hoidossa alkaa tilannetta viemään eteenpäin ja keksiä keinoja jolla tilanne saataisiin raukeamaan.
Onkohan jollakulla kokemusta samasta tilanteesta? Onko mennyt ns ajan kanssa ohi vai onko tarvittu jotain hoitokeinoja.
Kommentit (13)
Meillä oli aikoinaan pojalla vähän samalla lailla. Myös läheisille sukulaisille puhui ja siis muille lapsille. Hyvin vähän hoitajille. Alkoi myöhemmillä luokilla koulussa reipastua. Alku oli vaikeaa. Muitakin käytösongelmia tuli ( ja meni) ja myöhemmin myös oppimisvaikeuksia.
No eikö se ole selektiivinen mutisti, jos ei puhi hoitopaikassa mitään????
Puhuuko niille muille lapsille? Puhuiko pph:lle?
Voisitko joskus viettää aikaa vähän kauemmin aikaa siellä päiväkodissa? Leikkisit lapsen kanssa ja henkilökuntaa tulisi ikäänkuin vähän huomaamatta mukaan tilanteeseen?
Pieni lapsi kyllä vielä on, ei kyllä tarvetta diagnosoida vielä.
Eikö yleensä lääkäri tee diagnoosin, eikä hoitotädit?
Niin on tehtykin että haku ja vientitilanteissa on jääty leikkimään. Niissä tilanteissa puhuu ihan normaalisti ja vastailee myös hoitajien kysymyksiin ja hassuttelee ja "esiintyy" ihan normaalisti.
Pitää ottaa yhteyttä esim johonkin perheneuvolaan jos sieltä saisi jotain vinkkejä.
Jaahas, nyt alkaa selvästi olla minulla nukkumaanmenoaika. Luin nimittäin otsikon "selektiivinen mulkvisti", ja ajattelin innostuneena, että minäkin tunnen muutaman sellaisen...
Meidän lapsi ei myöskään pitkään aikaan puhunut päiväkodissa, vaikka muuten puhuu. Sitten alkoi puhua kuiskaten. Nykyään puhuu siellä yksittäisen lapsen kanssa leikkitilanteessa, mutta ei ryhmissä. Joskus kun kysytään kysymys niin oikein pistää käden suun eteen. Mielestäni kyse ei ole silloin mutismista, eikä kukaan ole meille semmoista vihjannutkaan. (Selektiivinen mutismi on tuttu muualta.) Lapsi on vain ujo ja ujostelee sillä puheella. Kuvitelkaa itse vaikka että olette jossain jännittävässä tilanteessa, kuten suuren idolinne luona. Helppohan siinä on seistä pönöttää, mutta voi olla vähän isompi kynnys avata suu ja sanoa jotain järkevää. Jos siis on yhtään ujostelevaa tyyppiä.
Olen Samoilla linjoilla..
Ärsytti oikein kun ehti olla varmaan kuukauden päiväkodissa niin alkoi tämä vihjailu mutismista. Yritä siinä sitten selittää että kyllä minä lapseni tunnen ja on vaan alkuun ujo ja arka.
Mutta toivon kyllä että joku viisaampi esim erityislastentarhanopettaja ottaa asiaan kantaa.
Ihan kuin mun tyttö(5v). Puhuu kotona muttei pk.ssa. Pk-kavereille puhuu päiväkodin ulkopuolella esim.kyläillessä. Ollan käyty neuvolapsykologilla muutaman kerran asian tiimoilta. Vielä yritetään elton ja opettajien avulla erilaisten harjotteiden tekemistä. Jos ei auta niin psykiatrinen käynti edessä. Mutta mitä nopeammin asiaa aletaan hoitaa sen parempi.!
Minun tyttöni oli aivan samanlainen tuossa iässä. Meillekin on lausuttu monta ' diagnosia' tuon perusteella, niitä ollaan otettu vastaan 'toisesta korvasta sisään, toisesta ulos'-menetelmällä. Tuesimme että tyttö on äärimmäisen älykäs. Lasten kanssa hän on puhunut ja paljon. Viisivuotiaana tyttö alkoi puhumaan myös hoitajien kanssa, ja ollaan saatu palautetta etta mitenkö häntä voisi saada välillä hiljaiseksi. Olisiko hoitajien osaamisessa paranemisen varaa? Nykyisin tyttö välillä ihmettelee kotona kuinka lto ei tiennyt mikä on sentiljoona.
Mun pojalla oli eskarissa aikoinaan samassa ryhmässä tyttö, jolla oli myös diagnosoitu selktiivinen mutismi. Yläasteen tyttö lopetti muistaakseni yli 9. keskiarvolla. Fiksu tyttö. Niin siis puhui kyllä jo alaasteella kaikille, tosin melko ujon oloinen tyttö.
Meillä poika laitettiin hoitoon 1 v 3 kk, ei puhunut siellä lapsille eikä hoitajille ennenkuin 2,5-vuotiaana. Perheneuvolan psykologikin kävi ihmettelemässä paikan päällä. Nyt 11-vuotias, sosiaalinen, kaikkien kaveri.
Hoitajat diagnosoineet ihan oikein, kun ovat kuulleet tytön puhuvan. Ei mutisti vaan selektiivinen mutisti!