Miten sanoa ystävällisesti etten halua vieraita synnytyksen jälkeen?

"En ota vastaan vieraita synnytyksen jälkeen."

Olipas vaikeaa!!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sanot suoraan.

Itse esikoisen synnyttyä otin appivanhemmat vastaan vajaan viikon kuluttua, jota kadun vieläkin. Miehelle oli aivan sama, ilmoitti kyllä kieltävänsä, jos en halua vieraita, mutta ajattelin että sitten sekin on tehty. Vierailu oli kammottava, minulla oli hormonit sekaisin, vahva suojelunhalu vauvaa kohtaan, synnytys meinasi päättyä huonosti minun ja vauvan osalta, olin todella kipeä ja aika itkuinen. 

Muistan vierailusta sen, kun anoppi piti vauvaa sylissä ja itkua tihrustaen lääppi ja likimain nuoleskeli vauvan naamaa, jota sain koko ajan kieltää. Anoppi antoi "hyviä" neuvoja, mm. että vauvaa pitää sitten syöttää ja vaippa vaihtaa, pitää myös pukea vauvalle vaatteet päälle yms. Ei meinannut antaa vauvaa ollenkaan minulle, kun piti imettää ja sitten loukkaantui verisesti, kun vetäydyin makuuhuoneeseen imettämään ja kielsin, kun yritti ängetä mukaan. 

Kaikki liikkuminen teki todella kipeää, mutta niin vain minä itkua tihrustaen kovissa kivuissa laitoin ruokaa vieraille, kun he olivat vauvan kanssa. Ja se ruoka oli muuten kuulemma ihan p*skaa, nirso kun anoppi on. 

Nyt on toinen syntymässä ja olen tässä vuosien aikana karistanut turhan kiltteyden pois ja sanon rumastikin, jos minulla alkaa päätänsä aukoa ja todellakin pidän nykyään puoleni. Kun toinen syntyy, otetaan esikoinen pois hoidosta ainakin pariksi viikoksi miehen isyysloman ajaksi. Eikä todellakaan oteta ketään vastaan ainakaan kuukauteen, sanotaan ihan suoraan ettei jakseta vieraita pariin viikkoon, enkä koronan takia halua vieraita ainakaan ensimmäiseen kuukauteen. Ja tämä asia oli kova järkytys jo esikoisen aikaan, kuten tulee olemaan vieläkin, että meidän sairaalaamme ei päästetä muita kuin isä ja sisarukset synnyttäneiden vuodeosastolle. Nyt tosin en tiedä pääsevätkö sisaruksetkaan. Tiedän jo että tästä tulee isot itkupotkuraivarit, mutta sitten tulee.

Tunki mukaan, kun lähdit imettämään? Hullu.

Yritti kovasti. Kun hän halusi nähdä kaiken mitä vauvan kanssa tapahtui, kun ei saanut itse syöttää. Sitäkin kovasti kiukutteli, kun en suostunut antamaan vauvalle pulloa, että hän saisi syöttää. Imetys takkusi muutenkin esikoisen kanssa kauan, enkä halunnut antaa pulloa jos ei ollut ihan pakko. Lopulta imetys ei onnistunut enää 3kk iässä ja minulta ehtyi maito, vaikka kuinka yritin jatkuvasti pumpata jääkaappiin sitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koronasta sen verran, että jos vauvaa ja itseä haluaa suojella tartunnalta niin mihin vetäisitte tässä rajan? Kysyn siksi, koska me riitelemme asiasta jo nyt miehen kanssa. Lapsen laskettu aika on helmikuussa. En itse esimerkiksi haluaisi, että mies tapaa sisätiloissa ystäviään tai heidän koulussa/päiväkodissa olevia lapsiaan, kun vauva on vastasyntynyt. Mies taas haluaa eikä ymmärrä yhtään näkökantaani. En voi tietenkään määräillä toista, mutta olen van sitä mieltä ettei mitään riskejä tulisi ottaa...

Mies on oikeassa, sinä olet vinksahtanut.

Kaipaan perustelua tälle. Koska se, että mies menee kaverilleen kylään on ihan samanlainen tartuntariski perheelle kuin se, että perhe vastaanottaa vieraita. Miksi jälkimmäistä tapaa pidetään oikeutettuna, mutta naista vinksahtaneena, jos tämä ei halua, että mies näkee muita, kun lapsi on vastasyntynyt?

Sinä haluat, että sinä, mies ja vauva lukittaudutte kotiin kuukausikaupalla. Mieskään ei käy töissä, ei kaupassa, ei kävelyllä, ei kaveri luona, ettei vain tulisi minkäänlainen pöpö teidän pesäänne.

Vauva saa syntyessään ja imiessään satsin sinun vasta-aineitasi. Ne kantavat hänet pöpöjen yli. Mies ei ole synnyttämisen takia loukkaantunut (toki toivon, että sinäkin säästyt repeämiltä ja muilta ikäviltä synnyttämisen seurauksilta), joten miksi hän ei saisi elää normaalia elämää? Korona tarttuu syljen välityksellä ja sen torjumiseen tehokkain keino on huolellinen käsienpesu saippualla. Jos mies pesee kätensä aina kotiinsaapuessaan ja vaikka lähtiessään kyläpaikasta, se riittää.

Tietenkin mies jättää kaikki ei-pakolliset menot väliin, sanoohan sen jo järkikin. Kuvittele itsesi synnyttämässä koronaa sairastavana, kuulostaako houkuttelevalta? Tai hoitamassa vastasyntynyttä koronaa sairastavana, onko sekin yhtä houkuttelevaa? Harvinaisen tyhmä olet.

Ehkä sinä asut jossain Helsingissä, jossa pitää kaikkia varoa kuin ruttotautisia. Minä satun asumaan kaupungissa, jossa on ollut koko vuoden aikana yhteensä parikymmentä tartuntaa. Täällä ei paljon näy edes maskeja.

Vierailija kirjoitti:

Ei uskoisi, että tämä asia on edelleen näin. Miksi tuoreen äidin täytyy yrittää puolustautua vieraiden tuloa vastaan, luulisi, että olisi itsestään selvää, että kylään ei silloin tungeta. Olipa korona tai ei. Jos yhden asian saisin muutettua lasteni vauva-ajasta, se olisi juuri vieraat. Kipeä olo, vauva jatkuvasti rinnalla, vieraita tuli ja meni, jotkut viipyivät jopa pari tunti, ylikin. Oli tavattoman väsyttävää.

Jos joku pitää vieraista, niin miksi ei sitten, ja ainahan voi itsekin äitinä pyytää käymään. Melkeinpä sanoisin, että mene kylään vain, jos pyydetään.

Jos ketään ei kiinnosta, sitten itketään, kun kaverit hylkää lapsen saatuaan ja valitetaan yksinäisyyttä

Vierailija kirjoitti:

Miniä sanoi selvällä suomenkielellä, että he kutsuvat sitten kun haluavat vieraita.

Olin erittäin kiitollinen, kun sanoi suoraan eikä kärvistellyt kuvittelevansa oleva loukkaaja.🙈😘

Meillä myös. Synnytyksestä on nyt 8 vuotta ja kutsua ei ole edelleenkään kuulunut. Eipä ole sitten yhteyttä enää yritettykkään pitää.