Poika pääsi Espanjaan opiskelemaan lääkäriksi. Ongelmana opintojen rahoitus.

[quote author="Vierailija" time="08.06.2014 klo 15:59"]

[quote author="Vierailija" time="08.06.2014 klo 15:39"]Lapsemme lähtee ulkomaille englanninkieliseen lääkikseen. Vuosimaksut tekevät vähän alle 60.000 euroa. Me vanhemmat sen maksamme. Vyö ns. tiukille, mutta mitä en tekisi lapseni eteen. Hän kirjoitti lukiosta pääosin L, mutta myös pari E:tä. Ka. yli 9.Opiskeluopaikka yliopistossa Suomessa on nytkin, mutta tekee tällaisen rohkean vedon. Haluaa englanninkileiseen koulutukseen. Suomeen haki kaksi kertaa. Ja se riitti, koska piti sitä nopeustestinä ja sellaisessa ei pärjää. Koulu, mihin menee, on pääosin saksalaisia, ruotsalaisia, norjalaisia ja myös Usa:sta, jossa maksut voivat olla tyrmäävän suuria. Opiskelu on kuulemma rankaa. Teoreettisempaa alussa kuin meillä. Ja ryhmäkoko max. 6-8. Olen työskennellyt itse kansainvälisisissä töissä pitkään ja minulla ei ole mitään harhaluuloja Suomen erinomaisuudesta suhteessa muihin maihin.

[/quote]

Saanko kysyä miten teillä on varaa noin järkyttävän suureen maksuun? Jos koulu kestää 6 vuotta, niin sehän tekee 360 000 euroa! Olette onnellisessa asemassa ja poika onnekas kun on mahdollisuus tuollaiseen. Missä maassa ko. Yliopisto sijaitsee?

[/quote]

Ainakin minä ymmärrän tuon niin, että lukuvuosimaksut koko opiskeluajalta on sen 60 000 euroa.

[quote author="Vierailija" time="08.06.2014 klo 15:20"]

[quote author="Vierailija" time="08.06.2014 klo 02:09"]

Kannattaa tosiaan vielä harkita muita vaihtoehtoja, eikä tarttua sokeasti siihen ensimmäiseen oljenkorteen. Mielestäni esim. Espanjassa yksityisten yliopistojen hinta-laatusuhde ei ole kovinkaan hyvä. Jos on hyvät yo-paperit, niin varmasti löytyy muitakin vaihtoehtoja, eikä tarvitse maksaa itseään kipeäksi. Yksityisessä yliopistossa ulkomailla olleena voin sanoa, että kaikesta rahastetaan ja jossain vaiheessa se rahastus ja rikkaiden pentujen kermaperseily alkaa tympäistä. Aina sai kulkea kassan kautta, oli kyseessä uusintatentti tai todistus suoritetuista opinnoista :D

[/quote]   Meille tuodaan Espanjasta nytkin lääkäreitä. Mistä te vedätte näitä tietojanne?? Luin juuri plastiikkakirurgin jutun Eevasta, joka tuumasi, että ei kannata katsoa nenän vartta pitkin esim. Viroa jne..

[/quote]hyvin onnistuu virossa silikoni tissien asennus, ei tarvita korjausleikkauksia Suomessa.....

[quote author="Vierailija" time="08.06.2014 klo 15:59"]

[quote author="Vierailija" time="08.06.2014 klo 15:39"]Lapsemme lähtee ulkomaille englanninkieliseen lääkikseen. Vuosimaksut tekevät vähän alle 60.000 euroa. Me vanhemmat sen maksamme. Vyö ns. tiukille, mutta mitä en tekisi lapseni eteen. Hän kirjoitti lukiosta pääosin L, mutta myös pari E:tä. Ka. yli 9.Opiskeluopaikka yliopistossa Suomessa on nytkin, mutta tekee tällaisen rohkean vedon. Haluaa englanninkileiseen koulutukseen. Suomeen haki kaksi kertaa. Ja se riitti, koska piti sitä nopeustestinä ja sellaisessa ei pärjää. Koulu, mihin menee, on pääosin saksalaisia, ruotsalaisia, norjalaisia ja myös Usa:sta, jossa maksut voivat olla tyrmäävän suuria. Opiskelu on kuulemma rankaa. Teoreettisempaa alussa kuin meillä. Ja ryhmäkoko max. 6-8. Olen työskennellyt itse kansainvälisisissä töissä pitkään ja minulla ei ole mitään harhaluuloja Suomen erinomaisuudesta suhteessa muihin maihin.

[/quote]

Saanko kysyä miten teillä on varaa noin järkyttävän suureen maksuun? Jos koulu kestää 6 vuotta, niin sehän tekee 360 000 euroa! Olette onnellisessa asemassa ja poika onnekas kun on mahdollisuus tuollaiseen. Missä maassa ko. Yliopisto sijaitsee?

[/quote]siinähän se onkin, pitää olla nopeat hoksottimet

[quote author="Vierailija" time="08.06.2014 klo 16:14"][quote author="Vierailija" time="08.06.2014 klo 15:59"]

[quote author="Vierailija" time="08.06.2014 klo 15:39"]Lapsemme lähtee ulkomaille englanninkieliseen lääkikseen. Vuosimaksut tekevät vähän alle 60.000 euroa. Me vanhemmat sen maksamme. Vyö ns. tiukille, mutta mitä en tekisi lapseni eteen. Hän kirjoitti lukiosta pääosin L, mutta myös pari E:tä. Ka. yli 9.Opiskeluopaikka yliopistossa Suomessa on nytkin, mutta tekee tällaisen rohkean vedon. Haluaa englanninkileiseen koulutukseen. Suomeen haki kaksi kertaa. Ja se riitti, koska piti sitä nopeustestinä ja sellaisessa ei pärjää. Koulu, mihin menee, on pääosin saksalaisia, ruotsalaisia, norjalaisia ja myös Usa:sta, jossa maksut voivat olla tyrmäävän suuria. Opiskelu on kuulemma rankaa. Teoreettisempaa alussa kuin meillä. Ja ryhmäkoko max. 6-8. Olen työskennellyt itse kansainvälisisissä töissä pitkään ja minulla ei ole mitään harhaluuloja Suomen erinomaisuudesta suhteessa muihin maihin.

[/quote]

Saanko kysyä miten teillä on varaa noin järkyttävän suureen maksuun? Jos koulu kestää 6 vuotta, niin sehän tekee 360 000 euroa! Olette onnellisessa asemassa ja poika onnekas kun on mahdollisuus tuollaiseen. Missä maassa ko. Yliopisto sijaitsee?

[/quote]

Vuosimaksut yhteensä 6 vuoden ajalta tekevät tuon 60.000 euroa. Saan sen verran liksaa, että voin maksaa tuon maksun eli 10.000 euroa/vuosi. Lapsi on ainokaisemme. Muuten tuskin olisi mahdollisuuksia. Tämä on 'ennakkoperintöä'. Auta miestä mäessä -älä mäen alla. Nyt hän tarvitsee apua. Miksi en auttaisi? Kulkisin itse vaikka ryysissä, jos olisi tarvis.

[/quote]

Eihän se summa sitten mitenkään uskomattoman suuri ole, varsinkin kun, opintolainaa saa ulkomaille n. 7000 e/v. Missä maassa poikasi opiskelee/aloittaa opiskelut?

[quote author="Vierailija" time="08.06.2014 klo 16:04"]Näitä yliopistojen pisteytyksiä on jos jonkinlaisia. Listoille pääsee esim. yliopiston tutkimustyön perusteella eli mitä useammin on viitattu ko.yliopiston tuottamaan  julkaisuun tutkimustyössä.. Mitä se kertoo opetuksen tasosta? Se kertoo tutkimustyön tasosta. Monet maksulliset yliopistot keskittyvät laadukkaaseen opettamiseen ja senhän luulisi olevan se tärkein pointti. Opetus.

[/quote]

Tämä on aivan totta. Apn laittaman suomennoksen ja Espanjassa yksityisessä tiedekunnassa vaihdossa olleen kirjoittamien kokemusten perusteella näkisin kuitenkin ongelmaksi sen ettei opetus olisikaan oikeasti niin tasokasta kuin mainostetaan ja jos tenteistä pääsee läpi saapumatta edes itse tenttiin, valmiina lääkärinä voi nopeasti mennä sormi suuhun ja pätevyys olla hyvin kyseenalaista.

Off topic: paljonkohan maksaa noissa ihan huippuyliopistoissa (Harvard, Stanford, Berkeley jne) lääketieteen opiskelu? Puhutaanko kuusinumeroisista luvuista/v. ?

[quote author="Vierailija" time="08.06.2014 klo 17:16"]

Off topic: paljonkohan maksaa noissa ihan huippuyliopistoissa (Harvard, Stanford, Berkeley jne) lääketieteen opiskelu? Puhutaanko kuusinumeroisista luvuista/v. ?

[/quote]

http://hms.harvard.edu/departments/office-registrar/student-handbook/6-financial-obligations/601-tuition-and-fees 

Äh, toi linkki ei meekkään suoraan tonne student handbookiin, mutta tuolta se löytyy. Ei ne summat nyt niin kauheita ollut.

T. 180

Berkeley on osavaltion yliopisto, ei siis yksityinen yliopisto, ja lukukausimaksut ovat varsin kohtuulliset.

Itse kannustaisin lähtemään Viroon. Lääkärintutkinnon voi suorittaa englanniksi, opetus on korkealaatuista ja tutkinto käy Suomessa heti. Hinta oli n. 10 000 euroa vuodessa, ihan maksettavissa keskituloiselle perheelle.

[quote author="Vierailija" time="08.06.2014 klo 17:26"]

Äh, toi linkki ei meekkään suoraan tonne student handbookiin, mutta tuolta se löytyy. Ei ne summat nyt niin kauheita ollut.

T. 180

[/quote]

No olisit nyt pastennut ne luvut suoraan tänne topiciin, en nyt löytänyt tuolta sivuilta itse niitä kun koitin etsiä.

[quote author="Vierailija" time="08.06.2014 klo 15:14"]

[quote author="Vierailija" time="08.06.2014 klo 00:53"]

Sinne pääsee kuka vaan joka maksaa.

[/quote]

Taas on tietoa. Mutta väärää. Itse tutkailin jotakin yliopistoa Espanjassa. Vaatimuksena kiitettävät tiedot; fysiikka, kemia, biologia, eglanti mikä tarkoittaa E/L. Suomalaiset junnaavat näitä kalliita pääsykokeita ja Euiropopassa mennään niillä valtakunnallisilla kokeilla eli ylioppialskokeilla. Ruotsiinkin  pääse , jos on ka yli 9 ja kiiettävät näistä aineista. Ja sen jälkeen pääsee arvontabooliin. Että silleen.

[/quote]eivälttämättä tarvi mennä pääsykoekursseille koska perustuu lukion kirjoihin mitä vaaditaan lääkikseen pyrittäessä. Tajuaa vaan lukiossa ottaa syventävät fysiikka, kemia ja biologia, lyhyt matematiikkakin käy

[quote author="Vierailija" time="08.06.2014 klo 15:14"]

[quote author="Vierailija" time="08.06.2014 klo 00:53"]

Sinne pääsee kuka vaan joka maksaa.

[/quote]

Taas on tietoa. Mutta väärää. Itse tutkailin jotakin yliopistoa Espanjassa. Vaatimuksena kiitettävät tiedot; fysiikka, kemia, biologia, eglanti mikä tarkoittaa E/L. Suomalaiset junnaavat näitä kalliita pääsykokeita ja Euiropopassa mennään niillä valtakunnallisilla kokeilla eli ylioppialskokeilla. Ruotsiinkin  pääse , jos on ka yli 9 ja kiiettävät näistä aineista. Ja sen jälkeen pääsee arvontabooliin. Että silleen.

[/quote]jotakin yliopistoa jotka on Espanjassa laatuyliopistoja, onko tämä laatuyliopisto mihin suomi poika menossa?  Vai onko rahalla suuri merkitys ja sitten vasta muut

[quote author="Vierailija" time="08.06.2014 klo 14:53"]

Miten hyvät pitää olla yo-todistuksen jotta Ruotsiin voisi jonnekin lääkikseen päästä? Millainen täytyy olla ruotsin kielen taso?

[/quote]

En osaa sen tarkemmin sanoa mitä arvosanojen pitää olla muuta kuin että hyvät/erittäin hyvät. Ruotsissa muunnetaan suomalaiset arvosanat pisteiksi jotka sitten lasketaan yhteen, maksimipistemäärä on 22.50 pistettä. Ja suosituimpiin koulutuksiin (lääkis, eläinlääkis, psykologia, laki) todistuksen pitää olla 22.50 tai erittäin lähellä sitä, että koulutukseen pääsee.

Kielitaidosta on olemassa joku virallinen vaatimus, x määrä lukion kursseja käytynä, mutta tietenkin käytännön kielitaidonkin pitää olla oikeasti hyvä (lukioruotsi ei riitä) jos haluaa pärjätä. 

Jos enemmän kiinnostaa nuo asiat niin täältä löytyy lisäinfoa:

-miten ulkomainen todistus muunnetaan pisteiksi  https://www.antagning.se/sv/Det-har-galler-for-dig-som-gatt/Utlandsk-gymnasieutbildning/Hur-raknas-betygen1/ 

-laskuri joka tekee sen puolestasi http://www.uhr.se/sv/Bedomning-av-utlandsk-utbildning/Utlandsk-gymnasieutbildning/Omrakning-av-utlandska-gymnasiebetyg/ (Huom! Laskuri ei laske mukaan ns. kompensaatiopisteitä vaan laskurin antama maksimipistemäärä on 20, kun todistuksen + kompensaatiopisteiden maksimi on se 22.50).

-täältä http://statistik.uhr.se voi hakea aikaisempien vuosien sisäänpääsyn pisterajoja.

[quote author="Vierailija" time="08.06.2014 klo 14:28"][quote author="Vierailija" time="08.06.2014 klo 12:10"]Itse opiskelin lääkiksessä Saksan Heidelbergin yliopistossa, lukuvuosimaksu oli 150€ luokkaa, eli naurettava summa verrattuna siihen 10 000€. Tosin hyvää saksan kielen taitoa vaaditaan, itse kirjoitin pitkästä saksasta L mutta silti koin ensimmäisen vuoden aikana vaikeuksia ja olin ihan pihalla. Pikkuhiljaa taito harjaantui. Jos poika ulkomaille halajaa, niin suosittelen mieluiten englannin kielellä suoritettavaa yliopistoa, niitä löytyy melkein joka maasta. Ne ovat yleensä yksityisiä ja maksavat jonkin verran, mutta tuskin kaikkialla 10t€.

[/quote]

Hei, olisin kiinnostunut tuosta Heidelbergin yliopistosta. Sopeuduitko hyvin? Oliko yliopistossa paljon muita ulkomaalaisia? Millaista opetuksen taso oli? Kuinka nopeasti sait saksankielen taidon paremmaksi? Missä asuit? Kuinka paljon meni rahaa omiin menoihin per kuukausi? Saitko Suomesta tukia? Anteeksi kysymyspommi. Itse kirjoitin pitkästä saksasta M, onkohan riittävä?

[/quote]

Moikka! :)

Kuten äskeittäin tuossa listassa mainittiin, niin Heidelberg on rankattu sijalle 31. Opetuksen taso on siis laadukasta, mutta karu fakta on se, että täysin kielitaidottomat eivät kyseisessä oppilaitoksessa pidemmän päälle pärjää. Ainakin näin ulkomaalaisen mielestä opetustahti oli nopea ja asiat vaikuttivat menevän vauhdilla eteenpäin, vaikka todellisuudessa niin ei ehkä ollut. Vieras kieli toi oman haasteensa opiskeluun, mutta paljon käytettäessä se tosiaan automatisoitui. M on ihan ok, mutta kannattaa ottaa huomioon, että moni laudaturinkin kirjouttanut kohtaa vaikeuksia kielen kanssa (kuten minä).Suosittelen näin alkuun katsomaan saksankielisiä elokuvia ja tv-sarjoja (ilman tekstityksiä) sekä mahdollisesti tsekkaamaan lääketieteellistä sanastoa, näin edesautat mahdollisia opintoja Saksassa etukäteen. Itselläni meni sellaiset nelisen kuukautta, ennen kuin aloin oikeasti ymmärtämään kunnolla lähes kaiken.

Yliopistolla on mahdollisuus asua opiskelija-asuntolassa, mutta itse asuin kimppakämpässä vuokralla ruotsalaisen opiskelijakaverin kanssa. Omaksi maksettavaksi vuokrasta jäi ~150€. Sain Suomesta tukia n. 750€ kuukaudessa. Sillä määrällä ei paljoa juhlittu, ruotsalainen kämppis sai tukia yli puolet enemmän, 1900€. Saksa on yleisesti ottaen edullisempi hintatasoltaan kuin Suomi, joten pakollisten ruokakulujen jälkeen jäi vähän ylimääräistäkin sentään.

Sopeuduin oikein hyvin alusta alkaen, yliopistokaupunkina Heidelberg on loistava: lämminhenkinen ja sopivan kokoinen. Yllätyin pohjoismaalaisten opiskelijoiden määrästä, itseasiassa suurin osa kavereistani oli ruotsalaisia. Muutoin opiskelijakatras oli aika saksalaispainoitteista, mutta pienenä vähemmistönä me pohjoismaalaiset sekä muista saksankielisistä maista tulleet.

Suosittelen jos kiinnostusta löytyy! :)

[quote author="Vierailija" time="08.06.2014 klo 15:25"]

[quote author="Vierailija" time="08.06.2014 klo 15:14"]

[quote author="Vierailija" time="08.06.2014 klo 00:53"]

Sinne pääsee kuka vaan joka maksaa.

[/quote]  ei kai boolia tarvi , tuskin kaikki hakijat on kiitettävästi suoriutuneet koulusta

Taas on tietoa. Mutta väärää. Itse tutkailin jotakin yliopistoa Espanjassa. Vaatimuksena kiitettävät tiedot; fysiikka, kemia, biologia, eglanti mikä tarkoittaa E/L. Suomalaiset junnaavat näitä kalliita pääsykokeita ja Euiropopassa mennään niillä valtakunnallisilla kokeilla eli ylioppialskokeilla. Ruotsiinkin  pääse , jos on ka yli 9 ja kiiettävät näistä aineista. Ja sen jälkeen pääsee arvontabooliin. Että silleen.

[/quote]

Arvontabooliin? :D Hahahaaaaa. Ettei olisi pooliin?

[/quote]

[quote author="Vierailija" time="08.06.2014 klo 15:14"]

[quote author="Vierailija" time="08.06.2014 klo 00:53"]

Sinne pääsee kuka vaan joka maksaa.

[/quote]

Taas on tietoa. Mutta väärää. Itse tutkailin jotakin yliopistoa Espanjassa. Vaatimuksena kiitettävät tiedot; fysiikka, kemia, biologia, eglanti mikä tarkoittaa E/L. Suomalaiset junnaavat näitä kalliita pääsykokeita ja Euiropopassa mennään niillä valtakunnallisilla kokeilla eli ylioppialskokeilla. Ruotsiinkin  pääse , jos on ka yli 9 ja kiiettävät näistä aineista. Ja sen jälkeen pääsee arvontabooliin. Että silleen.

[/quote]

No etpä sinäkään oikealla tiedolla loista. Ruotsissa ei ole mitään "arvontaboolia" eikä edes "arvontapoolia". Todistuksella mennään ja ne joilla on parhaimmat todistukset, valitaan.

[quote author="Vierailija" time="08.06.2014 klo 09:52"]

Meillä on tuttava, joka on opiskellut pari ensimmäistä vuotta ulkomailla lääkäriksi mutta sitten hakenut siirron Suomeen. On nyt toiminut useita vuosia lääkärinä täällä.

[/quote]

Tämä kuulostaa legendalta. Ensinnäkin, Suomessa lääkikseen pääsy vaatii pääsykokeen hyväksytysti suorittamista. Jopa Suomessa on yliopistojen välillä hyvin vaikea saada siirtoa lääkisten välillä - esim. Turun lääkisläinen pystyy vaihtamaan Tampereen lääkikseen vain, jos löytyy saman vuosikurssin opiskelija Tampereelta, joka syöttää vaihtohakemuksen Turkuun.

Toisekseen yliopistot antavat hyvin nihkeästi hyväksilukuja ulkomailla suoritetuista lääkiksen opinnoista. Fuksivuoden ekan, anatomian kurssin, yhteydessä vastaava proffa kertoi, että kotimaiset tiedekunnat ovat päättäneet, ettei kyseisestä kurssista anneta hyväksilukua ulkomaisten opintojen perusteella. Vuosikurssillani on muutamia, jotka ovat lukeneet pari vuotta Tartossa tai Riikassa lääketiedettä ennen kuin ovat läpäisseet suomalaisen pääsykoerumban. He ovat aloittaneet opintonsa Suomessa käytännössä uudestaan alusta, koska hyväksilukuja ei tärkeimmistä kursseista anneta.

Ap:n pojan kannattaisi nyt rauhassa miettiä pitkän tähtäimen suunnitelma. Jos tarkoitus on suorittaa opinnot ulkomailla, kannattaa varmistua yliopiston tasosta. Tunnetuin yliopistoranking taitaa olla Shanghain lista (http://www.shanghairanking.com/ARWU2013.html). Päätös kannattaa tehdä sillä mielellä, että suorittaa tutkinnon alusta loppuun ulkomailla, eikä ala haikailla puolivälissä kotimaan ilmaiseen opetukseen siirtojärjestelmän turvin, jota ei todellisuudessa ole olemassakaan. Jos ruotsin kieli sujuu hyvin, yrittäisin ensin Karoliiniseen instituuttiin. Kaverini, joka ei päässyt Suomessa lääkikseen hyväksyttiin pelkillä ylioppilastutkinnon papereilla tuonne, ja Shanghain listalla yliopisto on sijalla 44.

[quote author="Vierailija" time="08.06.2014 klo 09:56"]

[quote author="Vierailija" time="08.06.2014 klo 01:14"]

[quote author="Vierailija" time="08.06.2014 klo 01:08"]

Kaikenlaisilta Espanjaan liittyviltä yrityksiltä, yhteisöiltä, järjestöiltä ja säätiöiltä voi kysellä stipendiä. Ehkä Suomi-Espanja- seura tai Espanjan Helsingin suurlähetystö voi antaa vinkkejä. Varmasti moni järjestö haluaisi tukea sitä, että suomalainen opiskelija kertoo kotonaan kavereilleen kuinka Espanjan koulutus on laadukasta ja modernia.

[/quote]

Sinäpä se olet huumoriveikko.

[/quote]

Tottakai opintoja kannattaa yrittää rahoittaa stipendillä. Tukirahoituksen hakeminen on ihan normaalikäytäntö Euroopassa (ja hyvinkin yleistä varsinkin USA:ssa). Mikäli tämä on sinusta huumoria, niin ilmeisesti et ole juurikaan Euroopassa tai ulkomailla ylipäätään matkustellut, kun tuo kommenttisi kuulostaa kovin tietämättömältä juntilta.. Anyway, täältä vähän lisää vinkkejä:

http://www.opiskeleulkomailla.fi/Opintojen_rahoitus_ulkomailla__d3647.html

http://www.maatieto.net/espanja/opiskelemaan/opintojen_rahoitus

http://www.opintoluotsi.fi/Linkkihakemisto/Kategoriat.aspx?classID=1e50ae57-20f2-4da9-8562-53d45ed8bc9b

[/quote]

Ei kait ulkomailla matkustelu ja pyörähtely kovasti asiatietoa anna. Matkustamattakin voi kerätä tietoa ja sivistystä.

Lapsemme lähtee ulkomaille englanninkieliseen lääkikseen. Vuosimaksut tekevät vähän alle 60.000 euroa. Me vanhemmat sen maksamme. Vyö ns. tiukille, mutta mitä en tekisi lapseni eteen. Hän kirjoitti lukiosta pääosin L, mutta myös pari E:tä. Ka. yli 9.Opiskeluopaikka yliopistossa Suomessa on nytkin, mutta tekee tällaisen rohkean vedon. Haluaa englanninkileiseen koulutukseen. Suomeen haki kaksi kertaa. Ja se riitti, koska piti sitä nopeustestinä ja sellaisessa ei pärjää. Koulu, mihin menee, on pääosin saksalaisia, ruotsalaisia, norjalaisia ja myös Usa:sta, jossa maksut voivat olla tyrmäävän suuria. Opiskelu on kuulemma rankaa. Teoreettisempaa alussa kuin meillä. Ja ryhmäkoko max. 6-8. Olen työskennellyt itse kansainvälisisissä töissä pitkään ja minulla ei ole mitään harhaluuloja Suomen erinomaisuudesta suhteessa muihin maihin.

[quote author="Vierailija" time="08.06.2014 klo 15:27"]

Suomi pärjää Pisssa. Yliopistoteivät loista. Yliopistossa opettaminen on pakkopullaa. Tutkimustyö on se numero yksi. Luin jostakin, että Tartossa oli syksyn aikana 33 koetta, Tampereella 3. Eli arviontia on jatkuvasti ja paljon. Ja haukut aika usein päälle. Karstuneita lääkäreitä tulee. Tarto on ollut maailman kärkilistoilla. Suomessa ei yksikään. Tarosasa on lukuisia rekryfirmoja kosiskelemassa virolaisia Suomeen töihin.  Tunnen lukuisia venäläisiä Pääsääntöisesti jokainen hakkaa suomalaiset esim. matematiikan taidoissa.

[/quote]

Tarton yliopisto ei kuitenkaan ole Shanghain listalla. Suomesta listalla sen sijaan on Helsingin, Oulun, Turun, Itä-Suomen ja Jyväskylän yliopisto (http://www.shanghairanking.com/World-University-Rankings-2013/Finland.html).