Aikuinen (>30v), kuinka usein/paljon olet tekemissä omien vanhempiesi kanssa?

Vanhempani asuvat meiltä noin puolen kilometrin päässä ja joskus saatamme nähdä kerran pari päivässä ohi mennessä ja joskus menee parikin viikkoa, että emme osu samaan aikaan ulos. Soittelemme silloinkin 1- 2 x viikossa ja nyt kun olemme lomalla ja lemmikkimme on heillä hoidossa, niin olemme laittaneet viestejä 1-2 päivässä. Myös lapset laittavat mummolaan viestejä ja ukki tai mummi soittelevat silloin tällöin lapsille. Mieheni ja isäni ovat keskenään hyvin samanlaisia ja tulevat hyvin juttuun.

Meillä on läheiset välit ja olen heistä onnellinen.

Joka päivä noin kaksi kertaa viestien ja puheluiden välityksellä. Mun myös pitää raportoida missä meen ja milloin olen tullut kotiin jos lähden ulos... Ahdistavaa muttei tuosta pääse mitenkään kun äiti muuten loukkaantuu verisesti enkä halua, että välit menee huonoksi...

N27

Vähintään kerran viikossa puhelimen välityksellä. Välimatkan takia näemme noin 3-4 kertaa vuodessa. Silloin vietämme aikaa yhdessä heidän kodissaan. Juttelemme, syömme, saunomme, ulkoilemme jne. 

N36, sinkku

Vierailija kirjoitti:

Joka päivä noin kaksi kertaa viestien ja puheluiden välityksellä. Mun myös pitää raportoida missä meen ja milloin olen tullut kotiin jos lähden ulos... Ahdistavaa muttei tuosta pääse mitenkään kun äiti muuten loukkaantuu verisesti enkä halua, että välit menee huonoksi...

N27

Välien (mahdollisesti hetkellinen) huononeminen on pieni hinta itsenäisyydestä. Nyt viimeistään sinun on aika katkaista napanuora ja kasvaa lopullisesti aikuiseksi. 

Vierailija kirjoitti:

Joka päivä noin kaksi kertaa viestien ja puheluiden välityksellä. Mun myös pitää raportoida missä meen ja milloin olen tullut kotiin jos lähden ulos... Ahdistavaa muttei tuosta pääse mitenkään kun äiti muuten loukkaantuu verisesti enkä halua, että välit menee huonoksi...

N27

Täh? Oikeesti? Aika sairasta.

Laitetaan viestejä 1-6 päivänä viikossa, harvemmin nykyään soitellaan. Koronan alettua on joka viikko pidetty aikuisten sisarusten ja vanhempien kanssa videopuhelu, todella kiva tapa ja toivon että jää elämään.

Livenä nähdään vanhempia tavallisesti 1-3 kuukauden välein, vaihtelevasti. Joskus monta kertaa muutaman viikon sisällä, nyt korona-aikana oli välissä 5kk tauko yhdessä kohtaa.

Ei yhtään.

140 km välimatkaa. Käyn 1-2 kertaa kuussa. Yleensä vaan jutellaan ja syödään/kahvitellaan. Voidaan myös tehdä pihalla jotain tai käyn äidin kanssa kävelyllä. Vanhemmat on juuri eläkeiässä. Käyvät minun luonani harvoin. Viestejä laitetaan ehkä kerran kaksi viikossa. Pidemmällä lomalla vietän 1-3 yötä kotipaikkakunnalla.

Äiti on kuollut. Hänen eläessään soiteltiin viikottain ja tavattiin kuukausittain.

Isän kanssa soittelen n. kerran kuussa. Teemana sää ja sairaudet. Koronan vuoksi emme ole juurikaan tavanneet vuoteen. Vuosi sitten jouluna käytiin kahvilla. Samoin kesällä käytiin kahvilla kerran pihalla.

Vierailen kotona vanhempien luona n. 1-2 kertaa kuukaudessa, yleensä pitkän viikonlopun verran. Soitellaan viikottain, ei nyt ihan joka päivä kuitenkaan.

Soitan äidille noin kerran kahdessa viikossa ja käyn kerran vuodessa jolloin viivyn useamman päivän. Välimatkaa on yli 600 km.

Niin nro 6 jatkaa, että mitä tehdään: laitetaan ruokaa ja syödään, mökillä lämmitetään sauna (mutta yleensä miehen kanssa saunon ja vanhemmat keskenään), tehdään mökillä askareita esim. puuhommia, katsotaan dokumentteja, kuunnellaan ja soitetaan musiikkia (isän kanssa), käydään kaupoilla ja ravintolassa (äidin kanssa). Joskus myös esim. museossa tai teatterissa, harvemmin nykyään kun nähdään muutenkin harvoin ja on koiraa ja lapsia jaloissa.

Asumme parin tunnin matkan päässä toisistamme, joten näemme yleensä noin kerran kuussa (nyt korona-aikana tilanne eri). Soittelemme joka viikko 2-3 kertaa. Lähettelemme välillä sähköposteja, jos on jotain pidempää sovittavaa asiaa, johon tarvitaan mustaa valkoisella muistin tueksi, tai jos on vaikka jotain linkitettäviä uutisia yms. minkä arvelemme kiinnostavan toista.

Kun olemme yhdessä, niin teemme aika lailla samoja juttuja kuin silloin kun olin teini-iässä ja asuin kotona. Kokkailemme yhdessä, pelaamme lautapelejä, katselemme välillä telkkaa, käymme silloin tällöin jossain kivassa ulkoilukohteessa pikku retkellä jne.

Minulla on mielestäni oikein hyvät välit vanhempieni kanssa ja olen siitä onnellinen.

Joskus useamman kerran viikossa, joskus kerran kuussa käyn kylässä.

Äiti ei edes tiedä missä asun. Paikkakunnan tietää, osoitetta ei..

Päivittäin. Isäni on iäkäs ja minulle tärkeä.

Ukko38 kirjoitti:

Joskus useamman kerran viikossa, joskus kerran kuussa käyn kylässä.

Äiti ei edes tiedä missä asun. Paikkakunnan tietää, osoitetta ei..

Onhan se tärkeää pitää huoli yksityisyydestään! Ties vaikka Putinin pienet vihreät miehet puristaisivat kotiosoitteesi selville äidistäsi, jos hän sen tietäisi. Sitten ei naurattaisi.

Puoliväkinäiset kahvittelut n. 2 kertaa vuodessa.

Ei olla mitenkään huonoissa väleisdä, meillä ei vain ole mitään yhteyttä.

Enpä juurikaan ole tekemississä vanhempieni kanssa, edes ihan joka vuosi.

Ja mitä yleensä teemme, kun olette yhdessä?   Vanhemmat ei kyllä tee mitään, kunhan makoilee. Minä saataan hetken katsella, ja joskus laitan pari kukkaa haudalle.   

Päivittäin soittelemme. Lähes joka viikko käyn heidän luonaan ja usein olen silloin yön tai kaksi. Lämmitetään sauna ja autan heitä kotitöissä, siivoan laitan ruokaa myös pakastimeen, olen kuskina heille jos tarvitsevat kyytiä kun isä ei enää aja autoa, ovat jo vanhoja ja sairaita. Myös sisarukseni käyvät paljon heidän luonaan ja hoitavat asioita, toiveena että pystyvät mahdollisimman pitkään asumaan kotona.

Isäni on kuollut, mutta äitini käy meillä usein. Toki ei muuten vain vierailemassa, vaan lähinnä yöpymässä.

Äitini oma asunto on toisella paikkakunnalla, mutta työt meidän paikkakunnallamme, joten säästääkseen bensakuluissa hän on meillä n. 2-4 yötä viikossa. Asuntomme on tilava, joten hänelle riittää oma huone ja tosiaan tulee vasta aina töiden jälkeen n. klo 19 maissa ja lähtee aamulla ennen klo 09, joten illallinen ja aamupala syödään yhdessä. Ihan mukavaa kun käy kylässä, koska lapset tykkäävät hirmuisesti vieraista. 

Silloin kun ei nähdä, niin soitellaan/ tekstaillaan työasioista tai jos hän tarvitsee apuani tietokoneasioissa.