Kuka muu kokee olevansa vain kaveri aviomiehensä kanssa?

Musta tuntuu välillä et ollaan vaan kavereita. Seksiä pari kertaa viikossa, mutta mies ei ikinä halaile tai pussaile tai kehu mua. Haluaisin niin kuulla välillä kehuja tai että mies tulisi joskus edes halaamaan ohi mennen. Oon laihtunut 15 kg ja näytän mielestäni todella hyvältä ja saan paljon huomiota miehiltä ja tutut kehuu paljon uutta olemusta. Mut oma mies ei ole sanonut asiasta sanaakaan. Oon ton takia miettinyt välillä eroa, haluaisin miehen joka todella arvostaa mua ja myöskin näyttäis sen. Tuntuu että saan jo pelkästään kaupassa käydessä enemmän huomiota kun kotona ollessa mieheltä.

[quote author="Vierailija" time="07.06.2014 klo 22:17"]

Musta tuntuu välillä et ollaan vaan kavereita. Seksiä pari kertaa viikossa, mutta mies ei ikinä halaile tai pussaile tai kehu mua. Haluaisin niin kuulla välillä kehuja tai että mies tulisi joskus edes halaamaan ohi mennen. Oon laihtunut 15 kg ja näytän mielestäni todella hyvältä ja saan paljon huomiota miehiltä ja tutut kehuu paljon uutta olemusta. Mut oma mies ei ole sanonut asiasta sanaakaan. Oon ton takia miettinyt välillä eroa, haluaisin miehen joka todella arvostaa mua ja myöskin näyttäis sen. Tuntuu että saan jo pelkästään kaupassa käydessä enemmän huomiota kun kotona ollessa mieheltä.

[/quote] Voi itku, ihan kuin mun kynästä! Olen nro 11 kirjoittaja, jolla on parisuhdetta ja avioliittoa takana jo pitkähkö aika ja suhde alkaa olla totaalisen ohi. Tänään mies räjähti viimeksi aamulla minulle ja räjähdys tuli ihan puskista. Mielestäni edes kaverille ei saa tuolla tavoin purkaa omaa pahaa oloaan. Halaukset ja suudelmat on meillä muisto vain, en saanut halausta mieheltäni edes syntymäpäivänäni. Haaveilen salaa suhteesta, jossa olisin miehelle ystävä, tässä suhteessa en ystävyyttä enää usko saavani.

[quote author="Vierailija" time="07.06.2014 klo 22:17"]

Musta tuntuu välillä et ollaan vaan kavereita. Seksiä pari kertaa viikossa, mutta mies ei ikinä halaile tai pussaile tai kehu mua. Haluaisin niin kuulla välillä kehuja tai että mies tulisi joskus edes halaamaan ohi mennen. Oon laihtunut 15 kg ja näytän mielestäni todella hyvältä ja saan paljon huomiota miehiltä ja tutut kehuu paljon uutta olemusta. Mut oma mies ei ole sanonut asiasta sanaakaan. Oon ton takia miettinyt välillä eroa, haluaisin miehen joka todella arvostaa mua ja myöskin näyttäis sen. Tuntuu että saan jo pelkästään kaupassa käydessä enemmän huomiota kun kotona ollessa mieheltä.

[/quote]

Öö. Eikös tuo nimenomaan osoita, että miehesi arvostaa juuri sitä sisäistä sinua, johon nyt ei 15 kilon painon vähennys tai lisäys vaikuta mitään? Silloin kun olit väsynyt läskiplösö, olisitko arvostanut miestäsi kovin paljon jos hän olisi vaan mankunut vetävän näköistä seksipimua vierelleen, häh?

[quote author="Vierailija" time="07.06.2014 klo 22:32"]

[quote author="Vierailija" time="07.06.2014 klo 22:17"]

Musta tuntuu välillä et ollaan vaan kavereita. Seksiä pari kertaa viikossa, mutta mies ei ikinä halaile tai pussaile tai kehu mua. Haluaisin niin kuulla välillä kehuja tai että mies tulisi joskus edes halaamaan ohi mennen. Oon laihtunut 15 kg ja näytän mielestäni todella hyvältä ja saan paljon huomiota miehiltä ja tutut kehuu paljon uutta olemusta. Mut oma mies ei ole sanonut asiasta sanaakaan. Oon ton takia miettinyt välillä eroa, haluaisin miehen joka todella arvostaa mua ja myöskin näyttäis sen. Tuntuu että saan jo pelkästään kaupassa käydessä enemmän huomiota kun kotona ollessa mieheltä.

[/quote]

Öö. Eikös tuo nimenomaan osoita, että miehesi arvostaa juuri sitä sisäistä sinua, johon nyt ei 15 kilon painon vähennys tai lisäys vaikuta mitään? Silloin kun olit väsynyt läskiplösö, olisitko arvostanut miestäsi kovin paljon jos hän olisi vaan mankunut vetävän näköistä seksipimua vierelleen, häh?

[/quote] Olet ihan uskomaton typerys.

[quote author="Vierailija" time="07.06.2014 klo 22:32"][quote author="Vierailija" time="07.06.2014 klo 22:17"]

Musta tuntuu välillä et ollaan vaan kavereita. Seksiä pari kertaa viikossa, mutta mies ei ikinä halaile tai pussaile tai kehu mua. Haluaisin niin kuulla välillä kehuja tai että mies tulisi joskus edes halaamaan ohi mennen. Oon laihtunut 15 kg ja näytän mielestäni todella hyvältä ja saan paljon huomiota miehiltä ja tutut kehuu paljon uutta olemusta. Mut oma mies ei ole sanonut asiasta sanaakaan. Oon ton takia miettinyt välillä eroa, haluaisin miehen joka todella arvostaa mua ja myöskin näyttäis sen. Tuntuu että saan jo pelkästään kaupassa käydessä enemmän huomiota kun kotona ollessa mieheltä.

[/quote]

Öö. Eikös tuo nimenomaan osoita, että miehesi arvostaa juuri sitä sisäistä sinua, johon nyt ei 15 kilon painon vähennys tai lisäys vaikuta mitään? Silloin kun olit väsynyt läskiplösö, olisitko arvostanut miestäsi kovin paljon jos hän olisi vaan mankunut vetävän näköistä seksipimua vierelleen, häh?

[/quote]

Voihan se ehkä olla noinkin mutta olishan se ihan kiva kuulla välillä ääneenkin. Musta tuntuu vaan että se haluais jotain muuta kun ei ikinä sano että näytän hyvältä. On koko ajan vähän riittämätön olo, tuntuu et itsetunto on romahtanut meidän suhteen aikana ihan totaalisesti. Nyt alkaa pikkuhiljaa itsetunto kohoamaan kun kiloja on lähtenyt ja muut ihmiset kehuu ulkonäköä. Mulle ei vaan oo mitään merkitystä muiden mielipiteillä, haluaisin olla omalle miehelle se kaunein. Kyllä mun mielestä suhteeseen kuuluu toisen huomioon ottaminen ja nimenomaan se läheisyys (halailu ja pussailu). Ei haittaa vaikkei kehuis mut jos edes jotenkin osottais että pitää mua viehättävänä.

Me ollaan mieheni kanssa niin kaukana toisistaan kuin olla ja voi... Kai me ollaan jotain kämppiksiä. On meillä yhteiset lapset ja yhteiset rahat, mutta siihenpä se jääkin. Se on vaan jännä, ettei ero ole tullut mieleenkään. Seksiä ei ole, läheisyyttä ei ole, ei halailla tai pussailla, miellyttämisen halukin tuntuu olevan hävinnyt. Toinen jos ehdottaa jotain, niin toinen on vastaan. Toinen jos sanoo, että olipa hyvä elokuva, niin toisesta se ei varmasti sitä ollut. Ja saatut kuulemaan radiosta hyvän kappaleen ja mainitset sen, niin toinen tuhahtelee, että "ihan huono".

En tiedä, mitä me oikein ollaan. Välillä on olo, että tappelevia sisaruksia.

Kyllä sitä pitää olla tunteiden paloa, intohimoa, aatosta jaloa.

[quote author="Vierailija" time="07.06.2014 klo 22:49"][quote author="Vierailija" time="07.06.2014 klo 22:32"][quote author="Vierailija" time="07.06.2014 klo 22:17"]

Musta tuntuu välillä et ollaan vaan kavereita. Seksiä pari kertaa viikossa, mutta mies ei ikinä halaile tai pussaile tai kehu mua. Haluaisin niin kuulla välillä kehuja tai että mies tulisi joskus edes halaamaan ohi mennen. Oon laihtunut 15 kg ja näytän mielestäni todella hyvältä ja saan paljon huomiota miehiltä ja tutut kehuu paljon uutta olemusta. Mut oma mies ei ole sanonut asiasta sanaakaan. Oon ton takia miettinyt välillä eroa, haluaisin miehen joka todella arvostaa mua ja myöskin näyttäis sen. Tuntuu että saan jo pelkästään kaupassa käydessä enemmän huomiota kun kotona ollessa mieheltä.

[/quote]

Öö. Eikös tuo nimenomaan osoita, että miehesi arvostaa juuri sitä sisäistä sinua, johon nyt ei 15 kilon painon vähennys tai lisäys vaikuta mitään? Silloin kun olit väsynyt läskiplösö, olisitko arvostanut miestäsi kovin paljon jos hän olisi vaan mankunut vetävän näköistä seksipimua vierelleen, häh?

[/quote]

Voihan se ehkä olla noinkin mutta olishan se ihan kiva kuulla välillä ääneenkin. Musta tuntuu vaan että se haluais jotain muuta kun ei ikinä sano että näytän hyvältä. On koko ajan vähän riittämätön olo, tuntuu et itsetunto on romahtanut meidän suhteen aikana ihan totaalisesti. Nyt alkaa pikkuhiljaa itsetunto kohoamaan kun kiloja on lähtenyt ja muut ihmiset kehuu ulkonäköä. Mulle ei vaan oo mitään merkitystä muiden mielipiteillä, haluaisin olla omalle miehelle se kaunein. Kyllä mun mielestä suhteeseen kuuluu toisen huomioon ottaminen ja nimenomaan se läheisyys (halailu ja pussailu). Ei haittaa vaikkei kehuis mut jos edes jotenkin osottais että pitää mua viehättävänä.

[/quote]

Mä myös niiiin kaipaan sitä, et mies jotenkin osoittais pitävänsä mua viehättävänä. Kaipaan myös haleja ja pusuja. Mut ei... surullista. Tässä suhteessa on paljon hyvää, mut tiettyjä asioita kaipaan kovasti. Eikä niitä pyytämällä tule. :(

[quote author="Vierailija" time="07.06.2014 klo 22:28"]

[quote author="Vierailija" time="07.06.2014 klo 22:17"]

Musta tuntuu välillä et ollaan vaan kavereita. Seksiä pari kertaa viikossa, mutta mies ei ikinä halaile tai pussaile tai kehu mua. Haluaisin niin kuulla välillä kehuja tai että mies tulisi joskus edes halaamaan ohi mennen. Oon laihtunut 15 kg ja näytän mielestäni todella hyvältä ja saan paljon huomiota miehiltä ja tutut kehuu paljon uutta olemusta. Mut oma mies ei ole sanonut asiasta sanaakaan. Oon ton takia miettinyt välillä eroa, haluaisin miehen joka todella arvostaa mua ja myöskin näyttäis sen. Tuntuu että saan jo pelkästään kaupassa käydessä enemmän huomiota kun kotona ollessa mieheltä.

[/quote] Voi itku, ihan kuin mun kynästä! Olen nro 11 kirjoittaja, jolla on parisuhdetta ja avioliittoa takana jo pitkähkö aika ja suhde alkaa olla totaalisen ohi. Tänään mies räjähti viimeksi aamulla minulle ja räjähdys tuli ihan puskista. Mielestäni edes kaverille ei saa tuolla tavoin purkaa omaa pahaa oloaan. Halaukset ja suudelmat on meillä muisto vain, en saanut halausta mieheltäni edes syntymäpäivänäni. Haaveilen salaa suhteesta, jossa olisin miehelle ystävä, tässä suhteessa en ystävyyttä enää usko saavani.

[/quote]

Siis jonkun muunkin mies käyttäytyy niin lapsellisesti ja muita huomioimatta että ihan räjähtää. Minun mies jos on väsynyt tai kiire aina purkaa sitä minuun huutamalla siis yhtäkkiä räjähtää(en olisi itse keksinyt näin kuvaavaa termiä.) ihan pienestä asiasta, joka on nyt maailman loppu ja aina minun syytä.

En pysty ymmärtämään miten aikuinen ihminen ei näe tai halua nähdä kuinka hävettävä ja epäreilu tapa hänellä on. En tiedä kauanko jaksan katsella.

Ollaan oltu kavereita siitä asti, kun vaimo ilmoitti, että kosketukseni inhoittaa häntä. Enpä ole sen koomin koskenut ja tuo on tyytyväinen tilanteeseen, näyttää voiman paremmin kuin pitkiin aikoihin. Ja minun voinnista viis...

[quote author="Vierailija" time="08.06.2014 klo 00:31"]Ollaan oltu kavereita siitä asti, kun vaimo ilmoitti, että kosketukseni inhoittaa häntä. Enpä ole sen koomin koskenut ja tuo on tyytyväinen tilanteeseen, näyttää voiman paremmin kuin pitkiin aikoihin. Ja minun voinnista viis...

[/quote]

Ootko yrittänyt muilla tavoin huomioida häntä? Kehumalla ja olemalla esim. aidosti kiinnostunut asioista? Tekemällä kotitöitä? Jos naisella paljon stressiä tai kiireitä niin puhunut niistä ja auttanut? Jos tommoset perusasiat on kunnossa niin seksi ja ylipäätään muukin läheisyys vois kiinnostaa enemmän..

Up

Meillä tunne taitaa olla molemminpuolinen, mutta itse olisin valmis enempäänkin jos mies vain olisi aloitteellinen. Koska meillä on alle 2kk ikäinen vauva. Ap

Eikö kukaan?

No en todellakaan :) jos siihen pisteeseen menisi niin uutta alkaisin etsimään. Rakastan romantiikkaa, pussailua ja hassuttelua!

En ihan kaverisuhteeksi voi luokitella, mutta seksi puuttuu ihan kokonaan. On kyllä romantiikka, halailua, pussailua, koskettelua yms, mutta seksiä on aniharvoin.

Mitä ihmeen vikaa on kaverisuhteessa? Ei se romanttinen rakkaus hekumallisine seksiakteineen kovinkaan monessa parisuhteessa vuositolkulla kestä. Eikö sentään ole hyvä asia, että vierelläsi on kaveri?

No on vain tosi epätyydytetty olo. Ap

Minä en ole ikinä tajunnut, miksi se on merkki epäonnistuneesta parisuhteesta, että pariskunnalla on keskenään seesteiset, rauhalliset ja myönteiset välit, vaikka se parisuhde ei olisikaan suoraan jostain harlekiiniromaanista. Jos aikoo olla yhdessä esimerkiksi 80 vuotta elämästään, niin jo siinäkin on tekemistä, ettei elämän vastoinkäymisissä ja omissa kriiseissään mene pilaamaan parisuhdetta, vaan vuorovaikutus pelaa aina ja pystyy ymmärtämään itseään ja toista. Tietenkin ois hauska kuvitella, että olisi oman puolisonsa taivaalla aina se aurinko jota hän palvoo ja intohimoisesti haluaa niinäkin hetkinä kun on hyvin stressaantunut, surullinen, ylikuormittunut jne. mutta minusta se on vähän lapsenomainen tapa ajatella.  Aikuisen ihmisen elämä on usein haasteellista, siinä on paljon ihmisiä joista on vastuussa ja joista pitää huolehtia, ja jos siinä ei jää mitään ylimääräistä energiaa romantiikalle niin se on ihan ymmärrettävää. Mulle ainakin rittää, että ollaan hyvä tiimi, selvitään yhdessä iloista ja suruista ja voidaan luottaa toisiimme.

Ei olla aina edes kavereitakaan. Näillä mennään.