Lue keskustelun säännöt.
Epäasiallinen kohtelu ja työssä jaksaminen
01.01.2021 |
Onko muita, jotka kokevat epäasiallista kohtelua työssä, mikä vie kaikki energiat? Näin vapaiden päättyessä töihin meno pelottaa. Olen silmäillyt avoimia työpaikkoja ja niitä ei alallani edes juuri ole, mutta vaikka olisikin, niin miten sitä uskaltaa vaihtaa työpaikkaa, jos epäasiallinen kohtelu tai jopa kiusaaminen taas toistuu. Itse olen kiltti, joustava ja ystävällinen, vaikka onkin aina kova kiire ja suuri työkuorma. Teen kuitenkin työni hyvin enkä pura ärsytystäni työkavereihin. Tuntuu ettei minulle löydy sijaa työelämässä.
Kommentit (34)
Vierailija kirjoitti:
Uudessa työssä voi olla samanlaista, mutta jos jäät se on varmasti samanlaista ja pahenee. Ainoa oikea ratkaisu on etsiä hyvä työpaikka eli sellainen, jossa on fiksuja ihmisiä.
Kiitos. Se vaikeus on vaan siinä, että ihmisistä pääsee perille vasta, kun on jo tehnyt työtä jonkin aikaa. Näin kävi edellisessä paikassa, jossa minua alettiin kiusata rankasti vasta noin puolen vuoden jälkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On mahdotonta tietää etukäteen millaisen työyhteisön saa. Mutta on ikävää pohtia työpaikan vaihtoa tuosta syystä. Etkö voi ottaa asiaa puheeksi esimiehen kanssa?
Pakko vielä lisätä että liika kiltteys ja nöyryys suorastaan huutavat kiusaajaa puoleensa, valitettavasti.
Valitettavasti elämänkokemusta on kertynyt sen verran että voin vain todeta ettei hyvää työpaikkaa ole. Itse sinnittelen kiusattuna valtiolla.
Itsellä oli sama tilanne ja lopulta sain jonkinlaisen alkoholiongelman koska muutaman kaljan juomisesta tuli jokailtaista. Tai siis vapaapäivinä ei maistunut mutta se illalla odottava six-pack antoi kummasti lohtua työpäivän aikana.
Itsellä se pahin nöyryyttäjä-kiusaaja oli esimies eli yrittäjä itse.
Vierailija kirjoitti:
On mahdotonta tietää etukäteen millaisen työyhteisön saa. Mutta on ikävää pohtia työpaikan vaihtoa tuosta syystä. Etkö voi ottaa asiaa puheeksi esimiehen kanssa?
Pakko vielä lisätä että liika kiltteys ja nöyryys suorastaan huutavat kiusaajaa puoleensa, valitettavasti.
Olin kovan väsymyksen vuoksi sairauslomalla kerran muutaman viikon jakson viime vuonna ja esimies pyysi siksi minua irtisanoutumaan. Kerroin hänelle epäkohdista työssä, mm. kohtuuttomasta työkuormasta, mutta hän syytti vain minua, että esim. en osaa vaan priorisoida riittävän hyvin. Olen aina täyttänyt tavoitteeni ja sairauslomaa ennen hän arvosti minua, mutta se muuttui sitten täysin, vaikka hyvät työsuoritukset ovat jatkuneet.
Tiedostan tämän itsekin, koska minua kiusattiin jo koko peruskouluaika. Olen kuitenkin pyrkinut kehittämään itseäni mm. rajojen asettamisessa. Kuitenkin, en pysty mitenkään muuttamaan herkkää persoonallisuuttani ja helposti aktivoituvaa stressijärjestelmää (johtuen lapsuuden rankoista kokemuksista).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voin samaistua. Teen paljon töitä, ja minuun voi luottaa, mistä syistä töitä onkin minulle sitten kasaantunut. Ongelma vain on, että vaikka minulle kasaantuu töitä, kasaantuvat kiitos, lisät ja mahdollisuudet muille. Itse olen lähinnä jonkinlainen sylkykuppi.
Työelämä on täynnä oman edun tavoittelijoita. Heitä jotka kokouksissa, joihin et pääse, ratsastavat sinun teoillasi, heitä jotka kyynärpäätaktiikalla ja katteettomilla puheilla tai muista syntipukkeja luomalla ovat nousseet asemaansa.
Olen aika lailla samassa tilanteessa henkisesti kuin sinä. En muuta teekään kuin unelmoi lähdöstä. Se on sinällään hassua, sillä aiemmin viihdyin. Olen väsynyt hyväksikäyttöön ja kiusaamiseen. Mutta pelkoni on sama, jatkuuko tilanne muualla, koska olen huomannut, miten tilanne alkaa vaikuttaa käsityksiini itsestäni. Aiemmalta pomolta sain paljon luottamusta, vastuuta ja uskoa kykyihini. Viime vuoden nöyryytykset ovat saaneet itseni pelkäämään asian toistumista muualla. Unelmoin lähinnä lottovoitosta. :D
Hyvät ihmiset jäävät aina hyväksikäyttäjien jalkoihin. Työelämässä "asemiin" pääsee osallistumalla sosiaalisen nokkimisjärjestyksen ylläpitoon eli pomojen ja kahvipöytäpomojen nuolemiseen ja sylkykuppien ja syntipukkien alistamiseen ja nöyryyttämiseen.
7 miksi olet työhevonen, kun sitä ei arvosteta? Sinä saat luultavasti paremmin palkatun työn, jos alat hakemaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyse ei ole oikeastaan niinkään palkkauksesta, vaikka onkin vääryys jäädä vaille lisiä, vaan enemmänkin epäasiallisesta käytöksestä, joka alkoi noin vuosi sitten uusien pomojen myötä. Ei ole kuitenkaan niin helppo lähteä. Olen ollut paikassa pitkään. Ostanut asunnon, saanut ystäviä, työkavereita, perhe on täällä, mutta ikävä kyllä oman alan töitä täällä ei ole.
Olen kyllä miettinyt lähtemistä tosissaan, ja tarkoituksenani onkin jäädä opintovapaalle heti, kun saan säästöjä riittävästi kasaan, jonka aikana pohdin, haluanko enää palata. Olen ollut yhteen putkeen työelämässä jo tovin, joten breikki tekisi hyvää muutoinkin.
Nais valtaisella alalla oli aivan kamalaa se kiusaamien, kateus ja syrjintä. Jos ei perhe meriiteistään koko ajan mainostanut niin kukaan ei arvostanut. En sekoittanut yksityiselämääni työelämään ja sitä katsottiin oudoksuen. En halunnut vapaa- ajallani olla työkavereiden kanssa tekemisissä. Työ ja koti rooli erikseen.
Olen ystävä vain jos tunnen että kemiat kohtaavat enkä väkisin ala kenen kanssa tahansa ystävystymään ihan kaikkien kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla samaa hoitoalalla. Sain kuulla olevani liian kiltti 😂😂😂 tän sano yks kiusaaja luonto en nainen joka mm haukku asiakkaita varallisuuden mukaan.
Muut mainostavat kamalalla ystävä määrällään ja todellisuudessa niistä hyödytään vain jollain tavalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaihdoin työhön jossa on tarkka työnkuva (rajaa nämä "voisitko tehdä muistion kun oot niin näppärä"-tyyppiset ruinaukset mukavasti pois). Lisäksi opin sanomaan diplomaattisesti sanan EI. "Tosi mielenkiintoiselta kuulostaa mutta valitettavasti minulla ei ole aikaa" tmv. Jos esimies käyttäytyy epäasiallisesti niin ei jää muuta vaihtoehtoa kuin vaihtaa työpaikan sisällä tai etsiä uusi työ. P*ska esimies on helvetillistä, siitä on kokemusta..terkkuja vaan ex-esimiehelle: haist huilu!
Viisaat eivät ikinä kaveeraa vapaa-ajalla työntekijöiden kanssa samasta työpaikasta.
Keskittyy työhönsä ja ovi kiinni kun työaika loppuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voimia.Vaihtamalla voi parantua tai sitten ei.Itsellä vaihto oli lottovoitto kunnes esimies vaihtui nyt vuosi sitten. Ihan hyvä tyyppi mutta niin surkea esimies,ei ymmärrä jakaa tietoa ja aiheuttaa paljon harmia ja tupladuuneja siksi.
Vierailija kirjoitti:
Voin samaistua. Teen paljon töitä, ja minuun voi luottaa, mistä syistä töitä onkin minulle sitten kasaantunut. Ongelma vain on, että vaikka minulle kasaantuu töitä, kasaantuvat kiitos, lisät ja mahdollisuudet muille. Itse olen lähinnä jonkinlainen sylkykuppi.
Työelämä on täynnä oman edun tavoittelijoita. Heitä jotka kokouksissa, joihin et pääse, ratsastavat sinun teoillasi, heitä jotka kyynärpäätaktiikalla ja katteettomilla puheilla tai muista syntipukkeja luomalla ovat nousseet asemaansa.
Olen aika lailla samassa tilanteessa henkisesti kuin sinä. En muuta teekään kuin unelmoi lähdöstä. Se on sinällään hassua, sillä aiemmin viihdyin. Olen väsynyt hyväksikäyttöön ja kiusaamiseen. Mutta pelkoni on sama, jatkuuko tilanne muualla, koska olen huomannut, miten tilanne alkaa vaikuttaa käsityksiini itsestäni. Aiemmalta pomolta sain paljon luottamusta, vastuuta ja uskoa kykyihini. Viime vuoden nöyryytykset ovat saaneet itseni pelkäämään asian toistumista muualla. Unelmoin lähinnä lottovoitosta. :D
Hyvät ihmiset jäävät aina hyväksikäyttäjien jalkoihin. Työelämässä "asemiin" pääsee osallistumalla sosiaalisen nokkimisjärjestyksen ylläpitoon eli pomojen ja kahvipöytäpomojen nuolemiseen ja sylkykuppien ja syntipukkien alistamiseen ja nöyryyttämiseen.
Voi että, tilanteemme ja ajatuksemme ovat hyvinkin vastaavat. Olen ollut firmassa monta vuotta ja vaikka olen tiimin kantavia voimia (muutamat kollegat todenneet näin), en ole koskaan saanut palkintoja tms. Ne ovat menneet niille, jotka osaavat pelata ja kaveerata oikeiden ihmisten kanssa. Itse välttelen klikkejä ja sen sijaan haluan erottua laadukkaalla työllä ja kollegoiden ja asiakkaiden auttamisella.
Minä myös huomaan miten jokainen ikävä kokemus on hiljalleen vaikuttanut itseni lisäksi myös käsitykseen työelämästä yleensä. Koitan välttää mustavalkoista ajattelua, mutta eihän sitä voi kiistää, että kiusaamista, huonoa esimiestyötä ja ilmapiiriongelmia on aivan liikaa. Asuinpaikkakunnallani ei ole oikein yhtään alan töitä, joten kaiken lisäksi tulisi kyseeseen muutto toiselle puolelle Suomea, jos työtä jostain saisi. Kynnys on aika suuri, jos ei tunne firmaa ja ilmapiiriä ollenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Voimia.Vaihtamalla voi parantua tai sitten ei.Itsellä vaihto oli lottovoitto kunnes esimies vaihtui nyt vuosi sitten. Ihan hyvä tyyppi mutta niin surkea esimies,ei ymmärrä jakaa tietoa ja aiheuttaa paljon harmia ja tupladuuneja siksi.
Tämä. Vaikka tilanne olisikin suht hyvä alussa, niin ei siinä tarvita kuin yksi huono uusi kollega tai esimies, joka sitten tulehduttaa työilmapiirin. Meillä tapahtuu ihan jatkuvia muutoksia ja esimieskin on vaihtunut parin tai muutaman vuoden välein. Voi lohduttautua ajatuksella, että tulisi taas joku muutos, joka olisi enemmän positiivinen. Koskaan ei tosin voi tietää. Tiedän, että monet kollegat ovat jatkuvasti hakemassa muita töitä, joten tiedossa voi olla ainakin jo kohtuuttoman työkuorman suurentuminen.
Vierailija kirjoitti:
7 miksi olet työhevonen, kun sitä ei arvosteta? Sinä saat luultavasti paremmin palkatun työn, jos alat hakemaan.
En ole 7, mutta juuri siksi, että voi joutua ojasta allikkoon.
Minä kiltti ja täydellinen. Muut tuhmia ja pahoja. Just.
Kokemukseni mukaan mitä tyhmempi ja osaamattomampi työntekijä niin sitä kärkkäämmin on suuna päänä rähjäämässä. Noissa ei auta kuin vaihtaa paikkaa.
Uudessa työssä voi olla samanlaista, mutta jos jäät se on varmasti samanlaista ja pahenee. Ainoa oikea ratkaisu on etsiä hyvä työpaikka eli sellainen, jossa on fiksuja ihmisiä.