Vertailen itseäni liikaa muihin, apua!

Vertailen itseäni liikaa muihin, enkä siksi osaa olla onnellinen siihen, mitä minulla on. On kaunis koti, hyvä vakityö, hyvännäköinen puoliso, fiksu lapsi. Kaikki puitteet kunnossa ja elämäni on varmasti monella tavalla kadehdittavaa ja minulla on kaikki se, mistä moni elämässään haaveilee. Tämä kaikki on myös sitä, mitä olen halunnutkin. Kyse ei siis ole siitä, että haluaisin mieluummin olla esim. lapseton city-sinkku.

Ongelma on, etten osaa olla tyytyväinen siihen kaikkeen hyvään, mitä minulla jo on. Pitäisi kaiketi olla hienompi koti hienommalla alueella, parempipalkkainen työ, hienompi puoliso ja ties mitä. Elämältä kaiken sain, ja silti olen ahdistunut siitä, ettei mulla ole enempää. Ettei kaikki ole Aivan Täydellistä tai vähintään paremmin kuin muilla. Tämä tyytymättömyyteni on ihan järjetöntä ja järjellä tajuan itsekin, että tämä on aivan hullua.

Neuvoja, vinkkejä, persuksille potkimista? Mikä mua vaivaa?