Missä vaiheessa lähdit synnyttämään?
Mikä oli tilanne, kun totesit, että nyt on lähdettävä synnärille? Kauanko ehdit olla synnärillä ennen kuin vauva oli maailmassa?
Ja tämä kysymys lähinnä heille joilla on synnytys käynnistynyt normaalisti kotona.
Kommentit (37)
Mitä te oikein kiusaatte tätä yhtä äitiä?? Synnytykset on erilaisia, ihmiset kokee kipua eri tavalla, mitään ei voi ennustaa. Lisäksi jos on oksennellut yön kun synnytyskin on käynnistymässä niin ihan fiksua jäädä sairaalaan. Mutta kai ne teidän synnytykset sitten on niin ylivertaisia, että toisten synnytykset pitää lytätä. Arvon Täydelliset Äidit ja Synnyttäjät.
[quote author="Vierailija" time="07.06.2014 klo 10:33"]
Tai sitten se avautuminen lähti ihan normaalisti käyntiin. Jos tilanne tosiaan se että sulla oli ollut 1 supistus ja olit 1cm auki kun menit sairaalaan..
[/quote] Etkö osaa lukea? Tuo vastaajahan sanoi, että soitti sairaalaan ensimmäisen supistuksen jälkeen, sehän ei ole sama asia kuin sairaalaan meneminen. Eikä oksitosiinitippaan panna turhan takia (olen itsekin ollut tipassa, ja se laitettiin nimenomaan siksi, että avautuminen pysähtyi).
[quote author="Vierailija" time="07.06.2014 klo 10:36"]
Mitä te oikein kiusaatte tätä yhtä äitiä?? Synnytykset on erilaisia, ihmiset kokee kipua eri tavalla, mitään ei voi ennustaa. Lisäksi jos on oksennellut yön kun synnytyskin on käynnistymässä niin ihan fiksua jäädä sairaalaan. Mutta kai ne teidän synnytykset sitten on niin ylivertaisia, että toisten synnytykset pitää lytätä. Arvon Täydelliset Äidit ja Synnyttäjät.
[/quote]
Komppaan!
[quote author="Vierailija" time="07.06.2014 klo 10:32"]
Synnytykseni oli ensimmäinen, en tiennyt kuinka siinä toimitaan ja ammattilainen antoi kaksi vaihtoehtoa: jää tänne tai mene kotiin. Jäin sinne, koska sain lääkettä kipuun ja pahoinvointiin. Yksin olin kahden hengen huoneessa, joten tilaa en vienyt keltään. Kiitos näkemiin.[/quote]
Luultavasti sulle on käynyt niin, että sinut on passivoitettu sairaalassa. Olet vain maannut siellä lääkittynä ja ollut hoitajalle helppo hoidettava, kun kotona olisit ollut aktiivinen ja kestänyt paremmin, eikä synnytys olisi pitkittynyt.
Semmosia ne kätilöt ovat. Jouduin yöpymään muuten kuin synnytykseen liittyen sairaalassa ja samassa huoneessa oli joku, jolla oli synnytys käynnistymässä. Kätilö kävi 5 min välein kysymässä kestätkö vielä vai mennäänkö saliin laittamaan lääkettä. Eipä se kauhean kauaa tuota kyselyä kestänyt, itseltänikin alkoi mennä jo hermot. Synnyttäjä ei ollut mitenkään kipeä, oli ihan rauhallisesti ja täysin kivuttomasti ne kätilönkäynnin väliajat.
Ei ketään saisi lytätä koska on lähtenyt "liian aikaisin" kun me ollaan kaikki erilaisia tuntemuksinemme. Mikäli osastolle on päässyt yöksi, kyllä kätilöillä ovat varmaan ollut se näkemys että parempi olla siellä lääkittynä kuin ihmetellä hädissään kotona.
Yleisesti voisi sanoa, että ihmiset lähtevät lähiseudulta sairaalaan liian aikaisin. Heti kun sattuu vähänkin, sitten tulee tilanteita joissa SVO:n käytävällä odottelee synnyttäjä kun käyrällä on ennakoivista supistuksista kärsiviä jotka eivät välttämättä synnytä viikkoon.. Sellaista se on.
Heräsin ensimmäiseen supistukseen puolen yön aikaan. Siinä sitten pari tuntia vuoroin torkuin, supistelin ja juoksin vessassa kun vatsa alkoi toimia.
Kahden aikaan yöllä lähdettiin sairaalaan (50 minuutin ajomatka). kolmelta oltiin Naistenklinikalla ja laittoivat vastaanotossa käyrälle. Supistukset kovenivat siinä aika tavalla. Sisätutkimus, olin 4 cm auki ja siitä siirryttiin saliin.
Joskus ennen kuutta aamulla sain epiduraalin ja sain nukuttua.
Ponnistamaan pääsin yhdeksän aikaan ja lapsi syntyi 9.50. Vajaan seitsemän tuntia ehdin siis olla sairaalassa, koko synnytyksen kesto 10 tuntia.
Tämä oli siis esikoinen, jonka synnytys käynnistyi spontaanisti rv 41+6.
Kuopus olikin sitten toinen tarina, käynnistettiin rv 38+0, synnytyksen kesto 1 tunti 40 minuuttia. Käynnistyi kyllä "helposti" alle 12 tuntia ensimmäisestä suun kautta saadusta lääkkeestä ja vain kerran laitettiin cytoteciä kohdun suulle.
[quote author="Vierailija" time="07.06.2014 klo 10:34"][quote author="Vierailija" time="07.06.2014 klo 10:32"]
[quote author="Vierailija" time="07.06.2014 klo 10:29"][quote author="Vierailija" time="07.06.2014 klo 10:25"]
[quote author="Vierailija" time="07.06.2014 klo 10:20"][quote author="Vierailija" time="07.06.2014 klo 10:02"]
[quote author="Vierailija" time="07.06.2014 klo 09:55"]Soitin kun eka supistus tuli. Siitä parin tunnin päästä menin laitokselle klo 15 keskiviikkona. Käskivät kuitenkin vielä kotiin odottelemaan kun olin vain sentin auki. Tunnin taisin olla kotona, kun oli pakko lähteä takaisin. Ehdottivat vielä illalla että menisin kotiin yöksi, mutta en halunnut lähteä häiriöksi kun mies menossa aamulla töihin. Oksensin koko yön, joten ihan hyvä päätös. Seuraava päivä meni kävellessä, altaassa jne. kunnes pikkuhiljaa kohdunsuu alkoi aukeamaan ja sain epiduraalin. Olin ollut osastolla 36 tuntia kunnes vauva syntyi.
[/quote]
Miksi joku haluaa olla osastolla 36tuntia ennen vauvan syntymää? Ja miksi joku lähtee sairaalaan ekasta supistuksesta? :D
[/quote]
En halunnut. Avautumisvaihe oli todella pitkällinen ja olin o-tipassa lähes koko torstaipäivän. En lähtenyt ekasta supistuksesta, vaan soitin. Olin ensisynnyttäjä, joten siksi hoidin tämän synnytyksen näin huonosti.. Imukuppiakin tarvittiin, jäi pettymys itseen siitä. En tajunnut, että olis pitänyt vaan pysyä pidempään kotona..
Nyt alkoi itkettää :(...
[/quote]
Noniin, miss marttyyri. Itke nyt siellä sitten vielä tätä traumaattinen synnytys+traumaattinen av-palsta comboa...
[/quote]
Ihan mielenkiinnosta, mitä sä saat irti tuollaisesta viestittelystä?
[/quote]
No ihan mielenkiinnosta, saako joku oikeasti av viestittelystä jotain irti?
[/quote]
Ei kai kukaan täällä väkipakolla käy, sinäkään? Jos tänne tulee ja tieten tahtoen viesteihin vastaa, niin voi olettaa, että se on edes jollain tavalla viihdyttävää.
[/quote]
Viihdettä nimenomaan.
[quote author="Vierailija" time="07.06.2014 klo 10:32"]
[quote author="Vierailija" time="07.06.2014 klo 10:29"][quote author="Vierailija" time="07.06.2014 klo 10:25"]
[quote author="Vierailija" time="07.06.2014 klo 10:20"][quote author="Vierailija" time="07.06.2014 klo 10:02"]
[quote author="Vierailija" time="07.06.2014 klo 09:55"]Soitin kun eka supistus tuli. Siitä parin tunnin päästä menin laitokselle klo 15 keskiviikkona. Käskivät kuitenkin vielä kotiin odottelemaan kun olin vain sentin auki. Tunnin taisin olla kotona, kun oli pakko lähteä takaisin. Ehdottivat vielä illalla että menisin kotiin yöksi, mutta en halunnut lähteä häiriöksi kun mies menossa aamulla töihin. Oksensin koko yön, joten ihan hyvä päätös. Seuraava päivä meni kävellessä, altaassa jne. kunnes pikkuhiljaa kohdunsuu alkoi aukeamaan ja sain epiduraalin. Olin ollut osastolla 36 tuntia kunnes vauva syntyi.
[/quote]
Miksi joku haluaa olla osastolla 36tuntia ennen vauvan syntymää? Ja miksi joku lähtee sairaalaan ekasta supistuksesta? :D
[/quote]
En halunnut. Avautumisvaihe oli todella pitkällinen ja olin o-tipassa lähes koko torstaipäivän. En lähtenyt ekasta supistuksesta, vaan soitin. Olin ensisynnyttäjä, joten siksi hoidin tämän synnytyksen näin huonosti.. Imukuppiakin tarvittiin, jäi pettymys itseen siitä. En tajunnut, että olis pitänyt vaan pysyä pidempään kotona..
Nyt alkoi itkettää :(...
[/quote]
Noniin, miss marttyyri. Itke nyt siellä sitten vielä tätä traumaattinen synnytys+traumaattinen av-palsta comboa...
[/quote]
Ihan mielenkiinnosta, mitä sä saat irti tuollaisesta viestittelystä?
[/quote]
No ihan mielenkiinnosta, saako joku oikeasti av viestittelystä jotain irti?
[/quote]
Onneksi täällä on niitä fiksujakin vastaajia, jotka osaavat vastata asiallisesti ja keskusteluista saa ihan oikeasti jotain irti. Monta hyvää vinkkiä olen saanut monista keskusteluista. Tällaiset on sitten ihan omaa kastiansa.
Ja mielenkiintoista tätäkin lukea, koska minulla on juuri nyt kipeät supistukset päällä. Pärjään vielä näiden kanssa kotona. Ja synnärille ei ole matkaa kuin 25 minuuttia. Mutta kiva että joku on tehnyt tänne tällaisen aloituksen, aivan kuin olisi minua ajatellut =)
[quote author="Vierailija" time="07.06.2014 klo 10:40"]
[quote author="Vierailija" time="07.06.2014 klo 10:34"][quote author="Vierailija" time="07.06.2014 klo 10:32"]
[quote author="Vierailija" time="07.06.2014 klo 10:29"][quote author="Vierailija" time="07.06.2014 klo 10:25"]
[quote author="Vierailija" time="07.06.2014 klo 10:20"][quote author="Vierailija" time="07.06.2014 klo 10:02"]
Viihdettä nimenomaan.
[/quote] Eli toiselle ihmiselle ilkeily on sinulle viihdettä? Sulla ei ole varmaankaan hirveästi ystäviä?
Vedet meni yöllä n. 24.00-1.00 ( vaikken heti sitä tunnistanutkaan ) heräsin siis yöllä käymään vessassa, enkä meinannnut ylös päästä kun koko ajan vaan tuli lisää ja lisää ( edellis iltana tuli käytyä synnärillä testauttamassa että tiputteleeko lapsivettä, tuli tosi runsaasti! Mutta ei, vastaus oli että todella vetistä valkovuotoa )
Eli heti ei uskoa ollut että vedet nyt tosiaan meni :D sitten takasin sänkyyn tietämättömänä pyyhkeen kera. Olisinko torkahtanut 15-20 min niin alkaa tulla supistuksia, seurailin kelloa että mikä aikaväli supistuksien välillä on. Tunninko niitä ihmettelin ja mietin että onko nyt oikeasti lähtö, sitten herättelin miehen kun supistuksien väli n.10-15 min, soitettiin synnärille ja käskivät tulemaan.
Puoli 3 yöllä meidät kirjattiin sisään, taisin olla 4cm auki ja samana päivänä klo 14.00 tyttö syntyi :)
Eli 10-11h kesti synnytys. Ja esikoinen on.
Mun ei tarvinnut päätä vaivata milloin lähden naistenklinikalle. Minun oli määrä mennä 3 viikkoa aiemmin koska kuuluin riskiryhmään. Raskausajan diabetes ja riski-ikä eli yli 40 v. Aamulla menin, heti makuuasentoon ja kartoitettiin onko vauvan keuhkot kehittyneet. Iltapvllä sain tiedon kun olin syömässä että ei ole. Ei mitään soitin miehelle ja hän ihmetteli toisessa päässä. Kunnes tultiin sanomaan että on kehittyneet, olivat antaneet väärän äidin tiedot. Vauva otettiin myöhään illalla leikkauksella pois ja täytyy sanoa että kaikki meni hienosti. Eikä ole tullut diabetestä, vielä ainakaan. Yritän liikkua ja syödä terveellisesti.
Ensimmäinen: lähdin heti vesien mentyä. Supistukset eivät käynnistyneet lainkaan. Ja siksi heti, kun viikkoja oli 34+5. Oksitosiinilla sitten avitettiin ja synnytyksen kesto 17h mutta ei oikeasti tuntunut siltä, vasta supistuksista itse laskisin kestoksi 4h. Sitä ennen siis ihan normaali olo ilman kipuja vaikka vettä tulikin.
Toinen: lähdin ensimmäisten supistusten jälkeen (näin oli neuvottu kohdunsuu oli ollut jo pitkään auki 4cm ja tilanne kypsä). Ennen sairaalaa ehti supistella alle tunnin ja sairaalassa 7cm tilanne tullessa ja sairaalassa 1h ja vauva syntyi.
itselläni puhkaistiin kalvot vasta synnärillä,ja Olin kotona niin kauan kuin pystyin. Lauantaina päivällä alkoi supistukset ja laskin supistusten väliä miehen kanssa. Koska supistusten väli oli yli 10minuuttia ja kestivät alle 30s. Emme lähteneet synnärille. Supistukset rauhoittuivat lauantai-iltana ja alkoivst uudestaan sunnuntai aamuna n.9-10 välillä,olivat huomattavasti kovempia koska joudun pitämään tiskipöydästä kiinni ja tulivat heyi 10 minuutinvälein. Lähdimme synnärille jossa todettiin että olin 3senttiä auki. Kello oli silloin kaksi päivällä. Supistuksia tuli ja avauduin 4 senttiin Ilta kasiin mennessä. Hoitajat kuitenkin meinasivat että synnytystä EI tarvitse nopeuttaa koska pärjäsin hyvin ilman epiduraalia. Vaan tilannetta seurataan yön yli ja aamulla lisättäisiin vauhtia. Jossain vaiheessa yötä hoitaja kävi tarkistamassa paljonko ölen auki ja kyseli missä supistukset tuntuvat. Koska supistukseni tuntuivat vatsan seudulla eikä reisissä asti EI vauva vielä ole alkanut laskeutumaan synnytyskanavaan. Ensin en tajunnut että missä asti niiden supostusten pitäisi tuntua kun ne sattui jo NYT. Mutta kun itse ponnistusvaihe läheni tuntui supistus ylävatsalla ja siitä mwni kohti reisiä. Synnytys meni kokonaisuudessaan hyvin ja mitään traumoja ei tullut. Joyen jos vaan pystyy olemaan kotona mahdollidimman pitkään niin se on Aina mukavempaa kuin maata sairaalassa. Ja kyllä ne kysyivät koska supistukset on alkanu tuleen 10minsan välein ja onko tullut jo pari tuntia..
[quote author="Vierailija" time="07.06.2014 klo 10:02"][quote author="Vierailija" time="07.06.2014 klo 09:55"]Soitin kun eka supistus tuli. Siitä parin tunnin päästä menin laitokselle klo 15 keskiviikkona. Käskivät kuitenkin vielä kotiin odottelemaan kun olin vain sentin auki. Tunnin taisin olla kotona, kun oli pakko lähteä takaisin. Ehdottivat vielä illalla että menisin kotiin yöksi, mutta en halunnut lähteä häiriöksi kun mies menossa aamulla töihin. Oksensin koko yön, joten ihan hyvä päätös. Seuraava päivä meni kävellessä, altaassa jne. kunnes pikkuhiljaa kohdunsuu alkoi aukeamaan ja sain epiduraalin. Olin ollut osastolla 36 tuntia kunnes vauva syntyi.
[/quote]
Miksi joku haluaa olla osastolla 36tuntia ennen vauvan syntymää? Ja miksi joku lähtee sairaalaan ekasta supistuksesta? :D
[/quote]
Joku lähtee ekasta supistuksesta sairaalaan siitä syystä, että tietää lapsensa olevan ulkona hetkenä minä hyvänsä. Mulla oli kolmas synnytys niin nopea (kirjattiin kestoksi 38min), että onneksi tajusin alkaa valmisteiden lähtöä heti ekan supistuksen jälkeen, vaikka se jonkun mielestä naurettavaa onkin. :D
Eka oli käynnistetty mutta toinen synnytys lähti käyntiin kotona. Supisteluja oli välillä säännöllisestikin piiitkään ennen synnytystä, joka lopulta tapahtui rv40+2.
40+0 illalla alkoi tulla heti 5 minuutin välein sellaisia supistuksia että huomasin eron aiempiin. Ihmettelin hieman että väli oli heti noin lyhyt mutta niin oli käynnistyksessäkin reilu vuotta aiemmin. Soitettiin kuitenkin parin tunnin jälkeen synnärille lähinnä varmuuden vuoksi kun neuvolastakin oli varoiteltu että synnytys voi olla nopea. Synnäriltä kuitenkin sanottiin ettei supistusten välillä ole niinkään merkitystä vaan voimakkuudella, joten jäätiin vielä kotiin. Haaveilin mahdollisimman luonnollisesta synnytyksestä enkä missään nimessä halunnut viettää tunteja sairaalassa.
Supistukset voimistuivat niille rajoille että aloin miettiä lähtöä kunnes neljän aikaan aamuyöllä supistukset alkoivat laimentua, vaikka väli vielä pysyi. Päätin yrittää nukkua ja supistusten välillä onnistuinkin torkahtelemaan. Väli alkoi pidentyä siinä hieman ennen esikoisen heräämistä ja aamulla tulikin jopa tunnin väleillä supistuksia. Aamupäivällä väli oli noin 30-60min, iltapäivällä väli oli 15-30min ja kauppaan kävellessä tietysti tiheämmin. Illalla välit tihenivät 10-15 minuuttiin ja supistukset voimistuivat. Kun esikoinen oli nukkumassa menin suihkuun kun tuntui ettei enää kestä ilman. Välit tihentyi 8-10min ja lopulta taas siihen 5min. Aloin jännittää että vauva syntyy kotiin ja soitin vanhempani paikalle joskus keskiyön jälkeen. Kun he pääsivät meille soitettiin synnärille ja saatiin lähtölupa. Ja heti perään isälleni soitettiin että mummosta on aika jättänyt...
Synnärille päästiin kahdelta yöllä ja kätilö totesi aluksi että et kauhean tuskaiselta näytä. Sisätutkimuksessa olin kuitenkin jo 6cm auki. Sain mennä taas suihkuun jossa olin 1,5h. Tuona aikana ei kuitenkaan edistystä tapahtunut ja supistukset alkoivat taas laimentua! Päätimme puhkaista kalvot. Sitten alkoikin tapahtua. Tuli muutama sairaan kipeä supistus kun makasin käyrillä, pyysin toiveistani huolimatta epiduraalin. Nopeasti Se tultiin laittamaankin, mutta vaikutus ei ehtinyt alkaa kun vauva alkoi tunkea ulos. Huusin kuin hyeena ja kätilö huusi että kuuntele ja avaa jalat, mies ei tiennyt miten päin olis pitänyt olla.
Vauva tuli ulos tunti kalvojen puhkaisusta kello5:18, ponnistusajaksi merkittiin 8min. Pientä repeämääkin tuli. Muuten synnytyksestä jäi hyvä fiilis mutta epiduraalin laitto oli sitten täydellisen turhaa ja ponnistusvaihe jäi mieleen melko rajuna. Kätilön mielestä olin luontainen synnyttäjä vaikka joutuikin huutamaan minulle :D Ja mies sanoi että käy laittamassa piuhat poikki (tämä oli eka synnytys jonka ehti nähdä), ei tosin taida olla yhtä varma enää asiasta. On jopa puhunut kolmosesta sitten joskus. No, katsotaan :)
Alkoi supistella kolmen aikaan yöllä, lapsivesi meni viideltä ja sitten halusin sairaalaan. Puoli kuusi aamulla oltiin sairaalassa ja lapsi syntyi klo 14.
Molemmilla lapsilla (2) siinä vaiheessa, kun supistukset olivat niin kipeitä ettei kotona pystynyt kuin keskittymään hengitykseen. Supistuksia ollut 2-3tuntia, alkaen menkkamaisista mutta vahvistuen aika nopeaan. Synnärillä ekan kanssa meni 3t, kakkosen kanssa 1t15min eli reipasta toimintaa oli.