uusi alatiesynnytys imukuppisynnytyksen jäljeen?

Eka imukupilla, kaksi seuraavaa ihan tavalliseen tapaan.

Itse myös samassa tilanteessa! Esikoinen reilu vuosi sitten avustettiin maailmaan imukupilla ja nyt kakkosen la on jouluna niin hiukan mietityttää tuo synnytys... Meillä ainakin tarjotaan ylimääräinen ultra/synnytystapa-arvio, mutta kyllä esikoisestakin synnytyspelon takia kävin sellaisessa kun aavistin isoa vauvaa, mutta kuulemma sen mukaan olisi synnytyksen pitänyt ihan sujua eli mene ja tiedä sitä sitten...

Molemmat imukuppisynnytyksiä. Onneksi pieni imu riitti. Vauvat keskikokoisia.

Juu meillä kans tuo synnytystapa-arvio on ja kävin ensimmäisestäkin siinä kun olen itse todella pienikokoinen ja jo ensimmäisen kohdalla synnytys mietitytti aika paljon eikä niin hyvin lopulta sitten sujunutkaan vaikka lääkäri vakuutteli että hyvin mahtuu..

Itsellä ärsyttää että se lähete on täällä ainakin vasta viikolle 36 kun olisi omalle mielelle tärkeää pystyä varautua ja suunnitella synnytystä etukäteen ajoissa..

Kaiken lisäksi ensimmäinen syntyi viikolla 37 ja oli reilusti alta 3kg, hirvittää pelkkä ajatuskin täysiaikaisen, isomman lapsen synnyttämisestä....

5 viesti siis ap

Joo meillä myös vasta viikolla 36 pääsee siihen arvioon... Naurettavaa mun mielestä!

Olen itse tosi pieni rakenteeltani ja pituuttakin on alle 160cm niin ei enää huvittaisi yli nelikiloista puskea kupin avulla ulos...

Huij, meillä ei tosiaan edes tuo alta kolme kiloinen mahtunut, yli neljä kiloinen on kyllä hurja jis on itsekin pieni!

Ap

^joo olinkin aikamoinen puheenaihe hoitajien keskuudessa kun ei ketään osastolla uskonut et poika oli ihan oikeesti tuolta mun alakerrasta maailmaan putkahtanut :D

Miten ap jännittääkö sua synnytys?

Eka imukupilla, toinen normaalisti. Olin todella huojentunut, kun toinen synnytys sujui niin älyttömän helposti ensimmäisen vaikean jälkeen. Joku pikku nirhauma tuli, johon kätilö arpomisen jälkeen laittoi kuulemma yhden kauneustikin. Kaiken huipuksi ensimmäinen painoi hädin tuskin kolme kiloa ja toinen kilon enemmän, siis 4 kg.

Oli kyllä tokan synnytyksen jälkeen voittajafiilis, kun olin pelännyt niin paljon pahempaa! Ja synnytyksestä toipuminen tokalla kerralla (kun ei tehty epparia) sekin nopeaa.

Jännittää ja melkoisesti...!

Toisaalta haluaisin silti yrittää normisynnytystä, mutta haluaisin ainakin että varauduttaisiin siihenkin kunnolla ettei ehkä mahdukkaan.. mulla jäi ensimmäisestä synnytyksestä aika kamalat muistot, kipulääkkeet jäi aikalailla kaikki saamatta, vauva syntyi huonoilla pisteillä enkä saanut edes hetkeksi syliin kuin vasta 2h syntymästä, lastenlääkäriä ei edes ollut talossa ennenkuin kutsuttiin kun alkoi näyttää pahalta yms yms..

Nyt yritän itseasiassa saada lähetettä että synnytys olisikin toisessa sairaalassa, yliopistollisessa josta olen kuullut aika paljon parempaa palautetta synnyttäneiltä.

Minulla oli paikat niin kipeät ja hajalla etten pystynyt miltei kahteen viikkoon edes istumaan normaalisti ja pelkkä ajatus seksistä kauhistutti vielä 2kk myöhemminkin..

Ap

Ihanaa kuulla että jollakulla on toinen synnytys sujunut noin paljon paremmin!

Itsellä kuitenkin peloista huolimatta pieni haave yrittää uutta "parempaa" synnytyskokemusta.. :)

Niin ja la itsellä sius elokuussa, eli ei edes kauhian kaikana, hui!

Ap

Ensimmäinen imukupilla, 4,4 kg ja pahat repeämät tuli. Toinen myös alakautta mutta ilman imukuppia, 3,8 kg. Pienempiä repeämiä tuli silloinkin, mutta olihan tuo toinen selkeästi helpompi kuin ensimmäinen, kun oli vähän pienempi ja paikat jo ensimmäisen kanssa venyneet.

Eka imukupilla ja toinen omin voimin. Kolmaa taas imukupilla, kun oli kasvot edellä tulossa.

Mulla on molemmat olleet imukuppisynnytyksiä. Toinen kaiketi heikentyneiden supistusten ja sydänäänten laskun takia ja toinen kasvotarjonnan takia. Kummallakaan kerralla mulla ei ollut mitenkään voimat loppu, omasta mielestäni ainakaan :)

Missään vaiheessa toisen raskautta ei ehdotettu sektiota eikä näistä ole ollut mitään ongelmaa missään vaiheessa. Kai sitä on kipeä "tavallisenkin" synnytyksen jälkeen?

Älä murehdi ap :)

Itselläni oli vähän ahtaat paikat (ja yli nelikiloinen vauva...), ja ponnistaminen hiton hidasta. Voimat alkoi olla vähissä, joten imukupilla autettiin työntöjen mukaisesti siinä lopussa parin ponnistuksen aikana, mikä riitti. Lapselta murtui solisluu, ei siis imukupin vaan ahtauden takia.

Tokan synnytin ihan normaalisti alakautta. Synnytys oli tosi nopea kaikin puolin, ponnistusvaihe kesti viisi minuuttia eikä tuntunut kummoiseltakaan.