Voiko paniikkikohtaukseen kuolla?

Lääkkeillä on apua alussa, mutta pitkäaikaista käyttöä en suosittele. Hätäapua voi ja kannattaa pitää mukana niin sekin helpottaa oloa vaikka niitä ei tarvitsisikaan. Ja kannattaa myös kokeilla pystyykö mielen voimalla rauhoittamaan kohtauksen ilman lääkettä. Baby steps ja hyvä tulee!

Mielenhallinta metodeita on niin paljon, ja netistäkin löytyy ohje poikineen. Onko jotain ihan paniikkikohtauksiin suunnattua mielenhallinta ohjelmaa olemassa?

Mulla on ollut jo kymmenisen vuotta taipumusta saada paniikkikohtauksia joiden kanssa olen yrittänyt sinnitellä ilman apua. Nyt oireet ovat kuitenkin pahentuneet ja on ilmeisesti tullut myös depersonalisaatiota, joten taitaa terapia kutsua väkisinkin. Tänäänkin ollut niin tuskastuttavan ahdistava olo ettei mitään rajaa.

Kirjoitanpa nyt tänne kun minulla on lääkkeistä kokemusta :)

Aluksi käytin paniikki/ahdistushäiriöön vain Propral-nimistä lääkettä, joka vähentää jännityksen oireita kuten minulla sydämen hakkaamista. Edelleenkin käytän sitä tarpeen mukaan, noin kerran viikossa tai jos on jännittäviä tilanteita tulossa ja pelkään että voin saada siellä kohtauksen. Minusta tällainen lääke sopii niillle joilla on harvoin kohtauksia, ja jos ne eivät häiritse liikaa elämää.

Lisäksi otan joka aamu Cymbalta-lääkettä. Se on mielestäni vähentänyt kohtauksia, eikä minulla ole juurikaan ollut kohtauksia viimeisen puolen vuoden aikana. Tätä lääkettä ennen oli vähintään viikottain ahdistusta ja kohtauksiakin aika usein. Cymbalta on kuitenkin sellainen jota käytetään pitkään, ainakin vuoden, ja sen lopettamisesta voi seurata oireita.

Numero 25 vielä:

Kohtauksen aikana yritän hengittää rauhallisesti ja jotain mielikuva/hengitystekniikoitakin olen kokeillut. Tai sitten yritän miettiä jotakin muuta, keskityn vaikka jonkin laulun sanoihin ajatuksissani tai lasken jotakin.

[quote author="Vierailija" time="05.06.2014 klo 23:57"]

Kirjoitanpa nyt tänne kun minulla on lääkkeistä kokemusta :)

Aluksi käytin paniikki/ahdistushäiriöön vain Propral-nimistä lääkettä, joka vähentää jännityksen oireita kuten minulla sydämen hakkaamista. Edelleenkin käytän sitä tarpeen mukaan, noin kerran viikossa tai jos on jännittäviä tilanteita tulossa ja pelkään että voin saada siellä kohtauksen. Minusta tällainen lääke sopii niillle joilla on harvoin kohtauksia, ja jos ne eivät häiritse liikaa elämää.

[/quote]

Propral on beetasalpaaja, ja sitä voi napsia vaikka joka päivä. Käytetään yleisesti mm. korkean verenpaineen hoitoon ja esiintymisjännitykseen. Erittäin hyvin siedetty lääke, jolla ei ole juuri mitään haittavaikutuksia. Minulla eivät kyllä beetasalpaajat auta koskaan, kun kohtaus on päällä, mutta yleistä ahdistusta ne lievittävät rauhoittamalla hermostoa. -4

Ei voi, mutta vitutukseen voi kuolla.

Mulla oli erittäin vaikea paniikkihäiriö, jossa kohtauksia tuli toistuvasti päivän aikana. Alkuun auttoivat bentsodiatsepiinit, joita otin parin kuukauden välein päivittäin 3 kertaa päivässä. Suositeltiin, että otan lisäksi lääkkeen jo ennakolta ennen tilannetta, jossa kohtaus todennäköisesti tulee.

Varmaan aika harvinaista että näin lääkärin kanssa sovitaan, nimenomaan sen riippuvuusmahdollisuuden vuoksi, mutta mulle se oli hyvä keino. Samaan aikaan käytiin läpi elämäntilanne, ja muutokset siihen, mikä olikin se oikea keino, lääkkeet olivat vain avuksi. SSRI-lääkkeitä en ottanut, eikä millään lailla tyrkytettykään, sillä mulla oli niistä huonoja kokemuksia aiemman masennuksen hoidossa, enkä tehoakaan ollut huomannut.

Pari kuukautta söin lääkkeitä noin, kolmannen kuukauden vain enää tarvittaessa ja neljäntenä satunnaisesti. Mulla vieroittuminen ei tuottanut mitään suurempia ongelmia ja toistaiseksi olen parantunut ihan hyvin (edellisestä kunnon kohtauksesta on vuosia).

Aika moni on kehunut myös betasalpaajia paniikkihäiriön sydäntuntemuksiin. Paniikkihäiriöön ei kuole, mutta sydämentykytys ym. on ikävän tuntuista ja pelottavaa.