Onko kukaan nainen koskaan yrittänyt viedä miestäsi?

Kyllä vain, (entinen) kaverini/(entinen) työkaveri, humalassa koitti miestäni kuolata, kerran myös selvinpäin"leikillään".Mies ei oikein innostunu:) aika säälittävä tapaus

Entinen kaveri leikki "rakastuneensa palavasti" poikaystävääni (nykyinen ex). Kaveri kyseli minulta mistä mies pitää ja mitä juttua ei seksissä oltu kokeiltu (tämä kaverini meni sen jälkeen tarjoamaan persettä paljaalteen miehelle). Luulin että ko. nainen oli muuttunut vuosien jälkeen kun esitti seurustelevansa ja asuvansa yhden miehen kanssa joka oli hänelle niin tärkeä. Mutta oikeasti hän aina vaan tähtää siihen että kiinnostuu aina vain sellaisista miehistä jotka on varattuja tai jotka tapailevat jotain naista jo valmiiksi. Kaiken lisäksi asia selvisi vasta puolen vuoden jälkeen (en ollut enää ex-poikaystävän kanssa edes tekemisissä juttu kaatui muutenkin). Todella uskomaton ihminen, mutta niinhän sitä sanotaankin menee että jonkun jämä on toisen aarre jne?

exäni kyllä kaipaili takaisin minun luokseni ja vuosi tämä tapahtuman jälkeen yritti palata yhteen minun kanssani ja tavallaan kai valitsi minut muiden yli, lopetin kummallekin puhumisen ja enää ikinä en heille puhu tai ole missään tekemisissä. Ja minulle on täysin sama nykyään että ovatko he jossain tekemisissä tai ei, en tunne mitään, aivan sama vaikka he seurustelisivatkin uudelleen.

[quote author="Vierailija" time="04.06.2014 klo 22:21"]

Ainakin mies tietää mitä haluaa ja mitä ei.

Tuossa tapauksessa jättäisin sutturan omaan arvoonsa enkä vaivaisi sillä päätäni.

[/quote]

Joo, about näin olen tehnytkin, paitsi että kyseessä ei kyllä ole suttura millään mittarilla mitattuna (paitsi ehkä, jos tuijottaa pelkkää tuota tekoa). Miehelläni on hyvä naismaku, joka ei tässäkään tapauksessa ole erehtynyt. Nainen on fiksu, mukava, sievä ja menestynytkin, ja moraalikin hänellä on yleisesti ottaen korkea.

Olisin voinut nähdä meistä tulevan ajan myötä ystävät, mutta nyt tosiaan en tiedä miten suhtautuisin häneen, jos tapaisimme. En siis tunne häntä kohtaan mitään kovin kielteistä, jonkinlaista lievää sääliä ehkä, ja en osaa ollenkaan kuvitella miltä tapaamisemme hänen näkökulmastaan tuntuisi.

55

Kyllä noita on pörrännyt ympärillä. Minkä voin. Minkä voin sillekään, jos toisen mukaan lähtee. Vielä ei ole lähtenyt.

Varmasti näitä naisia on joiden on pakko iskeä jos joku on varattu, mutta paljon on ihan turhaa mustasukkaisuutta. Katsokaa sitä ukkoa ulkopuolisen silmin onko se oikeasti sellainen saalis, että jokainen sille puheleva nainen on vokottelemassa.

Olen itse jo vanhempi nainen ja elelen jo sellaisessa maailmassa, että voi puhella ihan kaikille eikä mitään flirttiä ole. Järkytyinkin kun yksi naapuruston nuorempi nainen on mustasukkainen, että minä vokottelisin hänen miestään..siis olin vain puhellut niitä näitä.

65 jatkaa, mutta nuorena minulla oli kämppis joka yritti iskeä poikaystäväni.

[quote author="Vierailija" time="04.06.2014 klo 20:40"]

[quote author="Vierailija" time="04.06.2014 klo 20:34"]

VIEDÄ miestäni? Kuin jonkin passiivisen esineen? Ei ole kukaan yrittänyt viedä miestä minulta. Sen sijaan monikin on mieheni kanssa flirttaillut ja koittanut iskeä. Onneksi mieheni ei ole passiivinen esine.

[/quote]

No, ymmärrän mitä ajat takaa, mutta ... tuskin kukaan on tarkalleen ottaen yrittänyt miestäsi myöskään ISKEÄ?  

[/quote]

BURN.

[quote author="Vierailija" time="04.06.2014 klo 22:39"][quote author="Vierailija" time="04.06.2014 klo 22:21"]

Ainakin mies tietää mitä haluaa ja mitä ei.

Tuossa tapauksessa jättäisin sutturan omaan arvoonsa enkä vaivaisi sillä päätäni.

[/quote]

Joo, about näin olen tehnytkin, paitsi että kyseessä ei kyllä ole suttura millään mittarilla mitattuna (paitsi ehkä, jos tuijottaa pelkkää tuota tekoa). Miehelläni on hyvä naismaku, joka ei tässäkään tapauksessa ole erehtynyt. Nainen on fiksu, mukava, sievä ja menestynytkin, ja moraalikin hänellä on yleisesti ottaen korkea.

Olisin voinut nähdä meistä tulevan ajan myötä ystävät, mutta nyt tosiaan en tiedä miten suhtautuisin häneen, jos tapaisimme. En siis tunne häntä kohtaan mitään kovin kielteistä, jonkinlaista lievää sääliä ehkä, ja en osaa ollenkaan kuvitella miltä tapaamisemme hänen näkökulmastaan tuntuisi.

55

[/quote]

Näin juuri arvelin ;) tekoa tosiaan tarkoitin.

Ei oikeen olisi ystäväainesta... Toivottavasti ei kovin usein tarvitse nähdä, kiusallinen tilanne.

43

Onhan noita ollut. Eräs nuori tyttö ihastui korviaan myöten ja pyysi aviomiestäni luokseen, koska halusi tehdä tämän kanssa lapsen. Mieheni ei ollut ihan samaa mieltä. Nuori meni täysin pois tolaltaan ja "kostoksi" teki lapsen mieheni ystävän kanssa, joka oli lähempänä hänen omaa ikäänsä. Surullinen tapaus, eihän siitä pysyvää liittoa tullut. Mieheni on ammatissa, jossa hän käsittelee asiakkaiden kanssa tunteita, ja siksi häneen kohdistetaan paljon haaveita ja toiveita. Mieheni sanoo kuitenkin, että hän ei tiedä ketään muuta kuin minä, jota jaksaisi kuunnella puoli tuntia ilmaiseksi. Nuo muut maksavat hänelle joka minuutista.

Sharing is caring ;)

[quote author="Vierailija" time="04.06.2014 klo 21:59"]

Olet siis joku tohvelisankari?

[/quote]

Ööh.. mitä?

On. Miesystäväni on puoliksi ulkomaalainen ja todella komea ja ystävällinen.

Kyseessä on yksi blondi bimbo, ihan nätti tyttö ei siinä mitään mutta hänen ajatusmaailmansa on vähän no, typerä ja lapsellinen.

Joskus istuttiin porukalla puistossa ja miesystäväni hieroi mun hartioita ja jotain siinä halailtiin ja juteltiin niin tämä nainen tuijotti meitä koko ajan siis istui samassa porukassa. Sen jälkeen huomasi mieheni takin ja istuitui perseellään sen päälle ja silmäili miestäni. Siirryin ystäväni puoleen juttelemaan ja tämä nainen iski kuin sika limppuun lirkuttelemaan miehelleni eikä mulle sanonut mitään koko illan aikana mulkoili vaan omituisesti.

Noh mieheni ihastui tähän naiseen. En tiedä kauanko sitä kesti mutta eipä mua se oikeestaan haittaa, tiedän että mieheni ihastui naisen ulkonäköön mutta muhun rakastui ulkonäkööni ja älykkyyteeni. Ja rakastaa edelleen ja minä häntä.

:-)

[quote author="Vierailija" time="04.06.2014 klo 20:42"]On, miehen naispuolinen ystävä facesta, flirttaili ihan suoraan viesteissä. Toivoi tapaamista, kehui miestäni söpöksi ja lähetteli sydämiä. Reppana ei vaan tajunnut että miehen kanssa luetaan yhdessä viestit. 

Sama nainen on yrittänyt vikitellä myös kamun varattua miestä. Toisille se varattu mies on sellainen pakkosaada-juttu

[/quote]

Joo tämän olen huomannut myös, yrittävät pönkittää itsetuntoaan?

On ja tavallaan veikin. Mieheni jätti minut 17-vuotiaan tytön takia, vauvan ollessa 4kk. Aluksi olin tietysti vihainen ja katkera, mutta kummasti niistä asioista pääsee yli. Olen kuitenkin sitä mieltä, että suhde on ollut jo valmiiksi huonossa jamassa jos joku siihen niin helposti pääsee väliin.

Nykyisen mieheni kanssa kun odotimme ensimmäistä, eräs tuttu kaverin kaveri oli mielestäni ilmeisen kiinnostunut miehestäni. Hän pyysi miestäni lounaalle ja kävivätkin kerran lounaalla kun olivat vierekkäisissä rakennuksissa töissä. Miehen mielestä siinä ei ollut mitään sellaista kummankaan puolelta. Hieman myöhemmin sama nainen oli lirkutellut miehelleni eräiden häiden jatkoilla siihen malliin, että olisi varmasti vienyt mennessään jos vain olisi lähtenyt. Itse olin jo uupunut valtavan mahani kanssa ja mennyt nukkumaan. Mies onneksi tuli heti yöllä kotiin ja kertoi iskuyrityksistä oma-aloitteisesti, seuraavana päivänä kuulin muilta. Lopulta mieskin sitten tajusi, että tämä nainen oli oikeasti aika ihastunut. Onneksi ei ollut molemminpuoleista. :)

Itse olin joskus hyvinkin ehdoton siinä, etten vilkuillut varattuja miehiä. Sittemmin tapailin kahta miestä peräkkäin, jotka molemmat olivat valehdelleet minulle olevansa vapaita. Tuli inhottava fiilis tuosta, mutta tajusin että ikinä ei vaan voi olla varma. Ihmiset valehtelee...

Ystäväni oli selvästi kiinnostunut miehestäni - ja kevyt ihastus vaikutti olvan molemminpuolista. Kuuluimme samaan kaveriporukkaan, joten oli tosi vaikea tehdä ero hauskan yhdessäolon ja kaveruuden tai flirttailun välille. Tapaamisissamme oli siis yleensä aina läsnä vähän isompi porukka. En pidempään aikaan ottanut edes asiaa puheeksi, mutta lopulta kuppi meni nurin.

Mieheni oli hehkuttanut työporukkansa kesäbileitä Facebookissa. Minulle ei tullut mieleenkään tunkea miehen työporukoihin, joten olin kesämökillä, jonne miehen oli tarkoitus tulla yöllä bileiden jälkeen. Sitä paitsi olin aika kipeänä koeputkihoitoon liittyvistä pistämisistä, minkä sekä mieheni että ystäväni hyvin tiesivät. Aamuyöstä sain kuitenkin puhelun, jossa kävi ilmi, että "ystäväni" olikin toisen yhteisen ystävän kanssa tunkenut miehen työporukan bileisiin! Olivat Facebookista bonganneet mieheni olinpaikan. Kiva sinänsä, että tiesivät hyvin minun olevan pois kaupungista ja tilanteessa, jossa miehen läsnäolo todella oli tärkeää. Puhelimessa kävi ilmi, ettei mies ollutkaan tulossa yöksi mökille, vaan kaupunkikämpälle jatkoille näiden kahden naisen kanssa. 

En koskaan, ikinä ole pahoittanut mieltäni kuten tuolloin. Meillä on miehen kanssa pitkä ja hyvä liitto, ja selvitimme asian perinpohjaisesti keskustellen. Luottamus ei palautunut välittömästi, mutta lopulta kuitenkin. Näihin kahteen "ystävään" välini eivät ole koskaan palautuneet ihan ennalleen. Heti tuoreeltaan otimme enemmänkin etäisyyttä, nyt näemme ihan tavalliseen tapaan kaveriporukalla. Tuohon tapaukseen loppui kuitenkin aiempi sinisilmäisyyteni; olin oikeasti ajatellut, että sivistyneiden aikuisten ystävien kesken mustasukkaisuuden tunteminen olisi noloa ja pikkumaista. Nyt ajattelen, ettei kaikkiin ystäviin tosiaankaan kannata luottaa. 

[quote author="Vierailija" time="05.06.2014 klo 13:13"]No, olen se jonka miestä iskettiin leikkipuistossa ja mies torjui jyrkästi käskien lopulta painumaan helvettiin. Nyt kun luen tätä ketjua, olen edelleen ylpeä miehestäni. Minun ei tarvitse ikinä katsoa kernenkään naisen lirkuttelua, saati puuttua siihen. Mies arvostaa meitä, eikä salli naisten käydä yhtään iholle.

[/quote]

[quote author="Vierailija" time="05.06.2014 klo 13:13"]No, olen se jonka miestä iskettiin leikkipuistossa ja mies torjui jyrkästi käskien lopulta painumaan helvettiin. Nyt kun luen tätä ketjua, olen edelleen ylpeä miehestäni. Minun ei tarvitse ikinä katsoa kernenkään naisen lirkuttelua, saati puuttua siihen. Mies arvostaa meitä, eikä salli naisten käydä yhtään iholle.

[/quote]

Oon sulle niin kade ;) meillä toi homma menee niin et itse voin ihan hyvin toimia juuri noin kun miehesi. Mut ukko ei viitsi loukata kuulemma ketään. Oon miettinyt, etten kohta viitsi itsekään enää pitää niin tiukkaa linjaa.. ottajia olisi, siis niitä "kavereita"... Toisaalta en haluaisi turhaan mitää "riippakiviä".

Kuulemma niitä ehdotteluviestejä on naisilta tullut vuosien varrella, heh. Kaipa sitä molemmille ehdotellaan silloin tällöin tasapuolisesti pitkän liiton aikana... ainakin toistaiseksi olemme olleet uskollisia toisillemme.

Onkohan taajuuksilla ketään fiksua miestä, jolla olisi kokemusta vastaavanlaisista tapauksista rakkaan daaminsa kanssa? Kertokaa.

On. Työkaverini ja onnistuikin kaappaamaan miehen illaksi kanssaan teille tietämättömille. Vuosien jälkeenkään en tiedä mitä illan aikana tapahtui. Sitten yksi läheisempi kaverini on aina ollut ihastunut mieheeni. Perheellinen ja en ole huolissani asiasta.

Järkyttäviä tommoset lumput joiden elämäntehtävä on vaan yrittää viedä varattuja miehiä.