Onko sinua nakitettu pyytämättä lapsenvahdiksi?
Kun olimme vielä itse lapsettomia, miehen veljellä oli tapana tulla meille käymään 2 ja 4v lasten kanssa ja tuosta vaan jätti ne mun vahdittavaksi ja miehen kanssa alkoivat värkätä jotain autotallissa tai tietokoneella. Vaimonsa varmaan pakotti ottamaan aina lapset mukaan. Ei siitä mitään, mutta nuo lapsi oli ihan mahdottoman vilkkaita ja omatoimisia, ei voinut jättää sekunniksikaan vahtimatta.
Sitten kun tätä oli tapahtunut muutaman kerran, tajusin jo vetää takkia päälle kun auto kurvasi pihaan, ja lähdin omille asioille. Loppui sitten ne lasten kanssa yllätysvierailut, kun miehen veli joutuikin itse juoksemaan lastensa perässä.
Kommentit (29)
Vierailija kirjoitti:
Aloitus oli ihan kuin se mitä meillä aikanaa tapahtui, paitsi että tää olikin mun tekemä aloitus! Melkein 10 vuoden takaa =)
Ihan mielenkiinnosta, miten ovat asiat edenneet aloituksen jälkeen?
Mulla on käynyt pari kertaa leikkipuistossa ja kerran maauimalassa niin, että mun lapsi on tutustunut johonkin toiseen lapseen ja viihtyneet hyvin yhdessä. Tän toisen lapsen vanhempi on sitten huomannut asian ja todennut minulle, että voitkin katsoa molempa hetken kun hän käy tupakalla tai jossain. Ja siinä onkin saanut sitten olla ihmeissään kun olis jo pitänyt lähteä kotiin, mutta sen vieraan lapsen vanhempaa ei näy missään. Ja nää on kaikki olleet isiä..
On nakitettu, kun olin nuori opiskelija/työuran alussa ja menin kummitytön perheeseen kylään. Mitään korvausta en saanut, itse maksoin jopa matkat. Enää en tekisi noin. Kas kummaa, ei nykyisin olla enää kummitytön perheen kanssa tekemisissä, kun eivät tarvitse enää lapsenvahtia.
Kyllä ketuttaa, että sinisilmäisenä suostuin tuohon. Perhe on varakas ja heillä olisi ollut varaa maksaakin minulle jotain korvausta.
Minusta on eri asia pyytää jota kuta katsomaan pari minuuttia lapsen perään, kun itse vie roskat tms. Mutta nämä tuntikausien tai jopa useamman päivän vahtimiset ovat liikaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloitus oli ihan kuin se mitä meillä aikanaa tapahtui, paitsi että tää olikin mun tekemä aloitus! Melkein 10 vuoden takaa =)
Ihan mielenkiinnosta, miten ovat asiat edenneet aloituksen jälkeen?
Kyllä se sitten loppui, kun pistin sille stopin
ap
Erään etäisen sukulaisen kanssa tätä tapahtui, mutta lopetin lapsenvahtitoiminnan, kun huomasin kuvion.
Poikamme pitää lapsista, tykkää leikkiä heidän kanssaan ja hänellä sujuu lasten kanssa oleminen jotenkin erityisen luontevasti, varsinkin kun ottaa huomioon että on teinipoika. Tämän etäisemmän sukulaisen lapsi tykkää pojastamme todella paljon, luonnollisesti kun poika viihtyy lasten kanssa ja jaksaa leikkiä. Kyläilimme jonkun verran. Jossain vaiheessa sitten alkoi se, että sukulainen laittoi lapsensa soittamaan pojalleni ja kysymään, voiko tulla tänään meille leikkimään ja yökylään. Teini tietysti lupasi, ellei hänellä ollut muuta tekemistä. Hetken päästä sukulainen soitti, että nytpä kävi niin, että mun lapsi meni soittamaan ja sopimaan tulevansa teille, kai se teille sopii kun poikakin jo lupasi? Ja sitten kehuja miten hyvä meidän poika on lasten kanssa ja kiva kun tykkää viettää aikaa sukulaislapsen kanssa.
Soitosta ei mennyt aikaakaan, kun olivat oven takana. Äidillä ei ikinä ollut aikaa jäädä kahville tms. vaan huikkasi vain oven raosta, että kiva kun tämä järjestyi ja katsotaan sitten huomenna iltapäivällä, moneltako haen lapsen. Ai niin, oltiin iltapäivä menossa niin lapsi ei ole syönyt mitään!
Siitä sitten miettimään, mitä ruokaa lapselle tarjoaa jne. Ilta toki sujui lapsen leikkiessä meidän pojan kanssa. Mutta lapsi on sitä tyyppiä, joka tuohon aikaan heräsi joka aamu kello 6. Kukapa teini siihen aikaan herää, joten oma rauhallinen sunnuntaiaamu meni sitten siinä, joko minä tai mies noustiin aina lapsen kanssa leikkimään ja aamupalaa laittamaan. Iltapäivästä kun alkoi kysellä, moneltako hakisit lasta, kun meillä on omaa menoa, selvisi aina, että on ollut juhlissa eikä ole vielä ajokunnossa jne.
Pari kolme kertaa kun tätä tapahtui, pistin tälle stopin. Sanoin pojalle, että jatkossa kun soittavat, sanot että sinulla on tänään tekemistä, mutta voidaan sopia joku toinen päivä vaikka ensi viikolla, kun tulette käymään. Loppui ne soitot sitten.
Itse myös laitoin välillä äidille viestiä, että haluatteko tulla käymään joku päivä, olisi kiva tavata. Eivätpä ole ehtineet, toisinaan ei viestiinkään vastattu. Sinänsä harmittaa tuo, että olisin halunnut tavata ja pitää yhteyttä tähän sukulaislapseen, mutta emme ole tavanneet nyt pariin vuoteen, kun lopetin tuon yhtäkkisenä viikonlopun lastenvahtina toimimisen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun luo tuli yökylään sovitusti lapsi. Äitinsä lupasi hakea lapsen seuraavana päivänä puolen päivän aikaan lapsensa kotiin. Ei kuulu, ei näy hakijaa. Iltapäivällä soitan lapsen äidille. Hän on linnanmäellä puolisonsa ja toisen lapsensa kanssa.
Ajan linnanmäelle viedäkseni lapsen äidilleen. Siellä koko jengi tulee kyytiini, ja kuljetan porukan heidän omaan kotiinsa. Ajoa tuli sitten reippaasti. Ei kiitosta, ei pahoittelua saati bensarahaa.
Tällaista kruisailua ei oltu sovittu.
Panit varmaan estoon?
Tuo oli viimeinen kerta, kun otin sen lapsen meille kylään. Äitinsä kyllä yritti puhua minua ympäri, että ottaisin. Ei kiitos, kun ei pysy sovitussa kuviossa.
Olen hyvätahtoinen ja palvelusten pyytäjille yleensä suostuin niihin. Siinä onkin ollut ihmettelemistä sillä äidillä, kun ei enää sopinutkaan tulla meille.
Nuorempana menin kaverin luo kahville,kaveri pisti kahvin tippumaan ja totesi että me Simon kanssa voidaankin varmaan käydä tossa paikallisessa parilla kun sinä olet Neean kanssa. Hölmönä myönnyin. Kello oli noin kolme kun lähtivät ja kuusi kun tulivat takaisin. Tein itselleni ja kolmevuotiaalle leipiä kun molemmilla oli nälkä, vahdin että lapsi pesi hampaat ja luin iltasadunkin. Mietin mitä teen jos eivät tule koko yönä.
Tarkennus: eivät olleet palatessaan mitenkään kovassa kännissä, liekö olivat pelanneet bilistä ja höpötelleet tuttujen kanssa useamman tunnin. Jos joku nyt siis murehtii että jätin lapsen kännisten kanssa.
Kesälomalla miehen sisarukset puolisoineen joivat aina itsensä nopeasti humalaan, sytyttivat nuotion rantaan ja alkoivat laulaa. Minä ainoana raittiina kannoin huolta sisarussaran viidestä lapsesta, jotka juoksivat saunan ja rannan väliä. Istuin tuntikausia laiturilla hyttysten syötävänä vahtimassa silmä kourassa, että kukaan lapsista ei huku.
Lopetin suvun mökillä käymisen ja jäin kaupunkiin, kun mies lähti kesänviettoon.