Mitä ne vaativat koirarodut on, jotka ei sovi ekaksi koiraksi?

Veikkaan että sulle ei oikein sovi mikään rotu.

Kaikki isot ja erityisen vahvat rodut, poislukien erittäin miellyttämisenhaluiset koirat kuten villakoira.

Ja koirat, joille on jalostettu hyvin voimakas käyttötarkoitus, ellei sinulla ole lähipiirissäsi jotakuta, joka toimii hyvänä mentorina tähän käyttöön.

Vierailija kirjoitti:

Kaikki isot ja erityisen vahvat rodut, poislukien erittäin miellyttämisenhaluiset koirat kuten villakoira.

Ja koirat, joille on jalostettu hyvin voimakas käyttötarkoitus, ellei sinulla ole lähipiirissäsi jotakuta, joka toimii hyvänä mentorina tähän käyttöön.

Ja nämä rodut on nimeltään...?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikki isot ja erityisen vahvat rodut, poislukien erittäin miellyttämisenhaluiset koirat kuten villakoira.

Ja koirat, joille on jalostettu hyvin voimakas käyttötarkoitus, ellei sinulla ole lähipiirissäsi jotakuta, joka toimii hyvänä mentorina tähän käyttöön.

Ja nämä rodut on nimeltään...?

No onhan isoja ja vahvoja rotuja vaikka kuinka paljon. Sanotaan nyt esimerkiksi mastiffit, laumanvartijat ja työkoirista malinoisit.

Vastausten lukumäärästä voi päätellä, että tietämys roduista on aika huonolla tolalla. Moni luulee olevansa asiantuntija, mutta suoraan kysyttäessä ei tiedetäkään yhtään mitään.

Mammojen mukaan kaikki paitsi pehmolelut😁 Kukaan ekakertalainen ei ole kelvollinen ottamaan koiraa.

Kaukaasianpaimenkoira, keskiaasianpaimenkoira ym laumanvartijat, rottweiler, dobermanni, malinois, kaikki taistelukoiriksi alunperin jalostetut, mustaterrieri, joidenkin käsityksen mukaan myös esim saksanpaimenkoira. Eli vietikkäät, terävät, toimintatarmoiset, taistelutahtoiset, aktiiviset käyttökoirarodut.

Kuinka monta koiraa on pitänyt olla, että saa hankkia tuommoisen vaativan rodun?

Entä jos on ollut paljon koiria, mutta kaikki hyvin helppoluonteisia?

Maalle isoon pihaan voit hommata mitä vaan, jos osaat asettas rajat koiralle.

Mutta isot, voimakkaan ja itsenäiset rodut joita pitäisi osata lukea. Dogo argentino, dogo canario, rottweiler, bullterrieri, malinois ja Dobberi.

Jokaisesta rodusta voi löytyä pehmeämpiä yksilöitä, mutta niillekään ei pärjää jos omistaja ei aisti valoa tai ääntä.

Jos olet tarpeeksi topakka ottamaan vaikka dobermannin ensikoiraksi, tiedät sen itse eikä sitä tarvitse kysellä netistä.

Vierailija kirjoitti:

Kuinka monta koiraa on pitänyt olla, että saa hankkia tuommoisen vaativan rodun?

Entä jos on ollut paljon koiria, mutta kaikki hyvin helppoluonteisia?

Jos ei ole ollut kokemusta vaativista roduista, ei sellaista tule itselleen ottaa.

Vierailija kirjoitti:

Kuinka monta koiraa on pitänyt olla, että saa hankkia tuommoisen vaativan rodun?

Entä jos on ollut paljon koiria, mutta kaikki hyvin helppoluonteisia?

Sitten kun ei tarvitse kysellä pärjääkö, pärjää. Muuten koira alkaa aika pian viedä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuinka monta koiraa on pitänyt olla, että saa hankkia tuommoisen vaativan rodun?

Entä jos on ollut paljon koiria, mutta kaikki hyvin helppoluonteisia?

Jos ei ole ollut kokemusta vaativista roduista, ei sellaista tule itselleen ottaa.

Mistä sitä kokemusta sitten saa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuinka monta koiraa on pitänyt olla, että saa hankkia tuommoisen vaativan rodun?

Entä jos on ollut paljon koiria, mutta kaikki hyvin helppoluonteisia?

Jos ei ole ollut kokemusta vaativista roduista, ei sellaista tule itselleen ottaa.

Mistä sitä kokemusta sitten saa?

Sepäs se :)

Rodutonta koiraa ei kirjoiteta "Koirarodut on" vaan "koira roduton"

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuinka monta koiraa on pitänyt olla, että saa hankkia tuommoisen vaativan rodun?

Entä jos on ollut paljon koiria, mutta kaikki hyvin helppoluonteisia?

Jos ei ole ollut kokemusta vaativista roduista, ei sellaista tule itselleen ottaa.

Mistä sitä kokemusta sitten saa?

Jos oot sellainen johtajatyyppi, olet varmaan hankkinut sitä elämässä jo. Jos et ole, mihin tarvitset vaativan koiran?

Vierailija kirjoitti:

Vastausten lukumäärästä voi päätellä, että tietämys roduista on aika huonolla tolalla. Moni luulee olevansa asiantuntija, mutta suoraan kysyttäessä ei tiedetäkään yhtään mitään.

Vastausten lukumäärästä voi päätellä lähinnä sen, että "luetelkaa tähän" -käsky ei innosta kovin monia vastaamaan. Tee itse selvitystyösi tai aloita kunnollinen vuoropuhelu.

Vierailija kirjoitti:

Kuinka monta koiraa on pitänyt olla, että saa hankkia tuommoisen vaativan rodun?

Entä jos on ollut paljon koiria, mutta kaikki hyvin helppoluonteisia?

Se niksi on siinä että ensin helppoluonteisen koiran kanssa oppii tulkitsemaan koiran käytöstä, eleitä, ilmeitä ja ennakoimaan sekä oppii kouluttamaan koiraa, helppo koira  "antaa anteeksi" kasvatusvirheet. Moni vahvaluontoinen koira ongelmakoira koska on lellitty piloille, jäänyt kasvattamatta. Usein ensimmäinen koira lellitään pilalle, mutta helpon koiran kanssa voi silti elää ja jos on halua voi myös korjata virheet, pilatulla rottweilerilla ei ole paljon mahdollisuuksia kotikoiraksi.

Ap:n asenteella koira 8 kuukauden päästä myynnissä, kun ei pärjää.

Monelle ensikertalaiselle on tullut yllätyksenä, että jopa kultainennoutaja pitää kouluttaa. Jos tätä ei älyä, niin rodulla ei ole mitään merkitystä. Kilteimmästäkin voi tulla raivohullu väärissä käsissä.

Kysyn saman kuin siinä edellisessä ketjussa. Miksi kukaan haluaisi nimenomaan vaativan koirarodun? Ensimmäiseksi tai viimeiseksikään koirakseen? Mikä siinä niin miellyttää, ulkonäkö, status?