Ystäväni on raskaana miehelle jonka kanssa on seurustellut vain pari kuukautta

Kyllähän näitä sossupummeja riittää. Olen kuullut yhdestä naisesta jolla on 6 lasta kuudelle eri miehelle.

Jep, varmaan jokaisen lähipiirissä on näitä tapauksia vähintään se yksi.. En minäkään voi ymmärtää. Tuntuu niin hullulta, kun itselle yksi tärkein kriteeri on nimenomaan ollut, että parisuhteella on hyvä pohja ja "arki" on jo tullut vastaan, ja tuntee toisen. Niin kuin että lapsi saisi syntyä varmaan kotiin ja perheeseen.

Yhestä ystävästä tiesi jo aika nuorena, että varmasti ekalle miehelle joka isäksi suostuu alkaa alta aikayksikön tekemään lapsia. Ilmoitti nimittäin että hänellä ei kiinnosta mikään muu ura kuin kotiäitin ura (mikä on mun mielestä ihan ok, mutta kai sitäkin pitää valmistella esim valitsemalla hyvätuloinen ja kunnollinen mies, joka menee naimisiin kanssas?). Pari muuta tällaista kaveria ovat sentään sinnittelleet sen vuoden-kaksi parisuhteessa ennen kuin ovat alkaneet lapsia tekemään, mikä on kyllä mun mielestä sekin aivan liian vähän jos ikä ei vielä ole tiellä lapsenteolle. Ihan näin kommenttina yhdessä 4v parisuhteessa ja toisessa 10v (nykyinen) parisuhteessa olleena. Toinen onkin eronnut yh vailla ammattia nyt, ja toisella varmaan sama tie tulossa, toivottavasti ei kuitenkaan! Ei voi muuta ku sanoa, että niin makaa kuin petaa.

No onneksi ei ole sinun ongelmasi

Ei monen vuoden ydessäolo ennen lapsia takaa sitä, että perhe pysyisi aina koossa.

[quote author="Vierailija" time="02.06.2014 klo 02:55"]

Kyllähän näitä sossupummeja riittää. Olen kuullut yhdestä naisesta jolla on 6 lasta kuudelle eri miehelle.

[/quote]

Millä perusteella sossupummi? tunnetko tämänko. henkilön?

Minä tulin raskaaksi kuukauden seurustelun jälkeen. Naimisissa on oltu jo vuosia. :)

[quote author="Vierailija" time="02.06.2014 klo 11:50"]Minä tulin raskaaksi kuukauden seurustelun jälkeen. Naimisissa on oltu jo vuosia. :)

[/quote]

Onneks ap:ltä riittää varmasti sullekin sääliä

Tämän rinnalla kehitysmaiden nälänhätäongelma kalpenee.

Mä olin ollut eronnut 3 vuotta kun tapasin yän nykyiseni. Minulla lli edellisestä liitosta yksi lapsi entuudestaan. No kuinka ollakaan, pari kuukautta meni ja olin onnellisesti raskaana. : ) se aina mikään huono asia ole.

Millä lailla ap tää sun ystävän elämäntilanne sun pillua hiertää?

Samoin täällä. Parin kk tuntemisen jälkeen tulin raskaaksi. Onnellisesti naimisissa ja asiat kunnossa ihmisten aiemmista kauhisteluista huolimatta :). 

Minä myös, 1kk ja raskaana. Siunaantui vielä kolme lasta ja ero vireillä.

[quote author="Vierailija" time="02.06.2014 klo 11:47"]

Ei monen vuoden ydessäolo ennen lapsia takaa sitä, että perhe pysyisi aina koossa.

[/quote]

Ei niin, mutta kyllähän se todennäköisempää on, että kestetään pikkulapsiajat ym, kun on jo parisuhteeseen luonnostaankin löytynyt yhteinen sävel ja arki. 

Useammin eroavat ne, jotka ovat liian nopeaa tehneet lapset. Ja siis onhan se nyt ihan maailaisjärjelläkin ajateltavissa, ettei ketään voi muutaman seurusteltua tuntea, puhumattakaan siitä että voisi olla varma onko se puolisokin valmis vanhemmaksi, ja onko hänellä samanlainen käsitys vanhemmuudesta kuin itsellä. Saa kai sitä ihmiset tehdä mitä haluaa, mutta on aika naivia väittää ettei se vuosien seurustelu ennen lapsia olisi parempi vaihtoehto ja järkevää. Ymmärrän kyllä jos joskus 35-vuotiaana kohtaa sen elämänsä rakkauden, ja alkaa samantien yrittämään lasta, mutta alle kolmikymppisille sellainen ratkaisu on kyllä ihan oikeasti järjen tyhmyyttä, ja siinä joko on onni myötä tai ei ole. 

[quote author="Vierailija" time="02.06.2014 klo 15:25"]

 En ikinä tekisi omalle lapselleni sellaista karhunpalvelusta, että hyväksyisin hänen isäkseen ihan kenet tahansa.

[/quote]

En minäkään hyväksynyt ketä tahansa, vaan komean, akateemisesti koulutetun, vakavaraisen miehen, josta tiesin heti sydämessäni, että tämä se on. <3 Mitä paremmat kriteerit, sen parempi tuuri käy.

Ystävälläsi on huono ystävä!

Jospa keskittyisit omaan elämääsi ja antaisit ystäväsi tehdä omat ratkaisunsa etkä panettelisi täällä hänen valintojaan. Sitä paitsi me emme tiedä ja tunne häntä, voihan tuo olla sellainen Kerran elämässä -rakkaustarina.

Me perustimme perheen ensitreffeillä ja yhteistä taivalta on yli kaksikymmentä vuotta takana :-)

[quote author="Vierailija" time="02.06.2014 klo 15:35"]

[quote author="Vierailija" time="02.06.2014 klo 11:47"]

Ei monen vuoden ydessäolo ennen lapsia takaa sitä, että perhe pysyisi aina koossa.

[/quote]

Ei niin, mutta kyllähän se todennäköisempää on, että kestetään pikkulapsiajat ym, kun on jo parisuhteeseen luonnostaankin löytynyt yhteinen sävel ja arki. 

Useammin eroavat ne, jotka ovat liian nopeaa tehneet lapset. Ja siis onhan se nyt ihan maailaisjärjelläkin ajateltavissa, ettei ketään voi muutaman seurusteltua tuntea, puhumattakaan siitä että voisi olla varma onko se puolisokin valmis vanhemmaksi, ja onko hänellä samanlainen käsitys vanhemmuudesta kuin itsellä. Saa kai sitä ihmiset tehdä mitä haluaa, mutta on aika naivia väittää ettei se vuosien seurustelu ennen lapsia olisi parempi vaihtoehto ja järkevää. Ymmärrän kyllä jos joskus 35-vuotiaana kohtaa sen elämänsä rakkauden, ja alkaa samantien yrittämään lasta, mutta alle kolmikymppisille sellainen ratkaisu on kyllä ihan oikeasti järjen tyhmyyttä, ja siinä joko on onni myötä tai ei ole. 

[/quote]

Monet tekevät vauvan pitkään suhteeseen, koska ajattelevat, että "onhan tämä ihan kiva" ja "kai tämä nyt on tässä". Väljähtynyt parisuhde ei parane vauvanteolla, vaan ero on usein edessä, vaikka muuta naiivisti kuvittelisikin.

Mun mielestä vauva-aika oli tosi ihanaa kaikkine yövalvomisineen, kun olimme miehen kanssa niin vastarakastuneita toisiimme ja halusimme toiselle vain ja ainoastaan parasta. Nyt vuosien suhteen jälkeen tulisi varmasti enemmän riitaa, kun vauva olisi pitänyt yön hereillä. Asioissa on aina puolensa. :) Älä tuomitse muita.

[quote author="Vierailija" time="02.06.2014 klo 15:41"]

Me perustimme perheen ensitreffeillä ja yhteistä taivalta on yli kaksikymmentä vuotta takana :-)

[/quote]

Ei helvetti...

Mites, jos tämä ventovieras ihminen, jonka kanssa nyt vaan päätit pistää perheen pystyyn, olisikin ollut esim. väkivaltainen sinua ja/tai lapsia kohtaan? Tällainen skenaario on aivan mahdollinen, kun puhutaan siitä miten idioottimaisen luottavaisesti lähdetään leikkimään kotia tuntemattomien kanssa.

Ja kun puhutaan vielä ehkäisyn poisjättämisestä, niin tautien mahdollisuus on myös suuri. Parin kuukauden yhdessäolon jälkeen et voi olla varma, että puhuuko se toinen totta oikeastaan mistään ja mikä on mielenterveyden tila. Ikävissämmässä tapauksessa raskausaikana mammalta löydetäänkin esim. hiv.

[quote author="Vierailija" time="02.06.2014 klo 11:47"]

Ei monen vuoden ydessäolo ennen lapsia takaa sitä, että perhe pysyisi aina koossa.

[/quote]

Ei, mutta todennäköisyydet ovat enemmän tämän puolella, kuin parin kuukauden tuttavuuden (eli oikeastaan ventovieraan) kanssa lapsen tekeminen.

Ja näihin ketjuihin kyllä mielellään vastaavat ne, joilla arpaonni kävi hyvin, eli se ventovieras ihminen olikin ihan pätevä puoliso ja isä.

Puhun nimenomaan arpaonnesta, koska täyttä lottoamistahan tuo on, kun ei viitsitä toiseen tutustua ennen lopullisia päätöksiä.

Kun vaan vastaisivat yhtä innokkaasti ne, joilla ei mennyt ihan niin hyvin. En ikinä tekisi omalle lapselleni sellaista karhunpalvelusta, että hyväksyisin hänen isäkseen ihan kenet tahansa.