Mikä tätä ks. miestä vaivaa? Ei tajua selkeää sarkasmia/vitsiä
Olen tapaillut jonkin aikaa kolmikymppistä miestä, ihan työssäkäyvä, päältäpäin "normaali" ihminen.
Kuintenkin olen huomannut että joissain tilanteessa hänen aivonsa ikäänkuin menevät pois päältä? Esimerkkejä:
Olen hänen luotaan lähdössä kotiini ja bussi meni nenän edestä. Hän asuu vähän syrjemmässä ja busseja menee harvemmin. Laitoin viestin "Kiva, missasin bussin ja seuraava tulee joskus viikon päästä" Mies soitti minulle paniikissa ja käski tulemaan heti takaisin etten palellu pysäkille, en voi odottaa siinä viikkoa ja nälkäkin varmasti jo tulee, hän maksaa minulle taksin ettei tarvitse viikkoa odottaa. (seuraava bussi olisi mennyt n. 1,5 tunnin päästä)
Olimme syömässä ja tilasin parmesani-pastan. Annoksessa ei maistunut yhtään parmesaani. Pettyneenä mutisin, että ne parmesaanit on mun tuurilla laitettu tuon viereisen ihmisen ruokaan. Mies nousi ylös ja meni KYSYMÄÄN häneltä "Anteeksi, mutta maistuuko siinä sinun ruuassa parmesaani että onko se vahingossa laitettu sinun annokseen" Ja joo, kyllä hävetti ja se vieressä ruokaillut nainenkin katsoi tyyppiä hoo moilasena.
Ja muita vastaavia, mutta ymmärtänette idean. Mistä tällainen voi johtua?
Kommentit (40)
Must tuntuu että ap ja muutama kommentoija ei tässä nyt ymmärrä miehen huumorintajua. 😄😄
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa mun eksältä, ei ymmärtänyt TODELLA selkeää sarkasmiakaan, juuri tuollaisia esimerkkiesi kaltaisia tapauksia että itsekin hämmentyy täysin.
Esim. räntää tulee vaakatasossa ja myrskytuuli kun lähden koiran kanssa ulos ja totean erittäin sarkastisesti kuinka ihana ilma onkaan. Saattoi katsoa minua järkyttyneenä, että "niinkö sinun mielestä, minä tykkään enemmän kun aurinko paistaa"....
Ei ollut muutoinkaan kovin nokkela. Äitini esim. kerran sanoi hänelle joulupöydässä että kinkku alkaa tulla kohta jo korvista ulos, taas sama järkyttnyt katse ja monta minuuttia yritti selkeästi yhdistellä piuhoja päässään ennenkuin tajusi.. :D
Jotain autismia/aspergeria veikkaisin.
Onko meillä sama eksä :D Kerran leikkasin kissani kynsiä (kaikki jotka on tätä tehneet, ymmärtävät) Kun kymmenennen kerran hiestä märkänä hain kissan lauteiden alta, kädet täynnä naarmuja, huokaisin "Nää on näitä kissan omistamisen huippuhetkiä" Heppu vaan hymyili silmät suurina ja totesi "Ai, minä tykkään kyllä enemmän silittää sitä ja leikkiä sen kanssa"
Vierailija kirjoitti:
Hänen ajattelunsa näyttää olevan hyvin konkreettista. Hän ei ymmärrä sanoilla leikittelyä. Hänellä saattaa olla joko kielellistä pulmaa tai sitten on tosiaan aspergertyyppistä pulmaa.
Aloittajallahan sitä kielellistä pulmaa on. Ei tiedä lyhenteitä ja kirjoittaa muutenkin kuin tyypillinen nykyteini.
Ottamatta kantaa mieheen, henkilökohtaisesti pidän sarkasmia epämiellyttävänä tapana, vaikka yleensä sen hoksaankin. Ei vaan ole minusta oikeasti hauskaa.
Miehen huumorintaju (tai sen puute) kuulostaa sen verran erikoiselta, että jos jo nyt se aiheuttaa nolostumisen hetkiä ja väärinymmärryksiä, niin tapailua tuskin kannattaa jatkaa. Huumorintaju on oleellinen osa persoonaa ja sitä on vaikeaa, jollei suorastaan mahdotonta yrittää muuttaa toisenlaiseksi. Pahimmillaan yhteensopimattomat huumorintajut tuhoavat koko suhteen eikä sekään toimi, jos vain toinen joutuu himmailemaan ja selittämään vitsejään auki sille toiselle. Sillä ei ole niinkään merkitystä, johtuuko miehen reagointi asperger-piirteistä vai pelkästään köyhästi kehittyneestä kielentajusta. Juurisyystä selvillä oleminen voi auttaa miehen käytöksen ymmärtämisessä mutta mieti, jaksatko perustaa näinkin keskeistä parisuhteen osa-aluetta pelkän ymmärryksen varaan.
Vierailija kirjoitti:
Ottamatta kantaa mieheen, henkilökohtaisesti pidän sarkasmia epämiellyttävänä tapana, vaikka yleensä sen hoksaankin. Ei vaan ole minusta oikeasti hauskaa.
Hyvin moni sarkastisena itseään pitävä ihminen ei ole sellainen, vaan ainoastaan piikikäs ja ilkeä. Sarkasmin onnistunut käyttö vaatii tilanne- ja empatiatajua, eikä näillä oman elämänsä sarkastikoilla ole yleensä kumpaakaan. Ilman näitä sarkasmista tulee vain halpamaista vittuilua ja kiusaamista.
Mikähän sinua vaivaa että tieten tahtoen tapailet idioottia ja valitat siitä tuntemattomille netissä?
Vierailija kirjoitti:
Olen uusi tällä palstalla, miksi kaikki huutelee tälle provoa? Mikä tässä on sellaista ettei voisi olla totta?
Ihan elävästä elämästä nuo minunkin esimerkit oli :D
T. 7
Mun on ainakin tosi vaikea kuvitella, että kukaan itse normaali tuollaista ihmistä oikeasti tapailisi. Vai onko teillä useinkin tapana tapailla esim lievästi kehitysvammaisia? Eikö teillä av-mammoilla ole tosiaankaan mitään tasoa?
Toisaalta vois ajatella, että tuommoinen mies on hyvinkin luotettava kun ei vaan osaa kieroilla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa mun eksältä, ei ymmärtänyt TODELLA selkeää sarkasmiakaan, juuri tuollaisia esimerkkiesi kaltaisia tapauksia että itsekin hämmentyy täysin.
Esim. räntää tulee vaakatasossa ja myrskytuuli kun lähden koiran kanssa ulos ja totean erittäin sarkastisesti kuinka ihana ilma onkaan. Saattoi katsoa minua järkyttyneenä, että "niinkö sinun mielestä, minä tykkään enemmän kun aurinko paistaa"....
Ei ollut muutoinkaan kovin nokkela. Äitini esim. kerran sanoi hänelle joulupöydässä että kinkku alkaa tulla kohta jo korvista ulos, taas sama järkyttnyt katse ja monta minuuttia yritti selkeästi yhdistellä piuhoja päässään ennenkuin tajusi.. :D
Jotain autismia/aspergeria veikkaisin.
Onko meillä sama eksä :D Kerran leikkasin kissani kynsiä (kaikki jotka on tätä tehneet, ymmärtävät) Kun kymmenennen kerran hiestä märkänä hain kissan lauteiden alta, kädet täynnä naarmuja, huokaisin "Nää on näitä kissan omistamisen huippuhetkiä" Heppu vaan hymyili silmät suurina ja totesi "Ai, minä tykkään kyllä enemmän silittää sitä ja leikkiä sen kanssa"
Mä voisin sanoa noin. Vastatataan samalla lailla takaisin. Useimmat ihmiset sen kyllä ovat ymmärtäneet vitsinä. Mitähän se mies ajattelee sun huumorintajusta kun ensin puhut sarkastisesti etkö sitten ymmärrä vastaheittoa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ottamatta kantaa mieheen, henkilökohtaisesti pidän sarkasmia epämiellyttävänä tapana, vaikka yleensä sen hoksaankin. Ei vaan ole minusta oikeasti hauskaa.
Hyvin moni sarkastisena itseään pitävä ihminen ei ole sellainen, vaan ainoastaan piikikäs ja ilkeä. Sarkasmin onnistunut käyttö vaatii tilanne- ja empatiatajua, eikä näillä oman elämänsä sarkastikoilla ole yleensä kumpaakaan. Ilman näitä sarkasmista tulee vain halpamaista vittuilua ja kiusaamista.
Muistan vielä 40 vuotta myöhemmin, kun kotona rämppäsin jotain laitetta. Isä sanoi ihan normaalilla äänellä, että tee vielä kerran noin. Ja kun jatkoin, hän löi minua. Ei minusta kovin onnistunutta kasvatusta.
En ole koskaan aiemmin nähnyt kenenkään käyttävän lyhennettä "ks.", kun tarkoittaa ko.:ta. Onkohan ap joku tosi nuori, joka on "oppinut" ko. sanan vasta tällä palstalla. Kun sitten itse haluaa käyttää ko. sanaa ei muistakaan sen oikeaa lyhennettä.
Taitaa olla autismin kirjolla tai sitten aloittaja ei puolestaan ymmärrä miehen huumoria.
Vierailija kirjoitti:
Toisaalta vois ajatella, että tuommoinen mies on hyvinkin luotettava kun ei vaan osaa kieroilla?
Autismin kirjon ihmiset on hyvinkin rehellisiä useimmiten, moni ei kyllä sitä kestä 😁
Vierailija kirjoitti:
Ottamatta kantaa mieheen, henkilökohtaisesti pidän sarkasmia epämiellyttävänä tapana, vaikka yleensä sen hoksaankin. Ei vaan ole minusta oikeasti hauskaa.
Sarkasmi on "huumorin" varjolla tehtyä kiusaamista ja kettuilua, eikä mitään muuta. Sarkasmia viljelevät henkilöt ovat usein empatiakyvyttömiä ja ikäväluonteisia ihmisiä, jotka puolestani saavat seurustella ihan keskenään.
Tällainen teiniprovo sopisi paremmin demiin.